Siirry pääsisältöön

Rimakatto – rankka homma

Talo
Lukijan projekti | Rimakatto on suosittu laadukkaana ja arvokkaana sisustusratkaisuna. Se on useimpien mielestä hyvän näköinen. Se tuo elävyyttä ja lämpöisyyttä varsinkin kiviseinäympäristössä, akustiikkakin paranee. Lue kuinka Suomelan lukijat Heikki Simola ja Miika Kelamo toteuttivat rankan rimakattoprojektin.

Haasteena  laadukkuus ja työläs rakentaminen

Referenssirakentajan kokemuksista yritettiin oppia. Kohteessa pohjana oli ensin kovalevy, maalaus ja siihen sitten 28×28 mm kuultokäsitellyt rimat noin 10 mm välein. Huoneen leveys jaettiin esimerkiksi kolmeen osaan = rimojen pituus. Rimojen päiden ja seinävierustoissa sama 10 mm rako.

Haasteena on saada rimat suoraan rakotulkin ja ohjauslaudan avulla tasavälein ja pysymään myös jatkossa vääntyilemättä. Kiinnitys tapahtui viimeistelynaulaimella  koolausten kk 400 mm kohdalta. Rimat vaativat aina kolme naulaa/ koolauskohta. Nämä ”hengettömät jätökset” jo erottuvat tavallisissa huonekorkeuksissa ja silmä etsii helposti myös mahdollisia vääristymiä. Kovalevy pyrkii aaltoilemaan. Riman kiinnipysyvyys on epävarmaa. Työasennot ovat hankalat.

Uudenlaisen elementtitoteutustavan innovointia

Elementtien pohjaksi soveltuu riittävän mittatarkka ja jäykkä 12 mm lastulevy. Elementtitehtaaksi tarvitaan riittävän iso, lämmin ja valaistu tila. Meillä oli käytössä läheinen autotalli. Työtaso koottiin harkkolavoista, jonka päälle ruuvattiin 12 mm havuvaneri. Elementin perusleveys on lastulevyn 1200 mm (oli muuten + 2mm) ja ideaali pituus reilu metri, jotta levyhukka minimoidaan. Elementin jigiin valittiin 15x 20mm (rako)riman palat(100mm). Rako mahdollistaa ruuvikiinnityksen. Lastulevypohjat maalataan ruskeaksi ja kiinnitetään lopuksi ruskeilla terassiruuveilla. Sisäkattojen kaltevuus on 30 astetta, joka myös puoltaa suurehkoja rakoja.

Havuvanerin päätyyn kiinnitettiin suora 20 mm paksu päätylauta noin 30 mm havuvanerin tasosta ohjuriksi ja siihen sitten noin 28 mm välein ensimmäinen rakorimarivi, pari seuraavaa puolen metrin välein. Jigin välykset säädettiin tavallisesta kopiopaperista leikatuilla paperisuikaleiden ja rimojen avulla. Paperisuikaleiden määrällä saadaan rimat (28 kpl) tasavälein koko elementin leveydelle, joka oli siis 1202 mm. Rakoriman pala kiinnitettiin lopulta liimalla ja parilla viimeistelynaulalla. Elementtiin tehtiin urospontit siten, että laidan perusrimapontti ja päätypontti ovat 3 mm. Tällä on suuri merkitys asennuksen helpottajana ja samalla lastulevysauman peittäjänä. Tämä mitta tuli alumiinilevyn palasta, jota tulkkina käytettiin. Tulkin toiseen laitaan liimattiin rakorimanpala ja saatiin elementin naaraspontin leveydeksi 18 mm.

MAINOS
MAINOS LOPPUU


Työkaluja ”elementtitehtaalla”. Taustalla yhden huoneen valmiit elementit 12 kpl ja niiden alla lastulevyaihiot. Rimojen kiinnitys 3,5 x 30 mm T15 kilotavararuuveilla.

