Epäorgaaniset lannoitteet vaikuttavat nopeammin kuin orgaaniset lannoitteet. Ne ovat kemiallisesti valmistettuja. Seoslannoitteet sisältävät useita ravinteita kuten typpeä (N), fosforia (P) ja kaliumia (K). Lannoitteen ravinnesisältö ilmoitetaan lannoitepussissa ja esitetään usein N:P:K-suhteina kuten 7:7:7. Tämä ravinnesuhde on melko vakaa johtuen teollisesta valmistuksesta. Natriumsulfaatti sisältää vain yhtä pääravinnetta eli typpeä.
Eloperäiset lannoitetiivisteet valmistetaan eläin- tai kasvijätteistä. Tällaisia lannoitteita ovat luujauho, kananlanta ja merileväuute. Ne vaikuttavat usein hitaasti maassa luovuttaen ravinteita vähitellen kasvien käyttöön. Näiden lannoitepussien ilmoittamat ravinnesuhteet voivat vaihdella jonkin verran, koska raaka-aineessa esiintyy luonnollista vaihtelua. Eloperäisiä aineksia kuten kompostia ja lantaa sekoitetaan maahan myös, jotta maan rakenne paranisi tai säilyisi. Jotkin lannoitteet voivat sisältää sekä eloperäistä että ei-eloperäistä lannoitetta. Erikoislannoite on erityisesti sekoitettu tiettyä kasvia tai kasviryhmää varten, ja kanervakasveille, tomaateille, sitruspuille ja nurmikoille on valmistettu omat erikoislannoitteensa. Kaikille kasviryhmille ei ole tarpeen ostaa erikoislannoitetta, vaan esimerkiksi amppelikasveille voi antaa hyvin tomaattilannoitetta kasteluveteen sekoitettuna.
Pääosa lannoitteista annetaan keväällä ennen kasvun alkamista tai sen alkaessa. Tällöin lannoite on ehtinyt aktivoitua, kun kasvi pääsee parhaaseen kasvuun. Yleinen ohje on, että heinäkuun jälkeen ei enää anneta typpipitoista lannoitetta, koska uusi kasvu ei ehdi tuleentua ennen talvea. Tästä seuraa talvivaurioita. Syksyllä tulisikin käyttää tarvittaessa fosforipitoista lannoitetta.
Peruslannoitus sekoitetaan maahan ennen istutusta, kun taas täydennyslannoitus levitetään maan pinnalle. Kiinteät lannoitteet ovat helpompia levittää ja halvempia kuin nestemäiset lannoitteet. Nestemäiset lannoitteet annetaan suoraan maahan kasteluveden mukana, ja ravinteet tulevat kasvien käyttöön nopeasti. Nämä ovat hyviä isoille astioille tai amppeleille. Lehtilannoitteet vaikuttavat myös nopeasti ja ovat hyödyllisiä ravinteita kasveille, joiden juuristo ei toimi kunnolla. Juuriston huono kunto voi johtua siirrosta tai märästä maasta. Lehtilannoitus on usein myös hyödyllinen tarjottaessa ravinteita, jotka eivät ole helposti veteen liukenevia tai kun maaperän olosuhteet estävät juurien vedenottoa.
MAINOSArtikkelin sisältö on ote kirjasta Arnon keittiökasvit (© Arno Kasvi, Simo Laine ja Kustannusosakeyhtiö Tammi ISBN 978-951-31-4256-8). Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa.
Lisätietoja: www.tammi.fi.
