Rakentaja – uima-allas pihalle

Piha

Koska uuden kodin lähellä ei ollut uimarantaa, rakennettiin pihalle reilunkokoinen uima-allas. Teräsbetonista valettu allas kestää käytössä ja on tyylikäs pihan keskipiste.

Mari ja Jontte Valosaari muuttivat perheineen vuonna 2016 Vihdin Nummelaan, koska FWB-hevoselle Lois Lanelle piti saada koti. Talli, ratsastuskenttä ja hevostarhat olivat talohankinnan kriteerilistan kärjessä, vaikka Jontte oli puhunut myös merenrantatalosta. Koska luonnonvesiä ei kodin lähellä ollut, päätettiin pihalle hankkia uima-allas.

– On mahtavaa, että lapsille on ulkona aktiviteetteja. Ja ehkä allas hiukan kompensoi haaveita talosta meren äärellä, Mari sanoo.

 Kalliomaaperä teetti paljon työtä.

Yhä useampi suomalainen haluaa tuoda rannan riemut omalle pihalleen ammeiden, altaiden ja paljujen muodossa. Uima-allas ei ole enää vain luksusluokan huvia, sillä valmisallasvalikoimissa on tarjolla monen hintaluokan pulahduspaikkoja. Edullisimman terässeinäaltaan voi saada alle tonnilla, kun taas kalliimpien lasikuitualtaiden hinnat voivat kivuta kymmeniin tuhansiin euroihin. Oman osansa budjetista syövät perustus- ja maansiirtotyöt. Maan sisään kaivettu allas on vankka ja käyttöiältään pitkä, mutta pienemmällä vaivalla ja rahalla selviää, jos allasta ei upota ainakaan kokonaan maahan. Perustukset suunnitellaan aina jokaisen pihan ja uima-altaan mukaan.

Valosaaret vertailivat useiden valmistajien valmisallasvaihtoehtoja, mutta lopulta rakennusalalla ja puuseppänä työskennellyt Jontte päätti rakentaa altaan itse. Allastarvikkeita ja -tekniikkaa valittaessa hän konsultoi lohjalaista LT-tuotetta.

– Sain sieltä ammattitaitoista asiantuntemusta, joten tarvikkeet ja tekniikka päätettiin valita heiltä.

Kokonaisbudjetti pysyi hyvin kurissa, jos omia työtunteja ei lasketa.

– Arvioimme nopeasti, että tällainen allaskokonaisuus voisi maksaa noin 25 000 euroa, kun me saimme sen alle kymppitonnilla. Tekemällä itse säästää, jos vain taitoja on. Saimme pudotettua jonkin verran materiaalikustannuksia, koska teimme yhteistilauksia omia rakennusprojektejaan toteuttavan naapurin kanssa, Jontte kertoo.

 

 Salaojitusten jälkeen altaan pohjaan laitettiin suodatinkangas ja sen jälkeen 16/32-sepelimursketta, joka tiivistettiin täryttämällä. Altaan pohjaan valettiin teräsbetonilaatta.

Pohjatyöt vaativat aikaa

Nykyisen uima-altaan paikalla oli aluksi pelkkää metsää ja kalliota. Kalliomaaperä toi omat haasteensa rakennustöihin. Kalliota räjäytettiin noin 50 kuutiota, jotta uima-altaan pohjasta saatiin tasainen ja routimaton.

– Riippuu todella paljon maaperästä, miten kalliiksi pohjatyöt tulevat. Ajoin tontilta lähes 60 kuormallista maata pois. Pelkkien pohjien tekeminen kalliotontillemme olisi maksanut maansiirtofirman tekemänä 7 000–10 000 euroa, Jontte sanoo.

 

 Altaan seinät rakennettiin valuharkoista. Allastekniikan vaatimat läpiviennit tehtiin ennen valuharkkorungon betonitäyttöä. 

 Betonin kuivuttua allas pinnoitettiin: tasoitteen ja pohjusteen jälkeen allas maalattiin kahteen kertaan epoksipinnoitteella.

Kun pohja oli perattu puhtaaksi, alkoivat altaan ja terassin perustustyöt. Salaojitusten ja sadevesiviemäröinnin on oltava kunnossa, jotta allasta tyhjennettäessä ei tule ongelmia. Salaojitusten jälkeen pohjaan asennettiin suodatinkangas, sepelimursketta ja lämpöeristeeksi Finnfoam-eriste, jotta maakylmyys ei viilentäisi altaan vettä. Finnfoam on kantavuudeltaan ja lämmöneristyskyvyltään esimerkiksi Styrox-levyjä parempi vaihtoehto uima-altaan eristeeksi. Eristelevyn päälle asennettiin altaan runkorakenteet. Altaan pohjaan valettiin betonilaatta ja seinät tehtiin valuharkoista. Betonin kuivuttua allas käsiteltiin epoksipinnoitteella.

