Siirry pääsisältöön

Pensasaitakasveja valitsemassa

Piha
Pensasaidan istuttaja joutuu tekemään monta visaista päätöstä. Istuttaako leikattu vai vapaasti kasvava aita? Havukasveista vai kesävihannista lajeista? Taimistoviljelijöiden toiminnanjohtajan Jyri Uimosen neuvoilla pensasaitakasvien valinnat helpottuvat.

Mitkä lajit antavat hyvän näkösuojan?

Jotta leikattava pensasaita kehittyisi tiiviiksi näköesteeksi, sitä pitää leikata usein. Lehtipensaista orapihlaja ja aitasinikuusama oikein hoidettuina antavat talvellakin näkösuojaa. Ne sopivat hyvin myös ahtaisiin paikkoihin. Vapaasti kasvavista lehtipensaista pajuangervojen ja virpiangervon tiheä kasvusto antavat yllättävän paljon näkösuojaa. Jos tilaa on tarpeeksi, suojan antajaksi sopii vaikkapa terijoensalava.

Havukasvit tarjoavat parhaiten ympärivuotisen näkösuojan. Niiden ongelmana on kuitenkin kasvun hitaus. Esimerkiksi kuusiaidan leikkauksessa ei kannata fuskata kasvunopeuden nimissä. Mikä nopeudessa voitetaan, se peittävyydessä hävitään.

Entä mitkä kasvit sopivat kukkivaan aidanteeseen?

Pensasruusut, pensasangervot, tuomipihlajat ja aronia ovat hyviä ja varmoja kasveja kukkivaksi aidanteeksi. Lajeja voi useimmissa tapauksissa yhdistää, mutta silloin kannattaa valita hoitovaatimuksiltaan ja kasvutavoiltaan samantapaisia lajeja. Esimerkiksi pensasruusuista koottu aidanne kukkii pitkään ja vaihtaa ilmettään kesän mittaan. Myös korkeita pensasangervolajeja yhdistelemällä saa vaihtelevia istutuksia.

Kasvien käytöllä voi vahvistaa tai heikentää aidanteen rajaavaa vaikutusta. Yksilajinen kapea aidanne kertoo täsmällisesti rajaviivan sijainnin. Monilajisella ja vaihtelevalla istutuksella voi rajaavaa vaikutusta pehmentää. Jos tilaa on riittävästi, voi aidanteen muotoilla leveäksi massaistutukseksi, jolloin se voi olla hyvin monilajinen ja vaihteleva. Katsoja ei havaitse sitä raja-aidaksi, mutta läpipääsemättömyydessään se rajaa tehokkaasti.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Suositteletko havukasveista perinteistä leikattua kuusiaitaa vai kapeakasvuisista tuijista sommiteltua aidannetta?

Leikattu kuusiaita on siinä mielessä suositeltavampi, että kuusi kasvina on kestävä ja sopeutuva erilaisiin kasvuoloihin. Sen sijaan tuijaa istutetaan nykyään aivan liian paljon vääriin paikkoihin. Parhaimmillaan tuija on hyvä aidannekasvi, mutta väärässä paikassa se jää harvaksi, kituu ja vaatii huolellisen talvisuojauksen. Aurinkoisilla ja karuilla paikoilla voisi tuijan sijaan istuttaa pilarikatajaa.

Koska pensasaita pitäisi istuttaa?

Taimityyppi ratkaisee parhaan istutusajan. Paljasjuurisen ja esipakatun taimen paras istutusaika on syksy tai varhainen kevät. Kenno- ja astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Paljasjuuriset taimet ovat tavallisesti astiataimia edullisempia ja nopeampia istuttaa. Tosin hintaa ei ole syytä pitää tärkeimpänä valintaperusteena. Esimerkiksi taimen koko on tärkeämpi kriteeri, jos aidan valmistumisen aikataululla on merkitystä.

Mikä on sopiva istutusväli? Täytyykö taimia leikata istutuksen jälkeen?

Pieniä aitataimia istutetaan metrille 3-4 kappaletta, isoja astiataimia istutetaan 70-80 sentin välein.

Paljasjuuriset taimet leikataan aina istutuksen yhteydessä riippumatta niiden koosta. Astiataimia ei vielä silloin välttämättä tarvitse leikata.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Miten pensasaitaa hoidetaan jatkossa?

Tärkeintä on leikkaaminen. Vapaasti kasvavat aidatkin vaativat hoitoleikkauksia riittävän usein, jotta pensaat pysyvät nuorina ja elinvoimaisina. Leikattavan aidan kimppuun käydään saksin vähintään kerran vuodessa, mutta jopa kolmekin leikkauskertaa voi olla tarpeen. Matalat koristeaidat, joissa käytetään taikinamarjaa tai puksipuuta, voivat vaatia viimeistelyä vielä useammin.

Koska pensasaidasta leikataan paljon oksia ja lehtiä, on niiden mukana poistuvien ravinteiden tilalle annettava riittävästi ravinteita lannoitettaessa.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti. Kuva: Pixabay

MAINOS
MAINOS LOPPUU