Lehtiset muuttivat Oulusta etelään Ruotsinpyhtäällä asuneen ystäväperheen houkuttelemina. Vaikka ystäväperhe muutti sittemmin pois, Lehtisen perhe viihtyy edelleen kylässä hyvin. Läheltä on löytynyt uusia ystäviä ja harrastuksia, ja Loviisaan on lyhyt matka. Kylätoimikunta otti heidät heti hyvin vastaan. Kotiutumista helpotti myös se, että molempien vanhemmista toinen oli syntynyt Kymissä.

Talon rakensi vuosina 1929−30 Amerikasta muuttanut perhe, joka houkuteltiin Suomeen perintötilalleen isännän kuoltua. Perhe toi omaisuutensa puisessa matka-arkussa, joka on nyt halkolaatikkona Lehtisen perheen keittiön nurkassa. Silloiset maahanmuuttajat rakensivat itselleen rankorakenteisen talon laudasta. Se herätti paikkakuntalaisten keskuudessa ihmetystä, sillä he olivat tottuneet tekemään kotinsa aina hirrestä.


Koti täynnä taidetta. Vaaleasävyistä kotia kaunistavat lukuisat taideteokset, Aallon kalusteet ja vanhat huonekalut.

− Kävimme katsomassa tonttia vuonna 1998. Ihastuimme heti ympäristöön ja ympäröivään peltomaisemaan. Talo oli tosi surkeassa kunnossa, mutta uskoimme vakaasti, että korjaamalla saamme siitä mukavan kodin. Olihan alakerrassa sentään neliöitä 90 ja kun hyödyntäisimme yläkerrankin tilat, saisimme käyttötilaa 150 neliötä, Kimmo Lehtinen muistelee.

Autiotalossa oli käynyt ulkopuolisia ja sieltä oli revitty pois kaikenlaista, kuten vanhojen kaaliuunien ja tuvan puuhellan luukkuja ja hellan seinistä valkoisia kaakeleita. Kaikki ikkunat oli rikottu. Lahonneiden rakenteiden ja eristeiden ummehtunut haju kertoi edessä olevasta isosta urakasta, johon oli ryhdyttävä mahdollisimman pian.

Urakka alkoi vauhdilla. Työt alkoivat kesällä 1999.

– Kunnostimme ensin ulkovajaan kesäkodin ja ostimme jalasmökin saunaksi. Sirkka muonitti koko kesän rakennusporukkaa. Apunani olivat lapset, kaksoisveli ja ystävät sekä sitä mukaa, kun urakka eteni, palkkasimme sähkö- ja LVI- miehet, Kimmo selvittää.

− Minä valmistin ulkokeittiössä spriikeittimellä ruoat. Koko kesän meillä oli neljä viisi henkilö syömässä. Töiden etenemisestä saamme kiittää kesän hyvää säätä, sillä sateet osuivat vasta elokuulle. Näin rakenteet ehtivät välillä kuivua, Sirkka muistelee.

Elintasosiipi purettiin talon kyljestä. Se oli rakennettu huonolle perustalle 1950-luvulla ja osittain lahonnut. Koska talon kunnosta ei ollut pitkään aikaan huolehdittu, jiireistä vuotanut katto oli aiheuttanut kosteusvaurioita seinärakenteisiin ja yläkerran ratakiskoille rakennettu päätyparveke lahottanut pahasti välipohjaa. Parveke purettiin ja välipohjasta jouduttiin uusimaan parikymmentä neliötä. Vanhan tiilikaton tilalle tuli huopakatto.

Kaikki ikkunat kunnostettiin ja niiden 150 ruutua uusittiin. Ikkunapuitteista uusittiin vain lahonneet osat. Tässä työssä hyvänä apuna oli Kimmon veli. Talon päätyyn rakennettiin uusi terassi ja sen yläpuolelle, puretun parvekkeen paikalle parveke. Olohuoneen ikkuna siirrettiin keittiöön ja sen paikalle hankittiin terassille johtava uusi ovi.

Lahonneet osat uusittiin. Sisäpuolelle rakennettiin uusi runko. Lattiat aukaistiin alhaalla moottorisahalla sokkeliin asti ja lattian alta kaivettiin kostuneet sahanpurut pois. Rossipohjan alle asennettiin vanhat lattialaudat, joiden päälle tuli tervapaperi sekä 40 sentin vahvuinen purukerros. Sen päälle asennettiin uusi lattia lehtikuusilaudasta. Keittiön vanha lattia vain hiottiin ja lakattiin sekä sen alla oleva maakellari kunnostettiin. Vanhat kellarinhyllyt purettiin ja tilalle rakennettiin uudet hyllyt lehtikuusesta. Kellariin kuljetaan edelleen keittiön lattialuukun kautta.

− Sain ostaa lehtikuusta pyöreänä puuna, josta sahasimme naapurin kanssa laudat. Samasta puutavarasta rakensin päätyterassin ja sen kaiteet. Talon rakenteiden terve aines jätettiin paikoilleen, mutta kaikki lahonneet osat uusittiin, eikä missään käytetty muovia, Kimmo kertoo.

