Rintamamiestalo ja kuntotarkastus

1940- ja 50-lukujen pientalot kärsivät epäonnistuneista korjauksista ja käyttövirheistä. Myös taloihin kohdistuva kosteusrasitus on tämän päivän asumisessa suurempi kuin vuosikymmeniä sitten.
Harjakattoinen, hirsi- tai puurunkoinen talo on tyypillinen 1940–50-luvun asuinrakennus. Myös rintamamiestalo on pitkälti peräisin tältä ajalta.
Aikakauden taloissa kosteusvaurioita ja päänvaivaa nykyasukkaille aiheuttavat peruskorjausten puute tai vuosien varrella väärin tehdyt remontit. Myös taloihin kohdistuva kosteusrasitus on tämän päivän asumisessa aivan muuta kuin vuosikymmeniä sitten.
Suomen pientalokannasta valtaosa on rakennettu heti sotien jälkeen, kiireellä ja usein myös rakennusmateriaaleista tinkien. Omistaja- ja sukupolvenvaihdosten myötä taloihin on tehty korjauksia, lisäeristämistä sekä mukavuuksia, jotka taitamattomasti toteutettuina ovat omiaan aiheuttamaan kosteusvaurioriskin. Vaurioita ovat aiheuttaneet myös talojen huollon puute.
Rimtamamiestalon kuntotarkastus on kaiken A ja O
Ennen minkäänlaista peruskorjausta kannattaa selvittää rakennuksen kunto ammattilaisen kanssa ja suunnitella korjaukset vasta sitten.
Erityisesti rakenteiden ja kosteusvaurioiden korjaussuunnittelu vaatii erityisosaamista. Kiireen sijaan on tärkeää tutustua taloon ja sen rakenteisiin, ettei vahingossa itse remontoi vanhaa, mutta toimivaa rakennetta pilalle. Samalla peruskorjaukselle ja talon ylläpidolle syntyy sekä aikataulun että rahoituksen kannalta toteuttamiskelpoinen suunnitelma.
Ilmankierto on tärkeä
Taitamaton lisäeristäminen on monen pientalosta löytyneen kosteusvaurion aiheuttaja. Harjakaton sivulappeiden ilmaraon tukkiminen ullakolla tai tuuliraon unohtaminen ulkolaudoituksen alta ovat lähes takuuvarmoja keinoja saada aikaan ongelmia. Alapohjan kosteusvauriot saavat usein alkunsa sokkelissa olevien ”kissanluukkujen” tukkimisesta energiansäästön ja kylmien ulkonurkkien takia. Näin ei pidä tehdä, sillä aukkojen kautta ilma kiertää talon alla ja pitää alapohjan kuivana.
Rintamamiestalo kerää murheita mukavuuksista
Tämän aikakauden talojen alkuperäisestä käytöstä ei juuri syntynyt kosteusrasitusta. Juoksevaa vettä ei ollut kuin ehkä yhdessä pisteessä, pesutilat sijaitsivat piharakennuksissa ja pyykit kuivattiin ulkona. Lämmityskaudella sisäilman kosteus pääsi tulisijoja poltettaessa piipun kautta ulos. Vanhoihin taloihin tuodut mukavuudet, kuten märkätilat, saunat ja kodinkoneet ovat aina kosteusvaurioriski, ellei niitä suunnitella, toteuteta ja huolleta asiantuntevasti. Myös perheen koko ja elintavat vaikuttavat talon kosteusrasitteen määrään.
Vuotamaton katto on talon tärkein suoja kosteutta vastaan

Rakenteiden ja kosteusvaurioiden korjaussuunnittelu vaatii erityisosaamista. Koho 50. Lähde: Kosteus- ja hometalkoot.
Katon käyttöikä vaihtelee 25 vuodesta aina 60 vuoteen materiaalista riippuen. 1940- ja 50-luvuilla katemateriaalina käytettiin pääasiassa huopakatteita sekä savi- ja betonikattotiiliä. 50-luvulta alkaen myös peltikatteet alkoivat yleistyä. Varsinkin huopakatteet vaativat tuolloin jo kymmenen vuoden jälkeen säännöllistä huoltokorjaamista. Hyvin hoidetut tiili ja peltikatteet ovat hyvissä olosuhteissa voineet kestää näihin päiviinkin asti.
Kattoremonteissa vanha huopa- tai pärekate sai usein jäädä uuden alle. Katteen kunto kannattaa tarkastuttaa ammattilaisella tai vaihtaa silmin nähden huonokuntoinen kate suosiolla uuteen. Talotekniikkaa varten tehdyt läpiviennit ja niiden tiivistykset sekä kattorakenteet ja piipunreunat on syytä tarkistaa erityisen huolellisesti vesivuotojen ehkäisemiseksi.
Vuodet painavat taloa ja nostavat pihaa
Pehmeällä rakennuspaikalla talon perustukset voivat olla painuneet tai niihin on voinut syntyä halkeamia. Tämän aikakauden taloissa ei juurikaan tehty salaojia, sadevesikaivoja tai veden poisjohtavia kouruja. Näiden puutteiden seurauksena sade- ja sulamisvedet voivat päätyä talon alle ja nousta sieltä rakenteisiin.
Vuosikymmenien aikana myös pihan muoto muuttuu, kun puista ja istutuksista syntyvää maa-ainesta kertyy tontin eri osiin tai talon seinustoille. Tarvittaessa poista ja muotoile maanpintaa talon ympäriltä, jotta pintavesi virtaa talosta poispäin. Varmistu erityisesti rinnetonteilla, ettei rinnettä pitkin valuva vesi kastele taloa. Pidä kellarillisissa taloissa autotalliluiskat, halkokuilut ja kellariin johtavat ulkoportaikot kuivina ja talvella myös lumettomina.
Lisätietoja:
Talojen huollosta: Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry
Kosteus- ja hometalkoista: www.hometalkoot.fi
Voisit olla kiinnostunut myös näistä aiheista:
homevaurio korjausrakentaminen kosteusvauriot kuntotarkastus rintamamiestaloLisää samasta aiheesta
Tuotehaku
Hae pientaloasumisen tuotteita ja lisätietoja