Puutarhan syystyöt – viimeisiä istutuksia, varaudu talveen

Piha

Puutarhan syyspuuhat jatkuvat. Haravoi, istuta, leikkaa ja talveta – muista myös huonekasvien talvihoito!

Syyssateet ja pienet myrskytkin saapuivat, mutta nehän kuuluu syksyyn. Näin puut puhdistuvat ja maa kostuu sopivasti kevättä ja pohjavesiä ajatellen. Istutusajat jatkuvat aina niin kauan, kunnes lapio ei enää uppoa maan jäädyttyä, mutta siihen näyttäisi sääennusteiden mukaan olevan vielä monta viikkoa aikaa.

Ruusuja vaahteranlehdistä

Tuttu, mutta aina yhtä mukava syyspuuha on tehdä syysvärisistä vaahteranlehdistä ”ruusuja”. Toki näitä voi tehdä ja yhdistellä muistakin isolehtisistä, ihan oman mielen mukaan. Teki näistä sitten kimppuja, ovikranssin koristeita tai mitä vain, niin jo pelkästään näiden tekeminen on niin mukavaa ja rentouttavaa puuhaa, että ei voi olla tulematta hyvälle ja rennolle mielelle.

Tässä on pari muutaman minuutin videota, joista tuo idea selviää hetkessä:

Ilmat viilenee ja haravat heiluu – mutta ei suojata ihan vielä

Tuolla maakunnissa ajellessani huomaan, kuinka puista tippuvat lehdet on saaneet haravat heilumaan monissa pihoissa. Ja mikäs siinä, se on hyvää liikuntaa ja jos lehtiä on paljon, niin on hyväkin haravoida isommat määrät pois. Niin kuin viimeviikolla olikin puhetta, itse korjaan vain nuo isommat määrät pois ja aika ”huolimattomasti” nekin. Loput saa jäädä maahan tekemään maalle hyvää. Mutta se mistä olisin halunnut ”varoittaa” on se, että lehdet on hyviä suojia arimmille kasveille, mutta ne kannattaa laittaa kasvien päälle vasta sitten, kun ilmat ja maa on jäähtynyt kunnolla. Maa saa olla vaikka mielellään pikkusen pinnasta jo jäässä. Näin maa ei ala lämmetä ja houkuttele kasveja ennenaikaiseen kasvuun. Tämän sinäkin varmasti jo tiesit ennestään, mutta aika moni ei ajattele asiaa. Joten jos satut vaikka naapurilla näkemään ”liian innokasta” peittelyintoa, niin pieni vinkki olisi varmaan nyt paikallaan.

Lintulaudan vieraat kävivät jo

Talitintit kävivät jo ikkunan takana koputtelemassa hiukan sen oloisina, että oletko meitä ajatellut muistaa laisinkaan? Huikkasin niille, että toki olen ja kaikki on valmiina, mutta ihan vielä en evästä tarjoile, en talia enkä siemeniä. Luonnossa on linnuille tarjolla vielä hyvin monipuolista evästä eikä kylmäkään vielä vaivaa. Aloitan lintujen talviruokinnan vasta kun talvi tulee kunnolla, ja jatkan sitä läpi talven. Minusta näin on luonnollista ja parasta kaikkien kannalta.

”Viikatemies” iskee viikonloppuna

Niitän perinteisellä viikatteella nuo korkeimmat heinät nurin tontin reunoilta ja korjaan ne pois. Samalla annan selvän vinkin myyrille ja etanoille, että jos talvehtisivat jossain muualla. Ei olisi sitten mitään ikäviä yllätyksiä talven jälkeen tiedossa. Toki karkottimet pitää nuo pois penkeistä, mutta tuolla ehkäisen niitä myös tontin reunamilta.

ps. Käärmekarkoittimet kannattaa laittaa nakuttamaan viimeistään nyt mahdollisille talvehtimispaikoille, sillä nyt ne niitä pesäpaikkojaan hakee.

Harauksella eroon etanoista

Jos sinulla on kasvimaa ja etanaongelma, niin yksi hyvä keino torjua niitä on harailla kasvimaat näin ennen talvea. Kevyt haraus kääntää talvehtivat etanat ja niiden munat pintaan ja pakkanen hoitaakin sitten loput. Lisäksi tuosta saa iloisesti ”puolituntia päivässä – parasta mitä voit itsellesi tehdä” – päivittäisen annoksen puuhasteltua.

Eukalyptuksen harvennusta – oksat saunaan ja maljakkoon

Niin ne vain nämäkin pienestä taimesta keväällä alkunsa aloittaneet eucalyptukset ovat kesän aikana kasvaneet hienoiksi ”pikkupensaiksi”. Eukalyptuksesta leikkaan myös oksia hiukan pois, ettei ole turhan tiivis talvella. Leikatuista oksista sidon nipun ja vien saunaan tuomaan mukavaa tuoksua ja osan laitan maljakkoon. Jo yksi oksa on nätti ja ihan mahdottoman kestävä maljakossakin. Ensi vuonna nuo onkin sitten jo niin kookkaita, että saan niistä pitkin kesää oksia vaikka vihdan sekaan – tai jopa kokonaisen vihdan.