Teimme yhden mäntyrimaelementin koekappaleen ja ruuvasimme sen olohuoneen katon aloituskulmaan. Elementti oli kohtuullisen painava, mutta asennus onnistui kahdelta mieheltä ja pysyi jo muutamalla ruuvilla katossa. Tästä rohkaistuneena tilattiin 80 kpl lastulevyjä ja 4 km rimaa  – valtava määrä. Päädyttiin kevyempään uunikuivatusta kuusesta höylättyyn edulliseen rimaan. Höyläämö tarjosi katkaisupalvelun sopuhintaan, mutta ei silloin varmaan tajunnut katkaisujen määrää.

Lastulevyjen sovitus on kova urakka

Siinä voi soveltaa samoja periaatteita kuin kaakeloinnissa. Saumat pitää olla suorat. Suurissa huoneissa voidaan koolaukseen merkitä räpsylangalla suuntalinja 1 ja 1A sarakkeiden saumaan. Käytimme ”suorakulmana” kokonaista havuvaneria ja siirsimme sillä suuntalinjat. Tällä varmistuu se, että esimerkiksi vielä ylälaidankin reunasarakkeiden elementtien virhe pysyy varauksen puitteissa. Sama tarkistus on hyvä tehdä rivien 1 ja 2 saumassa.

Huonekohtainen numerointi ja dokumentointi tarvitaan. Huoneet nimettiin ja elementit numeroitiin. Esimerkiksi olohuoneen aloituskulma on OH 1. Ykkösrivissä on sitten jatkona elementit OH 1A ja OH 1B sarakkeiden alimmaisina. Elementin suunta merkittiin P = pohjoinen.  Rivejä on sitten tarvittava määrä harjalle asti, meillä viimeiset suikaleet ovat vastaavasti OH 7, OH 7A ja OH 7B. Kaikki seinänvierustat joutuu sovittamaan ja leikkaamaan pienemmiksi. On otettava huomioon seinän vinoudesta johtuva varaustarve. Alarivin lastulevyjen alalaidat viistetään kattokaltevuuden kulmaan. Työstäminen onnistuu karkeasti ensin käsisirkkelillä ja sitten hienosäätö käsikutterilla. Seinän vierustaan kannattaa jättää päädyissä heti noin mm välys. Lastulevyn syrjästä kipinät sananmukaisesti sinkoilevat ja kutterin terät kuluvat kuopalle. Terät menevät vaihtoon urakan jälkeen.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Huonekohtaisista lastulevypinnoista otetaan mitat ja määritetään tarvittavien rimojen määrät ja pituudet. Rimojen määrä selviää varmimmin jigissä. Kaikissa reunasarakkeen elementeissä pisin mitta on alkupituus, josta sitten varauksesta riippuen katkaistaan yksitellen vähintään 15mm katkaisusirkkelillä. Vaihdoimme siihen 80 piikkisen terän – tulee hieno jälki.

Keskellä olevien sarakkeiden rimat ovat periaatteessa yhdenmittaisia. Niputtaminen kannattaa tehdä aina sarakkeittain ja levyittäin. Jos sarakkeen lastulevyn ”pituus” on 1300 mm, niin saumarako lyhentää rimaa 15mm.


Rimahylly

Sarakekohtaiset rimat on numeroitu. Sitten ne on upotettu / maalattu ja pyyhitty rätillä. Kuivaustelineen alahyllyssä ovat järjestyksessä numeroidut ja lastulevyn avulla mitatut ja katkaistut rimat. Keskihyllyssä ovat yhdenmittaiset katon keskisarakkeen rimat ja ylähyllyssä taas yksilöidyt seinänvierustan numeroidut rimat. Rimojen määristä näkyy, että tekemättä on enää huoneen sarakkeiden ylimmäiset vajaat elementit ja yksi kokonainen.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Huoneen ylä- ja alarivin vinous ”korjataan” rivien harvennuksella kaikissa seinänvierustaelementeissä. Esimerkiksi OH 1 on kaksi senttiä leveämpi kuin OH 1B. Tällöin OH 1 B:n leveämpää päätä harvennetaan tasavälein siten, että reunarima on seinän suuntainen. Tämä on taas seuraavan harvennuksen lähtö jne.


