Helposti tulee ajateltua, että nyt kun ilmat ovat viileitä ja vettäkin on sadellut, kasveja ei tarvitsisi kastella. Vai olisiko hyvä sittenkin kastella, etenkin köynnöksiä ja nuoria havu- ja rodoistutuksia? Niiden juuret eivät välttämättä olekaan vielä niin syvällä maassa, ja ne voivat olla vielä osin jäässäkin. Muutama kastelukannullinen vettä tekisi niille hyvää ja varmistaisi vedensaannin nyt jo.
Jos lisäsit syksyllä monivuotisille kasveille talvehtimisturvetta, se on hyvä poistaa heti, kun lumi on sulanut. Turve eristää myös maan lämpenemistä ja pitää suotta maan ja juuret jäässä. Itse en ole käyttänyt talvehtimisturvetta vuosiin. Istutan ennemmin kasvit syvälle, vettä läpäisevään maahan ja sellaisia lajikkeita, jotka pärjäävät.
Nyt alkaa olla kevätruiskutusten aika. Se tehdään ennen kuin silmut aukeavat mutta lämpötila pysyy plussan puolella. Kevätruiskute ei ole mikään ”myrkky”, vaan idea on kuorruttaa silmut kevyellä vahalla, jolloin niissä talvehtineet tuholaiset kuolevat ennen silmujen avautumista. Siksi se tulisi tehdä näinä aikoina.
Pappakin sanoi aina, että vappuna nostetaan laariperunat itämään. Ne ovat sitten sopivasti idullaan, kun istutushommiin pääsee. Jos jostain syystä iduista meinaa tulla liian pitkiä, vie perunat n. + 6 asteeseen, jolloin silmut menevät lepoon mutta eivät kasva. Ne ovat sitten heti vahvalla kasvulla, kun pääsevät maahan.
MAINOSViime viikolla kirjoitin muovisista saaveista ja ämpäreistä, joiden käyttöä olisi hyvä välttää syötävien tuotteiden kasvatuksessa. Rädyn Ella otti asian vieläkin tarkempaan syyniin ja sain Ellalta terveiset:
Kysymys: (Ella Räty)
Pitääköhän seuraava puutarha-keskustelupalstoilla esitettävä väite paikkansa? Väitetään että ns. mustista laastinsekoituspaljuista (yleensä pvc-muovia) liukenee multaan ja sitä kautta kasveihin haitallisia aineita, kuten kovetinaineita? Keskusteluissa taas suositellaan ravintokasvien viljelyyn PP-muovista tehtyjä kierrätettäviä astioita. Pitääkö viljelylaatikoiden tms. olla jotain elintarvikemuovia?
Vastaus: (Muoviteollisuus ry)
Nyt taitaa olla urbaania legendaa aika sakeasti ilmassa. Ne laastipaljut, joita itse olen rautakaupoissa tavannut ovat kyllä olleet ruiskuvalettuja polyolefiinituotteita (PE,PP, yleensä kierrätettyä). Yhtään tällaista PVC-tuotetta ei ole Suomessa silmiini osunut. Kovetinainetta noissa missään ei kyllä käytetä ja koko käsite on tässä vähän outo. PVC:ssä voisi olla pehmittimiä, mutta ei siitä oikein silloin edes laatikkoa saa tehtyä, ennemmin siitä tulisi säkki tai kassi. Viljelyyn käytettävien laatikoiden ei edellytetä olevan elintarvikekontaktiin hyväksyttyjä, joskin tosiaan moni niitä vaatii ja hankkii varmuuden vuoksi kait lähinnä. Laastipaljua kun ei ole valmistettu viljelylaatikoksi ja puhtaassa joskin paljon kalliimmassa elintarvikekontaktimuovilaatikossa voi kuljettaa myös valmista satoa huolettomammin.
Tämän enempää minä en asiasta oikein osaa sanoa ja tehdä, siihen eivät tietoni riitä. Suosittelen kuitenkin pelaamaan varman päälle ja käyttämään varmasti hyviä ja puhtaita kasvulaatikoita, olkoon ne sitten tehty muovista tai puusta. Itse käytän esim. lihalaatikoita, jos astioissa kasvatan. Ne ovat puhtaita, kestäviä ja niissä on reiät ylimääräiselle vedellekin valmiina. Normaalilla, terveellä puutarhurin järjellä kun nämäkin astia-asiat ajattelee, pärjää taas hyvin eikä tule suotta turhia panikointeja.
MAINOSVappuna kuu oli upea ja täysi, samalla sen vaikutus kääntyy alakuun puolelle. Se tarkoittaa sitä, että nyt on taas hyvä aika leikata marja- ja koristepensaat sekä puut: omena-, koriste- kuin polttopuutkin. Mahlaa vuotavia puita ei kuitenkaan leikata nyt, ne leikataan vasta kesällä tai syksyllä.
Omenapuiden leikkaaminen on aina paljon kysytty asia ja sen selittäminen kuvin ja sanoin on aina oma taiteenlajinsa, mutta videoiden avulla paljon helpompaa. Tässä pari hyvää:
Kun hakuun kirjoittaa ”omenapuun leikkaus” niin paljon lisää videoita tulee esiin. Videoita katselemalla ja omia puita ihmetellen varmasti onnistut. Tärkeintä leikkaamisessa on aina maltti ja tolkku. Vähän vuodessa ja harkiten, leikattua oksaa kun ei enää takaisin saa. Vanha puusepän ohje ”mittaa kahdesti, sahaa kerran” pitää tässäkin hyvin paikkansa.
Seija kirjoitti minulle tärkeästä pointista:
MAINOSEtenkin näin keväällä tuntuu sille, että monella tulee stressiä ja paineita siitä, kun kaikki postailevat toinen toistaan hienompia istutuksia, reheviä taimia, ensimmäisiä tomaatteja, kassitolkulla hankittuja taimia jne. Minullekin tuli joskus, vaan ei enää. Ryhdyin miettimään, että heiluttaako nyt koira häntää vai häntä koiraa? Päätin, että koira häntää. Iloitsen ahkerien harrastajien puolesta ja teen itse omat juttuni omaan tahtiin – kunnon, ajan ja varallisuuden mukaan. Nykyään on kiva seurailla kaikkia julkaisuja ihan eri silmin, iloiten – ei stressaten.
Minusta Seijan asenne on juuri oikea ja meille kaikille sopiva. Tehdään omia juttuja ja iloitaan toisten onnistumisista. Sen voin luvata, että Kodin kukkien Facebook-sivuilla ei ainakaan ”syyllistetä” – katso vaikka täältä >
Mitä nurmikolle pitää talven jälkeen tehdä? Minun nurmikkoni on ainakin vielä niin märkä, että en mene sitä suotta tallomaan tiiviiksi ja pilalle. Annan sen kuivua ihan rauhassa ja sitten keräilen suurimmat risut pois ja annan kevätlannoituksen. Myöhemmin sitten katson, tarvitseeko sitä paikkailla tai muuta. Kovin paljoa en myöskään nykyään keväisin haravoi. Ensimmäisen leikkauskerran jälkeen silppu häviää nurmikolle ruuaksi ja muuttuu mullaksi kesän aikana. Tuoreen ruohosilpun kyllä keräilen sitten alkukesän aikana talteen. Se kun on kasvimaalle ja valkosipuleille ihan kullanarvoista tavaraa.
Appleblossomin emotaimet yllättivät iloisesti ja tekivät enemmän uusia pistokkaita kuin toivottiin. Uusia, juurrutettuja pistokkaita on nyt siis vielä yksi erä saatavilla. Kannattaa toimia nopeasti. Iki-ihanat Appleblossomin, nuo vanhanajan ”mummonpelargonin” taimet löydät täältä (3 kpl pakkaus / 9,90 €, ovh 15,40).
MAINOSLeikkokukkien suosio kasvaa koko ajan, ja selkeästi niitä halutaan myös kerätä itse valmiiden kimppujen lisäksi. Eikä mikään ihme, sekoittamalla omien penkkien kukkia ja luonnonkukkia saa käytännössä tekemisen vaivalla upeita kimppuja itselleen, töihin tai viemisiksi ja samalla saa mukavan rentouttavaa puuhaa. Eikä tosiaan tarvitse pelätä, että tekisi jotain väärin. Tekee sellaisia kimppuja kuin haluaa ja sattuu tulemaan. Itsellä ainakin juuri tuo viimeksi mainittu tyyli on tuttu.
Tekisi mieli vastata, että melkein mitkä vain, mutta toki jotkut paremmin kuin toiset. Tärkeää on ehkä enempi niiden hyvä kasvukunto ja se, että kaikki lehdet poistetaan siltä osin kun ne ovat maljakossa. Mätänevät lehdet pilaavat veden nopeasti huonoksi ja haisevaksi. Itse laittelen tosiaan pitkin kesää maljakkoon lähes kaikkea mitä käteen sattuu. Oletko ajatellut, että esimerkiksi miljoonakelloamppelista voi hyvin latvoa oksia maljakkoon? Ne kestävät pitkään ja samalla se lisää amppeliin tulevien versojen määrää. Kun latvot, älä heitä latvoja pois, vaan tee niistä uusia pistokkaita tai laita maljakkoon.
Nämä sopivat erityisen hyvin leikkokukiksi:
Hiljalleen lämpenevän toukokuun myötä, mitä parahinta aikaa puutarhassasi toivottaa puutarhurisi Juha
Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity täällä >
Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy