Suojaa puut ja pensaat, muista pikkulinnut – vietämme sipuliviikkoa

Piha

Paksu lumikerros suojaa hyvin puutarhan talvehtivia kasveja, mutta muista suojata hedelmäpuut jänisten varalta. Myös havut ja alppiruusut kaipaavat pian suojausta kevätauringolta. Kauppoihin saapuneet tulppaanit ja esikot ovat varma kevään merkki, mutta miten ne saa kestämään pidempään?

Upean talviset terveiset täältä puutarhalta. Kunnon talvi jatkuu ja näyttää nyt parhaita puoliaan. On pakkasta, mutta myös reilusti suojaavaa lunta kasvien päällä. Siellä ne lumipeitteen alla lepäävät turvassa. Runsaasta lumesta on myös paljon iloa kevättä ajatellen. Maa oli nimittäin vielä syksyllä tavallista kuivempi ja nyt on toiveita, että kun tämä lumi keväällä sulaa, niin maa on ihanteellisen kosteaa kasveille eikä erityiskasteluita tarvitse tehdä. Näitä katsotaan sitten muutaman kuukauden päästä enemmän, kun kevät alkaa lähestyä.

Puutarhassa tammikuussa

Puutarhassa on näin tammikuussa kovin hiljaista. Vaikka valon määrä onkin lisääntynyt huimasti sitten joulun, ei sitä kuitenkaan ole vielä niin paljoa, että saattaisimme todenteolla alkaa kylvötöihin tai pistokkaiden ottamiseen. Mullan vaihtoonkaan ei tässä vaiheessa vielä kannata ryhtyä. Poikkeuksiakin kylvöjen suhteen toki löytyy, joten jos viherpeukaloita kovin jo syyhyttää, voi ensimmäisenä multaan upottaa chilin siemeniä, samoin orvokit ja pelargonit voi jo kylvää.

Hyvin tehty puutarhasuunnitelma on puoliksi tehty 

Vaikka sormia ei vielä kannatakaan upottaa multaan, niin nyt on oiva aika suunnittelulle. Ellet ole vielä aloittanut suunnittelutöitä, nyt kannattaa istahtaa mukavasti nojatuoliin, ottaa esille ruutupaperia ja lyijykynä, ja alkaa hahmotella kukkapenkkejä, kasvimaata, terassia ja parveketta – mitä sinne tulevana kesänä laittaisikaan. Eikös sitä niin sanota, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Vanhat valokuvat on myös hyvä etsiä esille ja katsella sieltä vinkkejä ja muistella, mikä olikaan se kaunis kukka, joka viihtyi parvekkeella/puutarhassa mainiosti. Olisikohan siitä tullut uutta lajiketta, jota voisi kokeilla uusin sävyin. Myös puutarhakirjat ja -lehdet kannattaa etsiä käsiin, saisiko sieltä jotakin uutta vinkkiä omaan puutarhaan. Mikäli kotoa ei kirjallisuutta löydy, retki kirjaston puutarhakirjahyllylle on myös oiva idea.

Puutarhurointi on siitä mielenkiintoista, että oikeastaan milloinkaan puutarha ei ole valmis. Aina löytyy jotakin tekemistä ja aina löytyy uusia kasveja, joita kokeilla. Ei ole häpeä pysyä turvallisissa ja hyviksi havaituissa kasveissa, oli kyse sitten hyöty- tai koristekasveista, mutta sen verran pitää olla kokeilunhalua ja uteliaisuutta, että pitäähän sitä ainakin yksi uusi kasvi ottaa kokeiluun tulevallekin kesälle. Se voi olla esim. kasvimaan reunalla kukoistava latva-artisokka tai vaikka sitten parvekekasvattajalla kokeeksi rivi porkkanaa kasvatussäkissä. Kokeillaan jotakin, mitä emme ole ennen kokeilleet. Vain kokeilemalla se selviää, minkä kasvattaminen kannattaa, minkä ei.

Suojaa ahavalta ja jäniksiltä, muista pikkulinnut

Jos puutarhastasi löytyy alppiruusuja ja havukasveja, kannattaa nyt jo kääntää katse kohti kevätaurinkoa, ahavatuulia ja kevätsuojia. Aurinko voi helmikuussa porottaa jo sen verran lämpimästi, että suojat saattavat olla tarpeen. Suojana voit käyttää erilaisia varjostuskankaita tai vaikka vain havuja. Kunhan pidät huolen, että suoja on riittävän tilava, ettei se pääse vioittamaan versoja.

