Etenkin vastaperustettu mansikkamaa tuottaa ensimmäisenä ja toisena vuonna suunnattoman määrän rönsyjä. Rönsyjä kasvaa vielä seuraavinakin vuosina, mutta mansikkamaan ikääntyessä yhä vähemmän. Myös eri lajikkeiden välillä on suuria eroja. Toiset tuottavat rönsyjä enemmän kuin toiset, ja eräät lajikkeet, esimerkiksi kuukausimansikka ’Rügen’, eivät tee niitä juuri ollenkaan. Rönsyjä alkaa ilmestyä heti kukinnan jälkeen, ja sadonkorjuun aikaan niitä on jo paljon. Rönsytuotanto jatkuu koko syksyn. Emokasvissaan kiinni kasvavat rönsyt kuluttavat emokasvin voimavaroja ja vähentävät siten seuraavan vuoden kukka-aiheiden muodostumista. Siksi ne on poistettava heti sadonkorjuun jälkeen. Etenkin nuoreen mansikkamaahan rönsyjä kasvaa vielä ensimmäisen poistamisen jälkeenkin ja niitä on leikattava ainakin vielä kerran. Rönsyt voi poistaa kätevästi terävällä puutarhaveitsellä tai puukolla. Niitä ei tarvitse leikata aivan mansikkapehkon tyveltä saakka; riittää kun poistetaan kaikki rönsyssä kasvavat taimet. Rönsyt leikataan mieluiten ennen kuin ne ehtivät juurtua, koska etenkin savisesta maasta niiden irtikiskominen on työlästä. Rönsytaimista saa lisäysmateriaalia. Rönsyjä ei pidä hävittää puutarhajyrsimellä, koska se repii rönsyt emokasvista ja aiheuttaa niille repeytymisiä.
Rönsyjonon ensimmäiset, lähinnä emotaimia kasvavat taimet ovat voimakkaimpia, koska ne ovat kehittyneet ensimmäiseksi ja rönsyjonon uloimmat taimet kaikkein pienimpiä. Biologisesti kaikki ovat kuitenkin perimältään samanlaisia; rönsyn ensimmäinen taimi on samanlainen kuin viimeinenkin, vaikka se kasvaisi viiden metrin päässä, ja kaikki ovat perimältään samanlaisia kuin emotaimikin.
- Mansikkamaan rivien väliin kasvaneet rikkakasvit ja rönsyt voidaan hävittää myös kemiallisesti. Sallittuja aineita ovat Basta ja Reglone. Torjunta tehdään ensimmäisen kerran ennen mansikan kukintaa ja toisen kerran sadonkorjuun jälkeen.
Mansikan lehtien leikkaaminen
Mansikkapehkoista on toisinaan poistettu lehtiä jo kasvukauden aikana. Hyvin tiheässä kasvustossa siitä saattaa olla hyötyä, sillä lehtien poisto voi vähentää harmaahometta. Jos poistetaan, niin poistetaan vain harventamalla; missään tapauksessa mansikkapehkosta ei saa poistaa koko lehdistöä.
MAINOSMansikkamaa tarvitsee lehtensä yhteyttämiseen eli kasvuun ja kehitykseen. Etenkin sadonkorjuun jälkeen lehtien yhteyttävän pinta-alan on oltava mahdollisimman suuri, koska silloin mansikka kehittää seuraavan vuoden kukka-aiheet. On myös todettu, että jos lehdet niitetään loppukesällä, seuraavan vuoden sato pienenee. Paljaaksi niitetyssä kasvustossa tuholaisten ja tautien torjunta on tehokkaampaa ja siihen tarkoitukseen niittämistä on käytettykin, mutta muuten lehtien poistamisesta on meidän oloissamme vain haittaa.
Artikkelin sisältö on ote kirjasta Kotipuutarhan hedelmät ja marjat (© Meeri Saario ja Kustannusosakeyhtiö Tammi 2008 ISBN 978-951-31-4147-9). Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa.
Lisätietoja: www.tammi.fi
