Huonekasvien tuholaiset – 7 kysymystä ja vastausta

Piha

Olohuoneen viherkeitaassa saattaa sydäntalvella muhia yllätys. Tutkimalla huonekasveja viikoittain estät tuholaisia saamasta yliotetta. ”Torjuminen on helppoa, kun torjuttavaa on vähän”, sanoo kasvinsuojeluohjaaja Irmeli Markkula.

Huonekasvien tuholaiset ovat ikävä riesa, josta voi olla vaikea päästä eroon. Hyvä uutinen on, että jos huonekasvit ovat hyvässä kunnossa, tuholaisia esiintyy harvoin. Aina hyvä hoito ei kuitenkaan riitä ja tuholaiset saattavat vaivata huonekasveja. Tässä seitsemän yleisimmin kysyttyä kysymystä huonekasvien tuholaisista ja vastaukset niihin.

1. Mitkä ötökät ovat tyypilliset huonekasvien tuholaiset ja riesat?

Vihannespunkki ja kilpikirvat ovat tyypillisimmäy huonekasvien tuholaiset, mutta myös ripsiäiset ja lehtikirvat ovat joskus riesana. Tuholaisten vioituksista ja jätöksistä voit usein päätellä syyllisen. Vihannespunkin imennän jäljiltä lehdet vaalenevat pisteittäisesti ja niihin ilmestyy seittiä. Erilaiset kilpikirvat kököttävät kasvin pinnalla kilpensä suojassa. Villakilpikirva on helppo tunnistaa vaaleasta nukasta kilven ympärillä. Kilven alla olevat aikuiset eivät liiku, mutta toukat levittäytyvät kasvin eri osiin. Pienet vikkelät ripsiäiset sen sijaan kuhisevat lehtien alapinnoilla ja saavat imemällä aikaan hopeanhohtoisia laikkuja. Pehmeäihoiset lehtikirvat miehittävät kernaasti kasvien nuoret osat ja tahmaavat kasvin mesikastetta erittämällä.

2. Miten tunnistaa huonekasvien tuholaiset ja taudit?

Aikuisten huonekasvien tuholaisten tunnistaminen on yleensä helppoa, mutta jos haluat selvittää suvun lisäksi myös lajin, tarvitset mikroskoopin. Munia ja toukkia on vaikeampi tunnistaa. Yleisiä tauteja ovat harmaahome tai härmä. Harmaahome viihtyy kosteassa ja märässä kasvissa viileissä olosuhteissa mädättäen kasvia. Harmaahomeelle alttiita ruukkukasveja ovat esimerkiksi pelargonit, begoniat, esikot, atsaleat, verenpisarat ja tohvelikukat. Härmä on harmaahometta kuivempaa ja valkoista, joka johtuu huonosta ilmanvaihdosta, kasvin tiheästä kasvusta tai kuivasta mullasta.

3. Onko olemassa kasveja, joihin tuholaiset eivät iske niin helposti?

Minulla on monia saniaisia, enkä ole koskaan tavannut niissä tuholaisia. Toisaalta tiedän, että kilpikirvat saattavat vallata esimerkiksi hirvensarvisaniaisen täysin. Eri lajien kestävyys vaihtelee, mutta parhaiten torjut tuholaisia, kun tarjoat kasville hyvät olosuhteet. Kuivan huoneilman ränsistämä kasvi on ötököille otollista valtakuntaa.

Lehtien rakennekin vaikuttaa kasvien vastustuskykyyn. Esimerkiksi amatsoninlilja, peikonlehti ja vehkat ovat vastustuskykyisempiä vihannespunkkeja vastaan, kuin ohutlehtiset puuvartiset kasvit kuten vuoripalmut ja muratti.

Huonekasvien tuholaiset ovat ikävä riesa

4. Mitä kautta tuholaiset pääsevät viherkasveihin?

Reittejä on useita, sillä tuholaiset ovat kekseliäitä. Ne voivat seurata kasvin mukana jo kaupasta. Ötökät matkustavat myös ihmisten vaatteissa ja eläinten turkeissa. Ovista ja ikkunoista ne pääsevät kesäaikaan usein esteettä sisälle. Leikkokukkakimppukin voi toimia tuholaisten kulkuvälineenä.

Uusi kasvi kannattaa pitää aluksi jonkin aikaa erillään muista kasveista ja varmistaa, ettei sen lehdillä ole ylimääräisiä asukkaita. Kerran viikossa on syytä katsastaa kaikki kasvit joka puolelta, etteivät tuholaiset saa liian suurta valtaa. Torjuminen on helppoa, kun torjuttavaa on vähän.

5. Miten huonekasvien tuholaiset voi torjua kotikonstein?

Huonekasvien tuholaistorjunta onnistuu parhaiten kostealla keittiöliinalla tai sienellä pyyhkimällä. Käytetty liina on syytä heittää pois heti käytön jälkeen. Myös kasvualustan pintamulta on hyvä vaihtaa, sillä siinä saattaa piileskellä ripsiäisten koteloita. Pesuliinan voit kastaa astianpesuaineveteen tai suihkuttaa kasviperäistä pyretriinivalmistetta, joka on luonnontuote ja sallittu asuinhuoneissa. Suurikokoiset kasvit kannattaa aika ajoin viedä kylpyhuoneeseen tai ulos ja huuhdella vesisuihkulla tuholaiset ja pölyt pois. Esimerkiksi vihannespunkkiin korkea ilmankosteus tehoaa hyvin.

6. Tehoavatko kotikonstit aina?

Eivät välttämättä, jos tuholaiset ovat iskeytyneet kasviin jo kasvihuoneessa ja siellä selvinneet tehotoimista. On mahdollista, että ne tulevat kestäviksi miedoille torjunta-aineille. Tuholaistorjunta kannattaa aloittaa vedellä ja miedoilla aineilla ja siirtyä vasta tarvittaessa voimakkaampiin liuoksiin, esimerkiksi malationia sisältäviin valmisteisiin. Torjunta-ainekäsittely on tehtävä useita kertoja muutaman viikon aikana, jotta kaikki ötökät saadaan kuriin.

7. Olisiko joskus viisainta vain heittää kasvi menemään?

Jos huonekasvi on hyvin runsaasti esimerkiksi vihannespunkin seitin peittämä, heittäisin sen pois. Myös ripsiäiset ovat usein pienen kokonsa vuoksi hankalia torjuttavia. Jos kasvi on hankittu vain kausikukaksi, siitä kannattaa herkästi luopua, jos siinä näkyy vilinää tai merkkejä vioituksista.

Vanhat perintökasvit, arvokkaat sisustuselementit tai keräilyharvinaisuudet ovat toinen juttu. Niitä ei tietenkään haluta suin päin hävittää. Kasvin arvo sanelee ehtoja tuholaistorjunnan järeydelle.

Lue myös: Mullanvaihto herättää huonekasvit kevääseen, Vanhat huonekasvit ovat taas muotia, Huonekasvien hoitoniksejä, Huonekasvit kaipaavat nyt huolenpitoaHuonekasvi vaatii huolenpitoa – vinkit talvihoitoon, Talvehtiva kasvi kaipaa nyt valoa ja hoitoa, ja Näin huonekasvit selviävät talvesta

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

huonekasvit tuholaiset

Artikkelin aiheeseen liittyviä yrityksiä: