Moni vieraslaji on tuotu alun perin koristekasviksi, mutta on karannut kotipuutarhasta luontoon. Näin on käynyt esimerkiksi jättiputkelle, lupiinille ja kurtturuusulle, jotka valloittavat hyvää vauhtia suomalaista perinnemaisemaa.

Vieraslajit leviävät ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Niillä ei ole usein luontaisia kilpailijoita, joten ne valtaavat elintilaa syrjäyttämällä alkuperäisiä kasvilajeja. Jotkut vieraslajit, kuten jättiputki, ovat myös terveydelle haitallisia.

Jättiputki valtaa tehokkaasti luontoa, aiheuttaa ihmiselle vaikeita, palovamman kaltaisia rakkuloita ja vaikeuttaa esiintymisalueillaan luonnon virkistyskäyttöä.

Lupiini on alunperin tuotu Suomeen koristekasviksi. kuva futureimagebank.com

Myös ilmastonmuutos edistää vieraslajien leviämistä. Kasvukauden pidentyminen antaa monelle lajille lisää aikaa lisääntyä. Tällaisia ovat esimerkiksi loppukesästä kukkivat piiskut, jotka eivät ole ennen ehtineet kypsyttää siemeniä Suomessa. Pienet siemenet leviävät tuulen mukana pitkiäkin matkoja. Keski- Euroopassa ne valloittavat jo pellon- ja metsänreunoja sekä joutomaata.

Estä sitkeän jättiputken leviäminen tuhoamalla se taimena mieluiten jo keväällä kitkemällä tai ruiskuttamalla glyfosaattia sisältävää torjunta-ainetta suoraan lehdille. Käsittely kannattaa uusia noin kuukauden kuluttua.

Tarkoitukseen sopii hyvin esimerkiksi glyfosaattia sisältävä Roundup. Glyfosaatti imeytyy kasvin lehdiltä juuriin ja estää lehtivihreän tuotannon. Näin kasvi kellastuu ja kuihtuu juurakkoa myöten.

Oikein käytettynä Roundup ei jätä jäämiä maaperään, vaan hajoaa maassa luonnon omiksi aineiksi eli hiileksi, vedyksi, typeksi, hapeksi ja fosforiksi.

Lisätietoa Transmeri, www.roundup.fi