Omistajat päätyivät puulämmitykseen säästääkseen energiakustannuksissa, sillä ratsutilalla sähköä kuluu muutenkin paljon. Altaan 50 kuutiota vettä lämmitetään Kiramin puukamiinalla.

– Ensimmäisellä lämmityskerralla 16-asteisesta vedestä tuli neljässä tunnissa 21-asteista. Vaikka oli syksy eikä altaassa ollut vielä suojapeitettä, vesi pysyi uintikelpoisena viikkoja ilman uutta lämmitystä. Pohjan lämpöeristeiden lisäksi altaan ulkoreunalla on myös 100-millinen eristys. Jos kesällä päivän keskilämpötila olisi vaikka 15 astetta, uskon että kerran viikossa tehtävä ylläpitolämmitys riittää pitämään veden parissakymmenessä asteessa, Jontte arvioi.

 Huoltoluukku on altaan päädyssä. Allastekniikka hankittiin LT-tuotteelta.

Huoltaminen on helppoa

Valosaaret yllättyivät altaan helppohoitoisuudesta. Kun allas täytetiin ensimmäisen kerran, tavalliselle hanavedelle tehtiin sokkiklooraus. Sen jälkeen veden kloori- ja pH-arvoja on tarkkailtu mittaamalla. Klooria ei tarvinnut juurikaan lisätä ensimmäisten käyttöviikkojen aikana. Yleensä lämmin ilma ja altaan ahkera käyttö lisäävät kloorauksen tarvetta.

Kloori tappaa bakteereja vain, jos veden pH on sopiva. Allasveden ihanne-pH on 7,0–7,4. Jos pH on yli 7,6, vedestä tulee sameaa. Liian alhainen pH taas voi ärsyttää silmiä ja vahingoittaa suodattimen metalliosia. Altaan pH-arvoja säädellään tasapainottavilla aineilla. Pelkät allaskemikaalit eivät riitä puhtaanapitoon. Suodatinpumppu ja isompien roskien noukkiminen haavilla pitävät osaltaan veden puhtaana, ja pohjaan pudotettava robotti-imuri siivoaa allasta tehokkaasti.

 

 Tiikkikalusteet sopivat hyvin ulos. Uima-altaan verhoilu yhdistyy muuhun terassialueeseen luontevasti. Sohvaryhmä on Jackpointista, pyyhkeet, kori ja mehupullot Stockmannilta. 

Vielä vähän kesken

Uima-altaan ympärille rakennettiin laaja terassialue. Pintalautaa meni arviolta pari kilometriä, ja lähes saman verran puuta upposi rakenteisiin. Suunnitelmissa on vielä verhoilla trampoliinin ympärys laudoilla. Altaan reunoilla pilkistävät suojakankaat piilotetaan ensi kesänä suurilla kivillä ja terassi saa viimeisen silauksen, kun sinne asennetaan kunnollinen äänentoistojärjestelmä ja erilaisia valaisimia. Katoksen takaseinään rakennetaan säleikkö antamaan tuulensuojaa.

– Ja vähän näkösuojaakin, vaikka ei täällä maalla juuri kukaan liiku, Mari naurahtaa.

Mitä maksoi?

Altaan koko 8,8 x 4 m, syvyys 1,4 m (n. 50 m³). Aikaa koko terassi- ja allasalueen rakentamiseen meni pari kuukautta.

  • Kiviaines (16/32) 400 €
  • Salaojasora (6/16) 350 €
  • Finnfoam-eriste 350 €
  • Betonit/raudoitus 800 €
  • Lammin harkot 900 €
  • Mapei Epox -pinnoite 1 500 €
  • Allastekniikka (LT-tuote Lohja) 3 000 €
  • Kiramin kamiina 2 000 €

Yht. n. 9 300 €

Teksti: Elina Turunen, kuvat: Anni Lehti, Jontte Valosaari

 


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

maanpäällinen uima-allas uima-allas uima-allas pihalle uima-altaan hoitaminen uima-altaan hoito uima-altaan puhdistaminen uima-altaan rakentaminen uima-altaat upotettu uima-allas