Pientalon jätevesiasiat on laitettava kuntoon. Lue infopaketti!

Ensimmäiseksi pitää tehdä suunnitelma. Suunnitelma tarvitaan rakennus- tai toimenpidehakemuksen liitteeksi. Suunnitelma on syytä teettää ammattilaisella. Siinä pitää olla muun muassa asemapiirros, selvitys tontista ja rakennuksista, jätevesijärjestelmän rakenne ja toimintaperiaate, suunniteltu puhdistustulos sekä arvio jätevesien ympäristökuormituksesta.

Neljä erilaista jätevesiratkaisua

Jos kiinteistöä ei voida liittää kunnan jätevesijärjestelmään, on tarjolla neljä erilaista jätevesiratkaisua.

Vesikäymälällä varustetun kiinteistön jätevedet voidaan käsitellä kahdella tavalla. Perinteisessä viemärijärjestelmässä kaikki jätevedet johdetaan samaan viemäriin. Erottelevassa järjestelmässä harmaa vesi eli talousvesi ja musta vesi eli käymälävesi kulkevat omissa putkistoissaan, joissa ne käsitellään eri tavalla.

Yksinkertaisin ratkaisu
 on johtaa kaikki jätevedet umpisäiliöön. Tämä ratkaisu tulee kuitenkin ajan mittaan erittäin kalliiksi, koska säiliö on tyhjennettävä säännöllisesti. Yksi ihminen voi tuottaa jopa 100–150 litraa jätevettä vuorokaudessa, joten isokin säiliö on tyhjennettävä varsin usein.

Käyttökustannuksiltaan edullisempi vaihtoehto on johtaa umpisäiliöön vain käymälän jätevesi, ja käsitellä harmaat talousvedet paikan päällä esimerkiksi harmaavesipuhdistamolla.

Jätevesien puhdistus paikallisesti

Clewer 800S -pienpuhdistamossa on sakosäiliö, pumppukaivo ja itse puhdistamo.

Jätevesien paikallinen puhdistaminen onnistuu joko maapuhdistamolla tai pienpuhdistamolla. Maapuhdistamoa
ennen tarvitaan saostussäiliöt, joissa
kiinteä aines
laskeutuu pohjalle lietteeksi, ja kevyemmät aineet nousevat pintaan.

Maapuhdistamo voi olla toimintaperiaatteeltaan joko maasuodattamo tai maahanimeyttämö. Maapuhdistamo ei sovellu joka paikkaan eikä välttämättä kaikkien jätevesien puhdistukseen.

Maasuodattamossa jätevesi leviää sepelistä tehdyssä jakokerroksessa ja puhdistuu jakokerroksen alla olevassa biologisesti aktiivisessa suodatinhiekkakerroksessa. Puhdistunut vesi kerätään kokoojaputkistoon ja johdetaan edelleen esimerkiksi avo- ojaan. Maasuodattamo vaatii suuren pinta-alan ja syvän kaivualueen.

Yhden talouden maasuodattamoon tarvitaan noin 20–30 neliömetrin pinta-ala. Maasuodattamo ei ole ikuinen, vaan sen käyttöiäksi arvioidaan 10–20 vuotta. Maa- suodattamo saattaa edellyttää erityisen fosforin poistoa tehostavan kerroksen rakentamista tai erillistä jälkisuodatinta. Jos maasuodattamoon johdetaan vain harmaat vedet, ei tarvita erikseen fosforinpoistoa.

Maahanimeyttämö muistuttaa toiminnaltaan maasuodattamoa. Jätevesi johdetaan ensin saostuskaivoon ja sieltä imeytysputkiston kautta maaperään, jossa eloperäinen aines hajoaa. Fosfori sitoutuu maarakeisiin hyvin, ja bakteerit tuhoutuvat tehokkaasti. Ennen maahanimeyttämön rakentamista on varmistettava tarvittavin näyttein ja kokein, että maaperän rakeisuus on sopiva imeytykseen.

Maahanimeyttämö on hiukan halvempi rakentaa kuin maasuodatin

Tällaisen kannen alla on KWH Pipen WehoPuts 5 -pienpuhdistamo.

Silloin kun maapuhdistamo ei tilanpuutteen tai maaperän takia sovellu käytettäväksi tai kun alue on pilaantumisherkkä, voidaan kiinteistön jätevedet puhdistaa riittävän tehokkaassa pienpuhdistamossa. Sen toiminta perustuu fysikaalisiin, biologisiin tai kemiallisiin prosesseihin. Tehdasvalmisteinen pienpuhdistamo vie vähän tilaa.

Puhdistamon toiminta vaatii yleensä tarkkailua ja huoltoa, jotta se toimisi oikein. Useimmat vaativat myös sähköä.

Kysy neuvoa viranomaisilta

Jätevesijärjestelmää uusittaessa kannattaa kysyä kunnan ympäristöviranomaisilta neuvoja, miten asiassa kannattaa edetä. Asiantuntijoiden apua tarvitaan myös maaperän ja ympäristöolojen arvioinnissa, käsittelyperiaatteen valinnassa sekä järjestelmän suunnittelussa ja rakentamisessa.

Vanhaan kiinteistöön vaatimusten mukaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen maksaa arviolta tuhannesta eurosta jopa yli 10 000 euroon.

Onneksi kaikkia kustannuksia ei välttämättä tarvitse itse maksaa. Esimerkiksi jätevesijärjestelmän uudistaminen oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Myös suoranaisia avustuksia on tarjolla, ja niistä kannattaa kysellä kunnasta ja paikallisesta ympäristökeskuksesta.

Lisätietoja: www.ymparisto.fi/hajajatevesi