Jotkut kyläläisistä muistavat vielä Tarja ja Einari Korhosen omistaman talon entisenä äänestyspaikkanaan. Korhoset hankkivat tämän Nurmeksen Jokikylän vanhimpiin kuuluvan talon omakseen 1980-luvun alkupuolella viljeltyään ensin tilaan kuuluvia peltoja. Viljely on nyt jo lopetettu ja pellot vuokrattu toisille, ja pihapiiriin kuuluu enää kolmen ja puolen hehtaarin puutarhatontti. Päivät kuluvatkin nykyisin mukavasti kasveja ja lastenlapsia hoitaen.
– Mummotettavia on neljä, naurahtaa Tarja. – Vanhimmat kasvattavat ja koulivat jo itse omat taimensa.
Aitan rappusilla ja siellä täällä pihamaallakin näkyy pajusta punottuja koreja ja kukka-astioita. Alun perin talon nuoren väen tarpeisiin tehdyt pajuamppelit saivat aikaan innostuksen, josta kehittyi pysyvä syysiltojen puhdetyö.
Korhoset keräävät pajunoksat syksyllä latoon, josta niitä on punontatarpeiksi helppo hakea. Tarja neuvoo liottamaan pajunoksia vedessä viikon ajan ennen punontaa. Korhosilla on käytössä oma vakiintunut, vettä säästävä menetelmänsä: suorat pajunoksat työnnetään pystyssä oleviin muoviputkiin, jotka on suljettu alapäistään tiiviillä lasikuitukansilla. Putkiin kaadetaan kiehuvaa vettä ja pajunoksien annetaan olla putkien sisällä muutaman päivän.
MAINOS– Liotuksen jälkeen paju taipuu, tosin kädet kipeytyvät aluksi. Paju on rottinkia työläämpi punoa, mutta saamme materiaalia omasta takaa.
Oman tontin pajuista on syntynyt pihaan myös maja lastenlapsille. Lisäksi Tarja on punonut kuusenoksista pirtanauhatekniikalla metreittäin havuköynnöstä. Kuusenoksat ovat talvi-iltojen käsityömateriaalia, ja havutöillä Korhoset koristelevat niin omat kuin lastenkin asuntojen portaanpielet.
Vanha myllynkivi viimeistelee Tarja ja Einari Korhosen kukkapylvään. Kivi on lähes ikuista ja kaunistuu entisestään sammaloituessaan.
Valikoimat ja kokemus kasvavat käsi kädessä
Kesäaikaan Korhosten valoisassa puutarhassa riittää kasteltavaa ja nypittävää, sillä pihapiiristä löytyy toista tuhatta nimikettä erilaisia kasveja. Tarja kasvattaa itse kesäkukat, joista valtaosa on astioissa ja amppeleissa. Amppeleita roikkuukin niin puiden oksissa kuin erilaisissa telineissäkin.
MAINOSKasvien talvettamista varten Tarja ja Einari siirtävät sadat kesäkukkaruukut syksyisin kellarin suojiin. Myös arat puuvartiset lajit, kuten persikkapuun ja harvinaisen ruostekukan (Crocosmia), he vievät ruukkuineen kellariin talvehtimaan.
Koska hoidettavaa on paljon, Korhoset kattavat viljelyn helpottamiseksi laajan vihannesmaansa ruoholla. Se pitää maan kosteana, ja maatuva ruohosilppu ravitsee kasveja ja parantaa maata. Myös uuden perennaryhmän hoitoa on helpotettu kattamalla kasvualustat. Lisäksi istutukseen on valikoitu lajit, jotka eivät leviä liikaa toistensa sekaan.
Innostuksen siivittämänä Tarja ja Einari kuitenkin laajentavat puutarhan istutuksia koko ajan. Uusia istutusryhmiä perustetaan myös kokeilumielessä. Vaikka puutarha on V-vyöhykkeellä, arat kultasade (Laburnum) ja viiniköynnös (Vitis vinifera) ovat selvinneet täällä toistaiseksi hyvin. Harvinaisuudet kiinnostavat Tarjaa hänen selatessaan siemenluetteloita kevättalvisin.
Lue lisää puutarhasta ja vihreistä ideoista seuraavalta sivulta.
Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.
