Huonekasvien hoitoniksejä
Katso tästä ohjeet huonekasvien hoitoon. Kuinka usein kasveja täytyy kastella ja lannoittaa, mitkä kasivt ovat myrkyllisiä ja miten sijoitella huonekasvit.
- Pehmennä hanavesi seisottamalla sitä yön yli tai keittämällä. Käytä huoneenlämpöistä vettä. Anna pintamullan kuivahtaa kastelujen välillä. Kastele kasvukaudella (keväästä syksyyn) kasveja 2–3 kertaa viikossa, talvella riittää puolta vähempi.
- Kaktukset ja mehikasvit kastellaan talvella vain, kun niiden versot alkavat kurtistua. Eteläikkunalle, länsi-ikkunalle ja itäikkunalle sijoitetut kasvit kaipaavat kastelua useammin kuin pohjoisikkunalla tai huoneen sisäosassa kasvavat. Kukkivat lajit kaipaavat vettä enemmän kuin viherkasvit. Muoviruukussa tai lasitetussa, umpinaisessa keramiikkaruukussa kasvavat selviävät kastelematta pidempään kuin huokoisessa saviruukussa.
- Kosteutta lisätään sumuttelemalla lehtiä haalealla vedellä mahdollisimman usein (ei kaktuksia tai lehdiltään nukkapintaisia lajeja). Lisää sumutteluveteen silloin tällöin merileväuutetta, varsinkin talvisin. Pidä lehdet puhtaina pyyhkimällä tai suihkuttelemalla, niin tuholaiset eivät pesiydy niihin.
- Lannoita kasveja kasvukaudella pakkauksen ohjeiden mukaisesti. Aloita lannoitus keväällä, kun uutta kasvua alkaa näkyä. Jos olet vaihtanut uuden mullan ja tarvittaessa myös suuremman ruukun, aloita lannoitus vasta kolmen viikon kuluttua vaihdosta. Lopeta lannoitus syksyllä vähitellen kokonaan.
- Pidä uusi kasvi muista erillään pari viikkoa, jotta mahdolliset ötökät eivät pesiytyisi muihin kasveihin. Vaihda kasville multa tai ruukku vasta keväällä, kun kasvu alkaa näkyä. Jos olet paljon poissa kotoa, valitse altakasteleva ruukku.
Myrkylliset kasvit
Osa huonekasveista on kokonaan myrkyllisiä tai niiden marjat ovat myrkyllisiä. Myrkylliset kasvit aiheuttavat joskus myös kosketusallergiaa herkkäihoisille. Osa myrkyttömistäkin kasveista saattaa aiheuttaa kosketusallergiaa. Näitä kasveja astmaa sairastavien ja lapsiperheiden tai lemmikkieläinten ystävien on syytä välttää. Kissat ja koiranpennut syövät mielellään kasvien vihreitä osia ja alkavat oirehtia eri tavalla kuin ruohoa syödessään, jolloin puhdistavat vatsaansa.
Myrkyllisiä kasveja: Aaloet, aasinkorva, amaryllikset, anopinkieli, hyasintti, jouluruusu, ihmepensaat (krootonit), kamelia, kirjovehkat, krysanteemit, muratit (marjat), oleanteri, parsat, peikonkämmen, peikonlehti, posliinikukka, tuonenkielo (suutarinkielo), fiikukset, villakot (sineraariat), tyräkit (erit.joulutähti).
Kosketusallergiaa aiheuttavia myrkyttömiä: Sädelatva (gerbera), jasmiini, jukat, kaktukset, kielopuut (Pittosporum), kiinanruusut, kodinonni, myrtti, rahapuu, raunioiset, ruusut, saniaiset, traakkipuut (lohikäärmepuut), viirivehka, vuoripalmu.
Lisätietoja: Tari Haahtela & Pentti Sorsa, Allergiakasvit, Kirjayhtymä.
Sijoita kasvi oikeaan paikkaan valaistuksen kannalta
Runsas valo (eteläikkuna varjostaen keskipäivän paahdetta tai valoisa länsi-ikkuna): Useimmat kukkivat huonekasvit, auliot, agaavet, kustaankukka, kukka-ananakset, kaktukset, ruukkuatsalea, lehtibegoniat, kielopuut, kameliat, ihmepensas, värinokkoset, rahapuut (paunikot) taikurinkukka, syklaamit, kirjavalehtiset traakkipuut, kiinanruusut, amaryllikset, posliinikukka, ahkeraliisa, kiinanjasmiini, tulilatva, itulehti.
Puolivarjo (itäikkuna tai länsi-ikkuna tai hajavalo): Saniaiset, soihtuköynnös, laikkuvehkat, aaloet, flamingonkukka, leopoldinkukka, araliat, huonekuusi, häntäparsa ja hienohelma, tuonenkielo (suutarinkielo), pesäraunioinen, pullojukka, useimmat begoniat, punasarja (kliivia), piilokukka, sädekaisla, traakkipuut, fiikukset, keikarinkukka, sarviaaloe, muratti, kodinonni, araliat (myös valossa, mutta ei paahteessa), suukkosuu, ahkeraliisa, palmut, muulinkorva.
Varjo (pohjoisikkuna tai huoneen sisäosa): Erilaiset maijat (Calathea), saniaiset, suutarinkielo, liuskavehka, murattiaralia, ananas, viirivehka, suutarinkielo vuoripalmu, taatelipalmu, monet muutkin palmut.