Miksi ikivihreille kasveille sitten laitetaan suojia? Yksinkertaisesti siksi, että auringon lämmittäessä kasvit alkavat haihduttaa vettä, ja koska maa on jäässä, ne eivät saa maasta vettä haihdutetun tilalle, ja näin ollen kasvit kuivettuvat. Suojataan siis kasveja auringon lämmöltä ja kevätahavilta aina sinne asti, kunnes kasvit saavat juuristollaan maasta vettä käyttöönsä.

Tarkistetaan samalla myös hedelmäpuiden mahdolliset suojaverkot. Lumen pinta on korkealla, joten jänikset yltävät herkästi suojaverkon yli ja pääsevät herkuttelemaan tuoreilla hedelmäpuiden oksilla. Kierretään siis verkkojen ympäri ja tallotaan lumi matalaksi suojaverkkojen ympäriltä, niin jänisten kurkottelu kohti puiden latvustoja vaikeutuu.

Pikkulinnut on myös hyvä pitää mielessä näin syvimpään talviaikaan. Vaikka talitintit alkavatkin hiljalleen vienosti viserrellä, ei niillä luonnossa ole vielä ruokaa tarjolla vaan ne tulevat mieluusti valmiille tarjottimelle. Mikäli olet aloittanut ruokinnan syksyllä, muistathan tarkistaa säännöllisesti, että lintulaudalta löytyy evästä riittävästi. 

Sipuliviikko – tiesitkö tämän eri sipuleista?

Tällä viikolla vietämme sipuliviikkoa.

Sipuleiden (Allium) suku on valtaisa ja siihen kuuluu sekä koriste- että hyötykäyttöön tarkoitettuja sipuleita. Nyt sipuliviikon kunniaksi keskitymme kuitenkin syötäviin sipuleihin.

Syötäviä sipuleita on viljelty jo vuosituhansien ajan. Ensimmäiset dokumentoidut tiedot löytyvät kaukaa vuosituhansien takaa egyptiläisten toimesta. Nykypäivänä sipulit ovat suosituimpia viljelyskasveja ympäri maailman. Myös Suomessa sipulit ovat yksi viljellyimmistä vihanneksista.

Sipulit ovat mitä mainioin ruokien mauste ja lisuke, mutta sen lisäksi ne ovat myös terveellisiä ja ennen kaikkea hyviä flavonoidien ja C-vitamiinien lähteitä. Purjo mm. sisältää runsaasti C- ja A-vitamiinia.

Sipuleille ominainen piirre on sen voimakas maku ja tuoksu, jotka aiheutuvat rikkiyhdisteitä sisältävistä aromaattisista öljyistä. Tämä samainen yhdistelmä saa myös aikaan sen, että sipuli saa niin kovin herkästi itkemään. Keitettäessä tai paistettaessa sipulin maku kuitenkin pehmenee.

