Puulämmitys ja puukattilan valinta
Puulla lämmitettävät kattilat jaetaan polttoteknisesti alapaloisiin, yläpaloisiin ja käänteispaloisiin kattiloihin. Puukattilat liitetään aina varaavaan energiavaraajaan. Puukattilan teho ja varaajan koko määräytyvät käyttökohteen perusteella.
Puulämmityksessä käytettävä puu (halko, klapi) on kotimainen, edullinen, uusiutuva ja ympäristöystävällinen energianlähde. Käytettävän puun tulisi olla ns. ylivuotista, eli kosteudeltaan alle25 % (vasta kaadettu puu on kosteudeltaan n. 50 %). Liian kosteanpuun käyttö lisää puulämmityskattilan puhdistustarvetta, alentaa kattilan hyötysuhdetta ja lisää siten puunkulutusta.
Lämmitykseen käytettävän puun kosteuden lisäksi tulee huomioida käytettävän puun lämpöarvo. Lämpöarvoltaan parasta puuta lämmitykseen on koivu. Myös muut Suomen yleiset puulajit (mänty, kuusi, leppä ja haapa) soveltuvat hyvin puulämmitykseen.
Sopivan kokoisen kattilan ja varaajan valinnassa kannattaa luottaa ammattilaiseen
Puulla lämmittäminen on jaksottaista lämmittämistä: lämmityskattilaa lämmitetään määräajoin ja aikaansaatu lämpö varastoidaan esimerkiksi lämminvesivaraajaan.
Kun olet hankkimassa puukattilaa ja puulämmitysjärjestelmää, kannattaa kiinnittää huomiota kattilan tehoon ja varaajan kokoon. Kattilan teho tarkoittaa lämpökattilana kykyä tuottaa lämpöä ja varaajan koko puolestaan lämmönvaraamiskykyä.
Jos pientalo on hyvin eristetty, siinä on vuodessa keskimäärin 1 viikko, jolloin lämmitysjärjestelmältä vaaditaan huipputehoa. Parin viikon aikana lämmitystehosta tarvitaan noin puolet. Kun kesäkuukausien pääosin lämmittämätön jakso lasketaan pois, selvitään noin 2/3 vuodesta alle puolella talon lämmitystehosta.
Talon lämmitysjärjestelmä on kuitenkin mitoitettava niin, että huippulämpöteho pystytään tuottamaan.
Oikea mitoitus selviää puulämmittämisen asiantuntijaliikkeen kanssa käydyissä keskusteluissa / tarvekartoituksessa.
Eri puukattilatyyppien erot
Alapalokattila:
- iso varastopesä
- yhdellä latauksella pitkähkö paloaika
- pieni lämmitystyön tarve
- pienet savukaasuhäviöt, hyvä hyötysuhde
- puhdas palaminen
Esimerkki alapalokattilasta: Ariterm 35
Yläpalokattila – helppokäyttöinen ns. jokamiehen puukattila:
- pienikokoinen, sopii ahtaisiin rakenteisiin
- helppokäyttöinen, kaikki luukut yleensä edessä
- sopii hyvin esim. täydentämään varaavaa sähkölämmitystä
Esimerkki yläpalokattilasta: Arimax 240
Käänteispalokattila:
- helppo käytettävyys, kaikki luukut kattilan edessä
- puhdas palaminen, sopii myos taajamakäyttöön
- korkea hyötusuhde
- hyötysuhde on yleensä korkeampi kuin perinteisten puukattiloiden
Esimerkki käänteispalokattilasta: Jäspi Econature 40
Varaajakoko määrittää, kuinka usein lämmitetään
Varaajan koko määräytyy lämmitettävän kohteen ja käytettävän puukattilan perusteella. Varaaja vähentää lämmitykseen liittyvää työtä ja parantaa lämmitysjärjestelmän energiataloudellisuutta. Varaajaan voidaan usein liittää myös lämpöpumppulämmitys, aurinkolämpö tai sähkölämmitys tuki- tai rinnakkaislämmitysratkaisuiksi.
Lähteet ja lisätietoja:
www.ariterm.fi
www.jaspi.fi
www.nuohoojat.fi / Pätkittäin puulämmityksestä -opas