  

Pelakat leikattu talvikuntoon – pistokkaita kasvulampun alle

Perinnepelargonit leikkasin myös talvikuntoon. Vielähän ne olisivat halunneet kukkia, mutta parempi leikata kukat ja suurimmat lehdet pois, niin ne eivät kuluta turhaan energiaa ja emokasvit talvehtivat paremmin. Nyt siirrän ne vielä valoisaan ja viileään varastoon talveksi ensi kevättä odottamaan. Annan vielä kerran pienen syyslannoitekastelun  ja sitten talvella niukalti vain pelkkää vettä.

Syyspistokkaita näistä otin myös huvikseni ja ne juurtuu hyvin, kun saavat olla kasvulampun alla. Muutoin pistokkaat kannattaa ottaa vasta keväällä.

Huonekasveille lisävaloa ja sumuttelua

Huonekasveille olen myös aloittanut ”talvikauden” – eli niukkaa kastelua, lisävaloa ja sumuttelua. Lisävaloa annan tietysti tällä LED-kasvulampulla ja sumuttelen hienolla sumulla päivittäin. Näin ne eivät pelkästään selviydy talven yli, vaan viihtyvät erinomaisesti, usein jopa hiukan kasvavatkin. 

Tämä sumupullo on minun ehdoton suosikkini. Oli sitten kyse kasvien tai kylvösten sumuttamisesta, niin tuon erityisen hieno sumu ja kätevä käyttömekanismi on ihan vertaansa vailla. On kuulemma myös pyykkien sumuttelussa ja myös partureiden suosiossa oleva malli.

Kasvi- ja kasvulampun ero

Kasvilamppu ja kasvulamppu – näissä on se suuri ero, että kasvilamppu vain korostaa kasvin värejä kasvattajalleen, mutta kasvulampusta ne hyötyvät oikeasti. Tällä LED-kasvulampulla kasvatan niin kasvit kuin taimetkin, niin kotona kuin puutarhallakin. Valoa annan ajastimen avulla aamulla neljä tuntia ja illalla toiset neljä tuntia.

 

Amaryllisten hyötöajoissa isoja eroja

Kovasti on kyselty ja ihmetelty, miksi jotkut amaryllikset kasvavat ja kukkivat muutamassa viikossa ja joskus kestää kuukausia. Kyse on eri lajikkeiden ja viljelytapojen välisistä eroista.

Jos sipuli on ns. preparoitu, se tarkoittaa, että se on viljelty kasvihuoneessa, nostettu kesän lopulla ja annettu kylmäkäsittely kylmiöissä. Nämä sipulit kasvavat kukkaan yleensä hyvin hitaasti, etenkin normaalissa huoneenlämmössa ja luonnonvalossa. Tällöin voi kestää jopa pari-kolme kuukauttakin.

Sitten on lajikkeita, jotka on viljelty eteläisellä pallonpuoliskolla. Ne ovat saaneet olla levossa pidempään ja kukkivat luontaisesti meillä näin talvella. Ne tulevat kukkaan yleensä kolmessa-neljässä viikossa, ja jos on oikein lämmintä (yli +25 astetta), niin jopa kahdessa viikossa. Toki myös hiukan lajikkeesta riippuen.

Minä kasvatan ja käytän vain näitä luonnollisen kasvun ja levon saaneita lajikkeita, oli kyse sitten ihan istutettavista tai näistä vahatuista. Siksi näiden sipulien toimitus ajoittuu vasta marraskuun puolivälin–lopun paikkeille. Silloin ne kukkivat sinulla juuri sopivasti jouluna ilman mitään ihme temppuja.

Amaryllisvalikoimani jouluamarylliksistä löytyy täältä.

Perennojen ja pensaiden istutus syksyllä

Tuosta monivuotisten syysistuttamisesta on ollut liikkeellä aika mielenkiintoisia ”totuuksia”, että niitä ei voisi enää istuttaa. Voin sanoa, että kyllä voi, käytännössä niin kauan kuin maa vain on sulaa. Tästä on niin monien vuosien kokemus meillä kaikilla puutarhureilla, että istuta maahan vain, siellä ne ovat näin syksyllä enemmän kuin turvassa. Juurtuvat ja ovat heti keväällä valmiina uuteen kasvukauteen.

ps. Jos sinulla on ulkona ruukussa kasvamassa monivuotisia kasveja, joita et saa kellariin, niin kaiva ne ruukun syvyyteen maahan ja laita ennen kovempia pakkasia hiukan suojaa ruukun päälle. Näin ne talvehtivat ongelmitta, kun ruukku ei pääse jäätymään läpi.

Parahin terveisin puutarhurisi Juha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity täällä >

Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

etanat etanatuhot eukalyptus haravoida haravointi huonekasvien talvihoito lintujen talviruokinta myyrä myyrät myyrätuhot pelargoni pelargonit syysistutukset syysistutus

Lisää samasta aiheesta

Artikkelin aiheeseen liittyviä yrityksiä: