Pihasuunnittelu alkuun – näin luot puutarhaan upeat väriryhmät

Pihasuunnittelu väriharmonian ja väriryhmien lähtökohdista onnistuu, jos osaat perusteet. Väriryhmien kiinnostavuutta lisää myös eri vuosien ja vuodenaikojen välinen vaihtelu sekä elävän materiaalin tuoma yllätyksellisyys, jotka aina vaikuttavat lopputulokseen.

Kasvien monimuotoinen värimaailma on kautta aikojen inspiroinut niin taiteilijoita kuin pihapuutarhureitakin istuttamaan ja kokeilemaan uusia, alati muuttuvia kasviyhdistelmiä. Jos kaipaat puutarhaasi lisää sisältöä ja ja jännitettä, ota askel kohti värien yltäkylläistä valikoimaa. Ole kuitenkin varovainen, sillä väreillä on taipumus viedä mennessään!

Pirskahtelevat vastavärit – Pihasuunnittelu käyntiin väriympyrän avulla

Etualan valkotäpläimikkä, tummalehtinen keijunkukka, tiarella ja rotkolemmikki sekä taustan eriväriset keijunkukkalajikkeet muodostavat ilmeikkäitä värikuvioita.

Pihasuunnittelu värien osalta aloitetaan ottamalla esille väriympyrä ja etsimällä sen avulla toisiinsa parhaiten sopivia vaihtoehtoja. Yhtä hyvin voit myös etsiä mallia jo toteutuneista istutuksista sekä kirjallisuudesta.

Jos kaipaat puutarhaasi räväkkyyttä, valitse väriympyrästä vastakkaisia värejä tuomaan kontrastia. Vastavärit sopivat kumma kyllä aina täsmälleen yhteen – varsinkin, jos ne ovat voimakkuudeltaan samanlaisia, kuten pastellisävyt. Sama määrä kaikkia värejä latistaa tehoa, ja onkin oleellista löytää sopusointu eri värien kesken. Ripaus keltaista violetissa ryhmässä tai tujaus valkoista tummanpurppurassa kukkameressä riittää keventämään ja ryhdistämään ilmettä.

Värimintun kirkas punainen loistaa vihreän vastavärinsä sylistä lämpimänä. Sininen kesäritarinkannus ja oranssi daalia sytyttävät toisensa hehkuun.

Kontrastia ja syvyyttä voit lisätä käyttämällä tummia taustapensaita kuten purppuraheisiangervoa (Physocarpus opulifolius ’Diabolo’) tai hurmehappomarjaa (Berberis x ottawensis ’Suberba’), joita vasten esimerkiksi oranssit daaliat (Dahlia) liekehtivät lämpimästi. Väriympyrältä voit ilman riitasointuja valita keto-orvokin kukan violettia ja keltaista, kirkasta ruusunpunaista ja havunvihreää tai ruiskukansinistä ja kehäkukan oranssia.

Vastaväriharmonia on parhaimmillaan kuin soinnukas sinfonia, jossa räiskyvät värit asettuvat sävelkuluiksi osana eheää kokonaisuutta.

Lähivärit sulautuvat yhteen ja luovat harmoniaa

Kuparisaran ja punalehtisen syysmaksaruohon yh¬distelmä välittää ruskeasävyisten lähivärien pehmeää harmoniaa.

Jos viihdyt harmonisessa ympäristössä, valitse kasveja, joiden sävyt ovat väriympyrässä lähellä toisiaan. Tällöin värit näyttävät kaukaa katsottuina yhdeltä, vaikka istutus koostuisikin eri lajeista. Esimerkiksi erisävyiset punaiset jaloangervot (Astilbe Arendsii-ryhmä), tähtiputket (Astrantia) ja jaloakileijat (Aquilegia Cultorum-ryhmä) sulautuvat roosaksi kukkamereksi.

Tarhamaltsa ja silkkiunikko

Törmäkukka ja koristetupakka

Suuria väripintoja saat aikaan myös kylvämällä vaikkapa unikkoja (Papaver), harjaneilikkaa (Dianthus barbatus) ja sormustin- kukkaa (Digitalis) vapaiksi, luonnonmukaisiksi aloiksi.

Vaikuttavimmillaan värit toimivat suurina alueina, mutta väri-ideoiden toteuttaminen onnistuu pieneenkin tilaan. Kokeile vaikkapa sävyiltään yhteensopivia mattoperennoja värikäslehtisten pikkupensaiden, kuten purppurahappomarjan (Berberis thunbergii ’Atropurpurea Nana’) tai japaninangervojen (Spiraea japonica -lajikkeet), kanssa.

Yhden värin puutarha

Heliotrooppin ja kesäritarinkannuksen sini sulautuu sävykkäästi yhteen.