Kosteus oli lahottanut rakenteita ja homehduttanut eristeitä. Seinistä revittiin pinkopahvit pois. Kun alakerran kahden vierekkäisen kamarin tulisijojen välinen seinä poistettiin, saatiin suureen olohuoneeseen avaruutta ja valoa monelta suunnalta.

Välipohjan kosteusvauriot näkyivät alakerran notkolla olleessa sisäkatossa. Talon sisäpuolelle rakennettiin 5 x 10 sentin puusta uusi runko, jonka väliin asennettiin villaeristeet ja päälle gyproc-levyt. Keittiössä levyjen päälle laitettiin lasikuitutapetit. Yläpohjan eristystä parannettiin lisäämällä ullakolle sahanpuruja.

− Kolmannes ulkovuorauksesta uusittiin. Talon sokkelin päällä sijaitseva maalaamaton sadelauta oli laho ja sitä kautta oli päässyt kosteutta seiniin.


Kimmon työhuone sijaitsee yläkerrassa.

Hevosmuurahaisia purun seassa. Yläparvekkeen rakenteet olivat lahottaneet niin pahasti välipohjaa, että se piti uusia parinkymmenen neliön alalta. Ylhäällä oli purujen sisässä valtavasti isoja hevosmuurahaisia. Ulkoseinän alaosasta purimme pois noin puoli metriä. Yläkerran pääty ja osa ikkunoiden välisistä seinistä uusittiin. Talon toisessa päädyssä sijaitseva ulkokuisti oli vinossa. Kuisti piti oikaista tunkkaamalla ja uusia sen alaosa.

− Ulkovuorauslautojen pystyrimat olivat muodoltaan erikoiset. Jouduin tekemään nämä 50 millin rimat jyrsimellä, jotta sain niihin seinää vasten vuorilautojen väliin jäävän pykälän. Onneksi sain apua kirvesmieheltä, joka oli tehnyt remontin talossa 1940-luvulla. Talo oli maalattu rusehtavan harmaaksi. Halusimme sen raikkaamman väriseksi, joten maalasimme sen keltaiseksi Tikkurilan öljymaalilla.

Yläkerran portaat käännettiin. Portaat yläkertaan menivät puretun eteissiiven kautta.

− Kun siipi purettiin, käänsimme portaat ja saimme niiden alle vessan. Portaikossa on osittain vanhat, valkoisiksi maalatut paneelit ja osittain uudet. Vanhat kaiteet maalattiin vihertävänharmaiksi. Kaikki sisäovet kunnostettiin. Maalit poistettiin ensin kuumailmalla ja lastalla ja ovet käsiteltiin pellavaöljyllä.

− Saimme suihkuhuoneen ja vessan yläkertaan katonlappeen alle vanhaan kylmätilaan sekä vanhan keittiön paikalle makuuhuoneen. Osa jätettiin tällä puolella viileäksi vaatehuoneeksi. Toiselle puolelle, katon vino-osuuden alle rakensimme minulle työhuoneen ja TV-huoneen, Kimmo kertoo.

Talon kuusi tulisijaa hyödynnettiin. Keittiön puuhellaan löytyi uudet luukut, tosin kaikki erilaisia. Leivinuuni oli sortunut, mutta Kimmo muurasi sen uudelleen ja pienensi hieman sen kokoa. Hellan päällä oleva peltikupu maalattiin. Kaikki vanhat pystyuunit kunnostettiin ja otettiin käyttöön.

Eteistilaan asennettiin ilmalämpöpumppu, joka huolehtii koko talon peruslämmöstä pitkälle syksyyn ja aikaisin keväällä.

Talon tuuletus toimii rossipohjasta katolle. Näin hoitui myös pelätty radonongelma, sillä yksi putkihaara imee mahdolliset radonit ym. alapohjasta alavessan putkistoon, missä on koneellinen tuuletus. Yläkerran vessassa tuuletus saadaan päälle napin painalluksella, samoin keittiössä liesituulettimen kautta. Ilmavirta kulkee myös hellan päältä katolle piipun kautta.

− Ikkunat olemme tiivistäneet talouspaperilla ja liimalla. Ei haittaa jos ne vetävät jonkin verran, sillä näin talossa on jatkuva ilmankierto, Kimmo arvelee.

Molemmat ovat lopputulokseen tyytyväisiä. Perheellä oli Oulussa Arktinen taidegalleria, mikä näkyy kodin tunnettujen taiteilijoiden upeissa teoksissa.

Noin hehtaarin tontilta saadaan talveksi polttopuut omasta metsästä. Vieressä virtaavaa puroa pitkin päästään veneellä Kymijoen vesistöihin kalastamaan. Omalta kasvimaalta saadaan marjat, vihannekset, yrtit ja perunat sekä kotimetsästä mustikat, puolukat ja sienet. Lihaakaan ei tarvitse kaupasta ostaa, sillä hirveä, peuraa, sorsia, kyyhkyjä ja jäniksiä löytyy pakasteesta koko vuoden tarpeiksi.