Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) mukaan vuonna 2008 Suomessa menehtyi asuntopaloissa 94 ihmistä. Useimmin palon alkamisen syy oli tupakka. Kasvamassa ovat myös sähköpalot, joiden osuus kotitalouksin suurpaloista on jopa yli puolet (FKL:n tutkimus -06).
Määräykset paloturvallisuuden osalta muuttuvat 1. helmikuuta. Seuraaviin tiloihin, mikäli ne on kytketty sähköverkkoon, tulee asentaa sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimet:
- asunnot huoneistokohtaisesti
- majoitustilat, joissa on enintään 50 majoituspaikkaa
- hoitolaitokset, joissa on enintään 25 vuodepaikkaa
- päivähoitolaitokset sekä
- P2 luokan 3-4 kerroksiset työpaikkarakennukset.
Palovaroittimien sijainti suunnitellaan ja varoittimet asennetaan huoneistokohtaisesti rakennusvaiheessa. Varoittimen virransyöttö varmistetaan esimerkiksi paristolla tai akulla. Uusien rakentajien kannattaa huomioida muutos jo suunnitteluvaiheessa, jotta turvallisuusasiat tulee huomioitua uusien määräysten mukaan.
Sähköverkkoon kytkettävät palovaroittimet pysyvät toimintakuntoisina varmemmin kuin paristokäyttöiset. Samalla hyödynnetään sähköalan ammattilaisten ammattitaito palovaroittimien sijoittelussa. Sähköverkkoon kytkettyihin palovaroittimiin siirtyminen ehkäisee osaltaan putoamisvaaraa, joka syntyy paristonvaihtotilanteissa. Myös paristojäte vähenee.
MAINOSÄlypalovaroitin on vielä verkkovirtaista laitettakin kehittyneempi ratkaisu. Älypalovaroitin koostuu verkkovirralla toimivasta palovaroittimesta ja älyosasta, joka savua havaittuaan katkaisee vikavirtasuojan avulla virransyötön sähkölaitteista ja estää sähköpalon syttymisen.
Älypalovaroitin sopii niin kotitalouksiin kuin yrityksiin ja julkisiin rakennuksiinkin. Tavallisimmin kodin sähköpalot syttyvät lieden päälle unohtuneista tavaroista, valaisimista ja pesukoneista sekä viihde-elektroniikasta. Fidepron patentoima älypalovaroitin täyttää uudet verkkovirtatoimisia palovaroittimia koskevat vaatimukset.