Oma lempiväri saattaa joskus innostaa kokoamaan koko puutarhan täydeltä yksinomaan tietynvärisinä kukkivia kasveja. Sini- ja valkokukkaiset lajit ovat suomalaisille erityisen mieluisia, mutta myös roosa tai keltainen ovat saaneet uskolliset ystävänsä. Teemaa voi myös toteuttaa rakentamalla puutarhaan selkeitä eriväriä tiloja, joissa kasvit saavat ilmentää kullekin sävylle ominaista tunnelmaa.

Kylmiin väreihin kuuluvaa sinistä pidetään nostalgisena ja rauhoittavana sävynä, mikä selittänee sen suosiota. Viileän sinisävyiset istutukset tuovat puutarhaan tilantuntua ja avaruutta. Väri tulee lumoavimmin esille valon vähentyessä illalla sinisen hetken aikaan. Keskipäivällä sen teho jää vaatimattomaksi.

Keltaisen ystävät luottavat värin runsaasti valoa heijastavaan voimaan. Keltaisen tuomaa auringonpilkettä riittääkin aina kevätesikoista (Primula veris) kesäiseen kultatyräkkiin (Euphorbia polychroma) ja syksyn viimeisiin päivänhattuihin (Rudbeckia) asti.

Intensiivinen punainen luo ympärilleen energistä tunnelmaa, ja punaiset kukat tulevat erityisesti valoisissa ryhmissä hyvin esiin. Tehokas punainen puutarha syntyy erilaisten purppuranpunaisten ja punaruskeiden sävyjen avulla lisäämällä joukkoon mausteeksi esimerkiksi räjähtävänpunaista palavaarakkautta (Lychnis chalcedonica).

Hopeahärkki ja valkoinen ruusu raikastavat jättipoimulehden kukinnan kellanvihreyttä.

Valkoinen puutarha viestii viileää tyylikkyyttä, mutta myös valoa ja raikkautta. Valkoiset kukat kuvastavat herkästi rinnallaan olevia sävyjä, ja väri näyttää erilaiselta eri vuorokaudenaikaan. Valkoinen teema on kohtalaisen helppo toteuttaa, sillä valkokukkaisia lajeja on runsaasti. Kevään varhaisista lumikelloista (Galanthus) ja hedelmäpuiden kukinnasta alkavaa kukkarunsautta jatkavat lukuisat perennat, kesäkukat ja kärhöt sekä vielä pitkälle syksyyn kukkivat ruusut.

Valkoisen rinnalle suosioon ovat nousseet hopealehtiset kasvit, jotka aurinkoisilla paikoilla säilyttävät kauniisti hohtavan sävynsä. Ympäröiviä värejä pehmentäviä harmaansävyisiä perennoja ovat muun muassa marunat (Artemisia), nukkapähkämöt (Stachys byzantina) ja harmaakäenkukka (Lychnis coronaria).

Väriä ja sisältöä lehdistöillä

Värinsä hyvin säilyttävä kuparisara, tummalehtinen keijun-kukka, kanerva ja erilaiset kuunliljat luovat värisävyillään ja lehtirakenteillaan säväyttävän pienoismaiseman.

Voit loihtia värikylläisen puutarhan myös hyödyntämällä erilaisia lehdistöjä. Pelkästään kuunliljoja (Hosta) riittää siniharmaista ja valkoraitaisista aina kellan- ja vihreänsävyisiin lajikkeisiin asti. Yksiväristen lehtiperennojen tummaa, valoa imevää vaikutelmaa voit valaista istuttamalla sinne tänne niiden joukkoon vaikkapa korkeaksi kasvavia valkoisia liljoja (Lilium) tai pystykasvuisia heinälajikkeita kuten isosiniheinää (Molinia caerulea).

Varjopaikkaa valaisemaan riittää pienikin ripaus valkoista – esimerkiksi valkotäpläimikän (Pulmonaria picta) pilkullinen lehdistö erottuu hämärässäkin pihakäytävän reunassa. Myös lehdistöltään valkoisenkirjava laikkuköynnös (Actinidia kolomikta) ja laikkukirjokanukka (Cornus alba ’Elegantissima’) ovat auringonlaskun aikaan sadunomaisia.

Lempivärin uskollinen suosiminen on turvallinen valinta, kun suunnittelet istutuksia. Välillä voi kuitenkin olla viisasta heittäytyä värien vietäväksi ja kokeilla rohkeasti uusia vaihto- ehtoja. Niistä saattaa löytyä yhdistelmä, josta et edes osannut unelmoida.

Hopeanhohtoinen ohotanmaruna, sininata ja nukkapähkämö muodostavat yhdessä elävän kokonaisuuden.

 

Lue myös puutarhasuunnittelu ja värioppi -artikkeli >

 

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden kanssa. www.kotipuutarha.fi