Reunarivin rakojen säätäminen Vinkojen ja kiristysrimojen avulla säädettävät rimanpäät pysyvät paikallaan. ”Prässi” nostetaan pystyyn ja ruuvataan rimat takaa kiinni. Edessä oleva elementti on jo haritettu. Siinä näkyy myös tuloil

Elementtien tekemisessä hyvät merkinnät ovat tärkeitä

Elementtirimat asetetaan ensin jigiin oikein ja oikeaan järjestykseen, julkisivu alaspäin ja suorasivu ohjauspäätyyn. Sitten asetellaan vastaavasti maalattu lastulevy ja tulkataan pontit kohdalleen. Kannattaa ruuvata ensin vain ns. aloitusrima kiinni ja sitten sovittaa se esimerkiksi lattiapedillä edelliseen. Lattiapedin lastulevyissä oli merkintä P= Pohjoinen ”väärässä” suunnassa, koska elementtejä tarkastellaan pelikuvana.

Asian ymmärrystä voi harjoitella, jos lattialla olevasta levystä ikään kuin tarttuisi reunoista ja nostaisi päänsä päälle. P tulee oikeaan suuntaan kuten katossakin. Vastaavasti sarakkeet kasvavat lattialla ”väärään” suuntaan. Rakotulkilla varmistetaan aloitusriman etäisyys edellisen elementin viimeisestä rimasta. Vastaavasti sivulla oleva elementti tarkistetaan samalla 15 mm saumaraolla sarakevälinä. Tämä sarakevälin suoruus on tärkeintä. Sitä ei voi enää hienosäätää, muuten kuin irrottamalla kaikki rimat. Kokeilemalla voi olla varma logiikasta.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Jos ja kun levyjen sahaamisessa on tullut pientä virhettä, se korjataan tässä vaiheessa pontteja säätämällä. Tärkeintä on 15 mm saumaraon suoruus, alla oleva lastuslevy tulee olla samalla lailla kuin alun perin sovituksessa. Levyistä ei voi tässä vaiheessa leikata mitään, koska ne ovat kattaneet koko katon.

Levyjen kiinnityksessä on ensin hyvä lähteä rivistä 1 numerojärjestyksessä. Levyn urospontin pääty kannattaa jättää ensin löysälle, jotta saa seuraavan levyn helposti ponttiin. Nyt on varmistettava levyrivin keskittäminen. Keskimmäinen sarake on sitten suuntasarake ja varatuista päätylevyistä voidaan tarvittaessa varata lisää. Rappari tai maalari on ehkä käynyt jotain oikaisemassa sitten lastulevyjen sovittamisen.


Levyjen kiinnitystä

Elementin kiinnittäminen koolaukseen

Elementin kiinnittäminen koolaukseen onnistuu hyvin ruskeilla 50 mm T 20 terassiruuveilla. Ruuvin kanta ei erotu raosta. Keskellä elementtejä voi aina osua koolaukseen pitkällä ruuvilla tarvittaessa vinosti ruuvaten. Rivien saumoissa joudutaan tarvittaessa lisäkoolauksiin. Yleensä riittää riman naulaaminen koolauksen kylkeen. Tässä vaiheessa on laitettava myös esimerkiksi valaisinkiskojen kiinnityskoolaukset.

Jos kaltevan katon yläreuna päättyy suoraan väliseinään, niin ylin rimarivi on parempi poistaa, koska rima menee kiinni seinään. Halkaisemalla ao rima saadaan ylälaitaan siisti kattolista, joka ei ”hyppää silmille”. Listan voi sahata myös vähän kartioksi. Kiinnitys onnistuu viimeistelynaulaimella koolaukseen.

Katto on valmiina siisti, vain puhtaita rimoja ja suoria rakoja, kiinnitykset ei näy. Hyvä puoli on myös se, että elementti on helppo ehjänä irrottaa. Mahdollistaa myöhemmin vaikka lisävalaisimien asennuksen siististi.

Lopputulos ratkaisee kannattiko aherrus. Rankka homma vaatii elementtien sarjatuotannossa kahden hengen työparin. Aivoittelukin vaatii välillä vahvistusta ja elementtien asennus neljä kättä.

Rimakatto vaatii monet työvaiheet ja tahtotilan pitää olla kohdallaan. Arviolta työhön kuluu kahdelta alan mieheltä viikko per 10m2 huone.

Lopussa kiitos seisoo.

PS. Kommentoi juttua alla olevissa kommenttikentissä.