MAINOS
![]() | ![]() |
Puusta riippuva itse punottu kerrosamppeli sulautuu ympäristöönsä ja luo istutuspaikkoja ja runsaudentuntua. MAINOS
MAINOS LOPPUU | Tarjan heinäseipäästä ja pajupunoksista ideoima kukkapylväs on luonnonmukainen pihapatsas. |
Lenkkipolulta ja kiviraunioista puutarhaan
Ideanikkaroinnista on tullut Tarjalle ja Einarille elämäntapa, ja niinpä he keksivät löytöastioille ja vanhoille koneenosille aina käyttöä.
– Tuon löysin lenkkireissulla, ja se päätyi saman tien kukkaruukuksi, osoittaa Tarja kuhmuraista kattilaa.
Einari puolestaan esittelee pesukoneen kiiltävää teräsrumpua, joka ruostumattomana palvelee vielä pitkään istutusastiana. Joku mielenkiintoisista esineistä on löytynyt palaneen koulun kiviraunioista, toinen savottakämpän purkutyömaalta. Toisen, talkoilla pystytetyn kasvihuoneen kierrätyslasissa on edelleen teippaus, jossa lukee ”kohteessa on hälytysjärjestelmä”.
– Tuttavammekin tietävät keräilyintomme. Heiltä saammekin lisää sopivia esineitä, kertoo Einari.
Tarjan luova mieli on tuottanut monelle puutarhakasville mieluisan kasvatusastian. Hän on päällystänyt vanhoja pesuvateja ja kulhoja seoksella, jossa on saman verran turvetta, hiekkaa ja betonia. Makkaratekniikalla tehdyn astian reuna on useissa vadeissa jo kauniisti sammaloitunut ja patinoitunut. Vadit ovat muodoltaan persoonallisia, vaikka materiaali on yhtenäinen.
![]() | ![]() |
Vanhanajan nostalginen ja käyttökelpoinen riukuveräjä sopii hyvin nykyajan puutarhaankin. | Muurinpohjapannu on kaunis, laakea istutusastia pienijuurisille kesäkukille, sammalelle tai mehikasveille. |
Työnjaosta ei kinastella
Mieleistä tekemistä puutarhassa piisaa molemmille. Työnjako on luonnostaan selkeä.
– Einari laittaa ruuat, joten minä saan puuhastella ulkona täysin rauhassa, toteaa Tarja.
Paineita ei ota Einarikaan, vaikka ehtiväinen onkin. Mallikelpoinen veräjä tuli tehtyä ihan vain huvikseen, ja miehen oivalluksesta on kasteluun tarvittava painesäiliö piilossa vanhassa perunakellarissa.
– Vesi tulee lähteestä pumpulla, Einari esittelee suunnittelemaansa systeemiä.
Vaikka lihakset usein kipeytyvätkin paljosta uurastamisesta, tuottaa puutarhanhoito Korhosille suurta iloa. Satoa riittää pitkin vuotta myös nuoren polven tarpeisiin. Pian kuuluu taas iloinen lusikoiden kilinä lastenlasten marjamaitokupeista.
Katso loput kuvat seuraavalta sivulta!
Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.
Sisääntulon riukuportti on moni-ilmeinen ja houkutteleva. Itse tehdyt pajupallot koristavat rakenteen yläosaa. Pihanäkymä avautuu idyllisenä portin kehysten läpi.
Turpeen, hiekan ja betonin seoksesta muotoiltu astia palvelee lintujen juoma-altaana tai ruukkuna.
Laakean kiven reunoja on korotettu altaaksi turve-hiekka-betonimassalla. Kaikkia aineita on seoksessa saman verran.
Vanhat kattilat ja muut keittiöastiat sopivat mainiosti kesäkukille. Liemikulhot ovat jopa edustavia.
Veneen hiljainen pajupariskunta jättää krassikuorman päämäärän arvoitukseksi. Keulassa keltaisena kukkiva väripilkku on apinankukka (Mimulus).
Oman tuvan seinään on lupa ripustaa vaikka pajukoristeita. Etualan kasviryhmässä ruukkuina on käytetty kierrätysastioita ja koristeina porauksessa syntyneitä sylinterin muotoisia kivipaasia. Suurilehtinen korkea kasvi on jättitatar (Fallopia sachalinensis).
![]() | ![]() |
Pajumaja on mieluisa leikkipaikka. Kärhökasvusto suojaa auringolta ja katseilta. Pöytänä on kaapelikela. | Vanha ostoskori on vuorattu rahkasammalella. Kanna (Canna x generalis) viihtyy tilavassa ruukussaan. |
Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.