Kuluttaja tekee liikenteessä tuhat ympäristövalintaa vuodessa

Piha
Euroopassa suhtaudutaan vakavasti ilmastonmuutokseen ja kasvihuonepäästöjen rajoittamiseen. Ohjeeksi ja opastukseksi laadittu valkoinen kirja edellyttää muun muassa, että hiilidioksidipäästöt vähenevät vuoteen 2050 mennessä 60 prosenttia. Suomessa ollaan jo hyvällä tiellä, mutta paljon riittää vielä tehtävää. Kuluttaja voi vaikuttaa päästöjen vähenemiseen omilla valinnoillaan noin tuhat kertaa vuodessa.

Maantie-, rautatie- ja lentoliikenteen päästöjä pitäisi vähentää vuoteen 2050 mennessä 60 prosenttia, meriliikenteen 40 prosenttia. Näin edellyttää EU:n komissio liikennepolitiikan valkoisessa kirjassa. Lisäksi linjataan, että noin 40 prosenttia lentoliikenteen polttoaineista pitäisi tulla uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2050 mennessä.

– Kasvihuonekaasupäästöissä parantamisen varaa on kaikkein eniten tieliikenteessä, koska se on määrällisesti kasvanut eniten lentoliikenteen ohella, toteaa neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Tosin tieliikenteen niin sanotut perinteiset päästöt ovat vähentyneet kiitettävästi, koska ajoneuvoteknologia on kehittynyt huimin harppauksin.

– Katalysaattorilla ja polttoaineiden kehittymisellä on ollut merkittävä vaikutus siihen, ettei esimerkiksi rikkidioksidia muodostu Suomen tieliikenteessä enää lainkaan. Myös raideliikenteen päästömäärät ovat vähentyneet, koska matkustajaliikenteessä ei enää käytetä dieselvetureita ratojen sähköistämisen myötä.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Kuluttaja tekee tuhat valintaa vuodessa

Kuluttajilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa omalta osaltaan päästöjen vähenemiseen, sillä jokainen meistä tekee keskimäärin kolme matkaa päivässä. Mitä useammin valitsemme joukkoliikenteen, polkupyörän tai kävelyn, sitä vähemmän saastutamme ympäristöä.

– Meidän pitäisikin päästä irti rutiininomaisesta henkilöauton käytöstä. Tavaraliikenteen päästöihin kuluttaja voi vaikuttaa aika vähän, mutta esimerkiksi lähiruokaa suosimalla jonkin verran, miettii Jääskeläinen.

Nykyisin seitsemän tavarajunaa kymmenestä ajetaan sähkövedolla. Jotta junaliikenteessä voitaisiin lisätä sähkövedon käyttöä, pitäisi valtion sähköistää uusia rataosuuksia. Päästöjä vähentäisi myös tavaraliikenteen työnjaon uudistaminen siten, että kuljetuksia siirrettäisiin maantieliikenteestä enemmän rautatie- ja vesiliikenteeseen.

– Lisäksi VR:n pitää edelleen parantaa energiatehokkuuttaan esimerkiksi kasvattamalla junakokoja, sanoo ympäristöpäällikkö Vesa Stenvall VR:ltä.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Veturinkuljettajat ajavat säästäväisesti

Hiilidioksidipäästöjä vähentääkseen VR panostaa vesivoimalla tuotetun sähkön käytön ohella edelleen veturinkuljettajien taloudellisen ajotavan koulutukseen. Hankintalistalla on myös uusia sähkövetureita.

– Uusissa vetureissa on muun muassa sellainen ominaisuus, että jarrutusenergia voidaan syöttää takaisin verkkoon, kertoo Stenvall.

Kuluttajan valintoihin vaikuttavat pelkkien päästömäärien lisäksi myös liikenteen sujuvuus ja aikataulujen luotettavuus. Tässä on parantamisen varaa sekä VR:llä että Liikenne- ja viestintäministeriön alaisella Liikennevirastolla, joka vastaa raiteista.

– Junaliikenteeseen pitäisi ehdottomasti saada täsmällisyyttä ja sujuvuutta. Lisäksi vapaa-ajan pitkien matkojen hinnoittelua kannattaisi hilata keinolla millä hyvänsä alaspäin, jotta ne olisivat kilpailukykyisempiä paitsi henkilöautoon myös lentoliikenteeseen nähden, huomauttaa Saara Jääskeläinen.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Faktalaatikko:

EU:n asiakirjojen värikoodeja
EU:n valkoiset kirjat sisältävät satoja toimintaohjeita ja –ehdotuksia, jotka koskevat esimerkiksi henkilöiden tai tavaroiden liikkumista, ammatinharjoittamista, julkisia hankintoja, verotusta tai liikennettä.
Joissain tapauksissa valkoista kirjaa on edeltänyt vihreä kirja. Vihreitä kirjoja julkaistaan neuvotteluiden käynnistämiseksi unionitasolla. Joskus valkoisesta kirjasta saattaa olla seurauksena koko unionia koskeva toimintaohjelma jollain tietyllä alalla.