Puusta ja muusta metsäraaka-aineesta tehtyä biodieseliä on mahdollista saada kuluttajienkin käyttöön muutaman vuoden kuluttua, mikäli tällä hetkellä käynnissä olevista isoista hankkeista saadaan positiivisia tuloksia. Stora Enson ja Neste Oilin yhteishankkeessa testataan uusiutuvan dieselin valmistusta kaasuttamalla Varkaudessa sijaitsevassa pilottilaitoksessa.
– Hankkeen tavoitteena on kytkeä dieselin valmistus metsäteollisuuden tuotantolaitoksiin suunnilleen vuosien 2012-2015 välillä. Teknisiltä ominaisuuksiltaan erinomaisella uusiutuvalla dieselillä pystyisi tankkaamaan kaikkia olemassa olevia dieselmoottorisia autoja, kertoo johtaja Timo Heikka Stora Enson biojalostamo- ja energiatoiminnosta.
Biodieseliä on valmistettu perinteisesti muun muassa viljasta, öljykasvien hedelmistä sekä muista ruoka-aineista. Ruokaketjuun puuttumisesta on kuitenkin keskusteltu paljon, ja ei-ruokapohjaisista raaka-aineista valmistetulle uusiutuvalle dieselille on ollut kysyntää.
– Pilottihankkeessa raaka-aineena käytetään metsätalouden ja -teollisuuden sivutuotteita. Metsäbiomassapohjaisen dieselin kehityksen suurimmat haasteet ovat synteesikaasun puhdistus ja riittävän suurten raaka-aikamäärien kerääminen, Heikka arvelee.
Puunkäsittelytekniikka kehittyy
Bioenergiantuotannon kehitystyö on usein yritysvetoista puuhaa, jossa valtio on mukana tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kautta. Varkaudessa pyörivän biodieselhankkeen lisäksi käynnissä on tällä hetkellä muitakin projekteja.
– Kehitteillä on muun muassa innovaatio, jonka avulla selluteollisuuden mustasta lipeästä voitaisiin ryhtyä tekemään biodieseliä ja liikennepolttoainetta sen sijaan, että teollisuus käyttäisi sen polttoaineena. Tällöin selluteollisuus tarvitsisi polttoaineekseen kantoja ja latvusmassaa, kertoo MTK:n maaseutuyrittäjyyslinjan asiamies Ilpo Mattila.
Energiantuotantoon saadaan puuta pääasiassa pääte- ja harvennushakkuista, joista kuljetetaan muun muassa kantoja, oksamassaa ja latvusmassaa energiapuuksi. Materiaalista tehdään paljon perinteisiä lastuja eli haketta, mutta puun käsittelylle etsitään koko ajan myös uusia tapoja.
– Puunkäsittelytekniikka on voimakkaasti kehitysvaiheessa olevaa tekniikkaa. Esimerkiksi polttotekniikka on Suomessa hyvä, siihen on kehitetty leijupetikattiloita, joissa palaa millainen tavara tahansa, Mattila sanoo.
Kannoista polttoainetta Energiantuotannossa käytetään kantoja, oksamassaa ja latvusmassaa.
Metsäpään toiminta kaipaa tehostusta
Energiapolitiikan tavoitteet eivät kaadu puupulaan, sillä puuta on energiantuotannon käyttöön enemmän kuin tarpeeksi. Mattilan laskelmien mukaan tämänhetkisten hintasuhteiden ja hakkuumäärien perusteella käytännössä saatava teknistaloudellinen määrä on noin 12-15 miljoonaa kuutiota.
MAINOSVaikka puutavaraa onkin metsissä riittävästi, sen korjaaminen nopeasti energiateollisuuden käyttöön saattaa asettaa haasteita. MTK:n Metsälinjan asiantuntija Anssi Kainulaisen mukaan energiantuotantoketjussa apuja tarvitaan tällä hetkellä nimenomaan metsäpäähän, jossa toiminta ei ole vielä riittävän tehokasta vakiintumattomien toimintamallien vuoksi.
– Metsäntutkimuslaitos on tutkinut aika paljon sitä, mitä metsäpäässä tapahtuu. Myös monet pienet yritykset ovat lähteneet innovoimaan työkaluja puunkorjuuseen. Esimerkiksi Naarvan moniotekouralla pystytään tehostamaan huomattavasti etenkin nuoren metsän hakkuuta, koska sillä pystytään ottamaan useita runkoja samaan kouraan, Kainulainen sanoo.
Energiapuu palaa edelleen myös kotona
Puunkäytön yhteydessä puhutaan teollisuudesta ja isoista mittakaavoista. MTK:n Metsälinjan asiantuntija Anssi Kainulainen muistuttaa kuitenkin, että käytetystä energiapuusta suuri osa, noin 6 miljoonaa kuutiota, menee teollisuuden sijasta kotitarvekäyttöön.
– Perinteiden polttopuun käyttö on Suomessa edelleen merkittävä uusiutuvan energian muoto. Kotitarvekäyttöä pitäisi tukea, sillä se on hyvin työllistävää ja suoraan maaseudulle menevää toimintaa. Vanhoja hyviä konsteja ei pidä väheksyä, vaikka koko ajan kehitetäänkin uutta, Kainulainen sanoo.
