Remontin avulla syntyi kodikas pesä kellariin

Olemme seuranneet Suomelan sivuilla porvoolaisten Uma Pihlajan ja Silvo Lehtosen omakotitalon laajentamista ja remontointia. Viime syksyn numerossa 5/2007 esittelimme yläkerran laajennus-ja remontointiurakan, jonka lopputuloksena syntyi upea merellistä tunnelmaa henkivä makuu- ja työhuone. Keittiö ruokailutiloineen esiteltiin numerossa 1/2007 ja viihtyisään kesäkeittiöön vilkaisimme numerossa 2/2007.

Nyt remontti eteni kellariin, joka meni kokonaan uusiksi. Sinne rakennettiin sauna, kylpyhuone, kodinhoitotila, takkahuone ja pariskunnan yhteinen vaate- ja pukeutumishuone sekä apukeittiö. Alakerran kokonaispinta-alaksi saatiin noin 85 neliötä. Kellarista poistettiin valtava öljysäiliö ja vesivaraaja. Talon lämmitysjärjestelmä oli jo aiemmin uusittu öljylämmityksestä maalämpöön, joka otetaan merestä!

Apukeittiö. Täällä siivotaan sienet ja marjat sekä tehdään muut sotkuiset työt. Työkalut roikkuvat laudankappaleessa, jonka Uma löysi rannalta. Kaapin ovet on hankittu Virosta.

Kattoparrut ovat puretusta ladosta. Ne sahautettiin halki ja asennettiin lautakaton päälle. Vanhan ranskalaisen puutarhakaluston äärelle on mukava istahtaa niin saunomisen kuin työnteonkin lomassa.

Tältä kellarissa näytti ennen remonttia.

Jälleen kerran Uman ja Silvon remonttiaikataulu oli kunnianhimoinen.

– Tällä kertaa se oli näännyttää meidät! Vanhan korjaaminen teettää uskomattoman paljon työtä.

Eikä ihme. Päivätöidensä ohella pariskunta ryhtyi remontoimispuuhiin viime vuoden tammi-helmikuussa. Ensimmäiset kaksi kuukautta he purkivat kellarista pois kaiken vanhan aina talon ulkoseinään saakka. Purkamisurakan raskain osuus oli tulevan pukeutumishuoneen lattian kaivaminen. Uma kaivoi itse kauttaaltaan lattiaa pois noin 20 senttiä. Huhtikuussa Uma ja Silvo tekivät takkahuoneeseen lattiavalun Knaufin konepumpattavalla FE 80 kipsimassalla.

Kesällä oli pakko pitää vapaata ja hengähtää, mutta jo loppukesästä pariskunta pisti hihat heilumaan ja kävivät kellarin pintoihin käsiksi.

– Teimme taukoamatta töitä arki-illat ja viikonloput aina marraskuun puoleen väliin saakka, Uma muistelee.

Toinen keittiö kellariin. Lähtökohtana suunnittelussa oli, että kun pihatöistä tullaan kellarin kautta sisälle, voi likaiset työvaatteet heittää kodinhoitohuoneeseen, mennä saunaan sekä pesulle ja lopuksi istahtaa takkahuoneeseen oleskelemaan.

– Lisäksi halusimme alakertaan kakkoskeittiön, jossa teemme kaikki sotkuiset työt kuten kalojen perkauksen, kukkamultien vaihdot sekä sienien ja marjojen siivoamisen. Näin pääkeittiö säilyy siistinä. Apukeittiö on Silvon työpiste, Uma kertoo.

Viron-matkalla Uma ja Silvo löysivät kauniisti koristellut puuovet, jotka päätyivät apukeittiön ja kodinhoitohuoneen kaapistojen oviksi. Rungot käsistään kätevä pariskunta rakensi itse. Ne käsiteltiin lopuksi Tikkurilan Kiva sisustuslakalla.

Kellarin kaikkiin seiniin laitettiin Knaufin EK-kipsilevyt. Takkahuoneen kaksi seinää ja katto rapattiin Knaufin Goldband käsikipsilaastilla. Yksi seinistä pinnoitettiin ennen rappausta Knaufin verkkopohjalla. Tilojen kaikki seinät maalattiin Tikkurilan Harmony sisustusmaaleilla.

Kuin ladonseinää. Seiniin saatiin kaunis peilipaneeli vanhasta ladosta puretuista laudoista. Portaat on maalattu Betoluxilla kahdella eri sävyllä.

Sisustusta täydentävät kauniit koriste-esineet. Uman asetelma lamppupöydällä.

Korkea istuin. Gustavsbergin wc-istuin on normaalia korkeampi.

Saunaan ja suihkutiloihin tehtiin vesieristykset Knaufin Aquapanel märkätilan levyillä ja märkätilan eristystuotteilla.

Kellariin johtavat portaat päätettiin tilata asennuksineen Kaljan Puusepältä. Uma maalasi ne itse Betoluxin kahdella eri sävyllä. Maalauskertoja tarvittiin kaksi ennen kuin lopputulos oli tyydyttävä. Syvyyttä ja ilmettä Uma sai portaisiin maalaamalla porrasvälit hieman askelmia tummemmalla.

Lattiaksi Uma ja Silvo valitsivat Timberwisen vaaleansävyisen Rustic-puuparketin. Ikkunat ja ulko-ovet tilattiin Porvoon Puutyöltä.

Saunalta ja kylpyhuoneelta Uma ja Silvo kaipasivat ennen kaikkea toimivuutta. Saunaan sopivia lauteita ei tuntunut aluksi löytyvän mistään. Lopulta Kaljan Puuseppä antoi idean, joka päätettiin toteuttaa. Lauteiksi hankittiin leppälankkua, jonka reunoihin jätettiin kaistaleet kaarnaa antamaan persoonallista ilmettä.

– Kaarna ei roskaa, vaikka niin aluksi epäiltiin. Puukolla rapsimme terävimmät reunat pois.

Samaa ideaa sovellettiin myös pesutilojen puolella olevaan taitettavaan penkkiin ja hyllyyn. Kiukaaksi Uma ja Silvo valitsivat pilarinomaisen Iki-Kiukaan, jonka tarjoamiin leppeisiin löylyhin pariskunta on ollut erityisen tyytyväinen.

Erillinen vesipiste. Pukeutumis- ja vaatehuoneeseen haluttiin oma vesipiste.

Sabluunakoristeilla ilmettä. Vanhat 1970-luvun vaatekaapit remontoitiin uuden veroisiksi.

Saunahatut saunojille. Uma ompeli saunaan pellavaiset tyynyt seinille ja lauteille.

Luonnonläheistä. Kaljan Puuseppä teki mittatilaustyönä Uman ja Silvon saunaan lauteet sekä pesutilaan penkin ja hyllyn. Leppälankun reunaan jätetty kaarna on hauska yksityiskohta. Komea pilarimainen sähkökiuas on Iki-Kiukaan.

Kierrättäminen on Umalle ja Silvolle tärkeää. Niinpä lähes jokaisella alakerran huonekalulla ja esineellä on oma tarina kerrottavana.

– Kun saat jonkun vanhan esineen jatkamaan jälleen elämää, se on upea tunne!

Esimerkiksi vaatehuoneen kaapistot on hankittu porvoolaisesta 1970-luvun kerrostalosta. Uma ja Silvo kävivät purkamassa ne pois ja kunnostivat itse. Lopuksi Uma keksi maalata oviin persoonallisen koristemaalauksen.

– Käytimme tämän tilan suunnittelemiseen todella paljon aikaa, huomattavasti enemmän kuin muihin kotimme tiloihin. Lopputulokseksi saimme tunnelmallisen pesän, jonne on mukava vetäytyä!