Yleisimpiä sipuleita

  • Kelta- eli kepasipuli (ruokasipuli) on sipuleistamme yleisin. Niitä on pyöreitä ja littanoita. Keltasipuli on erinomainen raaka-aine keittiössä – se sopii mainiosti mausteeksi, lisukkeeksi sekä pääruoka-aineeksi. Kypsyessään keltasipulin maku muuttuu makeahkoksi. Onpa sipulin kuoria käytetty myös lankojen ja kankaiden värjäykseenkin.
  • Punasipuli on keltasipulin punakuorinen muunnos. Se on keltasipulia jonkin verran voimakkaamman makuinen. Punasipuli sopii mainiosti niin salaatteihin kuin lämpimiinkin ruokiin. Marinoituna punasipulista saa loistavan, kauniin värisen lisukkeen.
  • Ryvässipuli on keltasipulia hivenen maukkaamman makuinen. Ryvässipuli kasvaa nimensä mukaisesti ryppäinä. Kooltaan ryvässipuli on keltasipulia hivenen pienempi.
  • Salottisipulia pidetään sipuleista hienostuneimman makuisena ja se onkin ranskalaisen keittiön perusraaka-aine. Sipuli on muodoltaan hivenen epämääräinen ja se lisääntyy sivusipulein. Pitkulaisia salotteja kutsutaan banaanisalottisipuleiksi. Salottisipuli sopii mainiosti esim. pataruokiin.
  • Hillosipuli on keltasipulin kääpiömuoto, jota käytetään usein säilönnässä. Hillosipuleita näkee usein myös salaateissa ja ne sopivat hyvin myös pataruokiin.
  • Jättisipuli on keltasipulin jättikokoinen muunnos, joka voi painaa jopa kilon, ylitsekin. Keltasipuliin verrattuna maku on miedompi ja se sopiikin hyvin esim. salaatteihin ohuina siivuina tai vaikka sellaisenaan voileivän päälle.
  • Hopeasipuli on kepasipulin valkoinen muunnos. Maultaan kepasipulia miedompi hopeasipuli sopii loistavasti esim. salaatteihin.
  • Purjosipuli on ulkoasultaan muihin sipuleihin verraten poikkeava. Se ei kasvata sipulia vaan sillä on pitkän huiskeat lehdet ja tuppimainen vartalo. Sipuleihin verrattuna purjolla on mieto maku ja se sopiikin niin kylmänä kuin kuumanakin ruokapöytään. Purjon voi käyttää kokonaisuudessaan, niin lehdet kuin tuppimaisen vartalon. Ennen käyttöä purjo on kuitenkin hyvä halkaista ja huuhtoa, sillä lehdet ja vartalo keräävät herkästi multaa uumeniinsa.
  • Valkosipuli on keltasipulin lisäksi ehkä tunnetuin ja käytetyin sipuli. Valkosipuli muodostuu kynsistä, joita ympäröi silkkipaperin ohut kuori. Valkosipulit ovat voimakastuoksuisia ja aromaattisia. Valkosipulia käytetään lähinnä maustamiseen, mutta toki sitä voi käyttää pääraaka-aineenakin. Miten maukasta onkaan samentin pehmeä valkosipulikeitto paahdetuista valkosipulinkynsistä, marinoidut valkosipulin kynnet tai kokonaisina grillatut valkosipulit! Valkosipulia käytetään myös lääkinnälliseen tarkoitukseen.
  • Ruohosipuli poikkeaa purjon tavoin muista sipuleista. Ruohosipulit ovat nimensä mukaisesti ruohon kaltaisia pillikkeitä, joita voidaan kerätä jo varhaisesta keväästä lähtien. Ruohosipulin maku on mieto ja usein niitä lisätäänkin silppuna esim. salaatteihin. Kiinanruohosipuli poikkeaa tavan ruohosipulista litteällä lehden muodollaan ja miedolla valkosipulin maullaan.

Sipulin kasvatus

Sipulin kasvatus on helppoa. Sipulia voi kasvattaa valkosipuleita lukuun ottamatta siemenistä, mutta yleensä sipulit kuitenkin istutetaan istukkaista eli pikkusipuleista. Sipulit viihtyvät parhaiten multavassa, kalkkipitoisessa maassa, lämpimällä kasvupaikalla. Sipulit voidaan istuttaa jo toukokuussa. Poikkeuksena talvivalkosipulit, jotka laitetaan maahan jo syksyllä. Ennen istutusta sipuleita voi halutessaan liottaa kotvasen aikaan vedessä; tämän sanotaan estävän naattihometta. Sipulit istutetaan maahan siten, että sipulin suippo kärki jää hivenen maan pinnan yläpuolelle. Istutuksen jälkeen sipuleita kastellaan säännöllisesti, sillä liian kuiva maa haittaa toki kasvua, mutta saattaa vaikuttaa myös tulevan sadon makuun. Loppukesästä kastelua vähennetään, jotta lehdet pääsevät ajoissa tuleentumaan. 

Sadonkorjuu suoritetaan yleensä elokuussa siinä vaiheessa, kun naatit ovat alkaneet lakoontua. Laita nostetut sipulit ensin muutamaksi päiväksi kuivahtamaan sateelta suojaisaan paikkaan, tämän jälkeen putsaa sipulit ja vie ne lämpimään kuivamaan. Kun sipulin kaulakin on kuivahtanut, voi naatit kiertää irti. Säilytä sipulit kuivassa ja viileässä paikassa esim. verkkopussissa. Sipulit selviävät myös huoneenlämmössä.

Pienenä vinkkinä: Mikäli haluat leivän päälle tai salaattiin tuoretta vihreää, niin valkosipulin kynsiä kannattaa nyt istuttaa ruukkuihin ja laittaa ikkunalle kasvamaan. Ei mene kauaakaan, kun kynnet alkavat puskea maukkaita versoja. Pidä multa kosteana, mutta älä lotraa märäksi.

Tulppaanit ja esikot ovat täällä!

Tulppaanit ja esikot ovat ilmestyneet vihdoin kauppoihin. Ainakin minulle se tarkoittaa sitä, että kevät lähestyy kovaa kyytiä.  

Olen kuullut monen sanovan, ettei viitsi ostaa tulppaaneja, ne kun venyvät, eivätkä kestä kauaa. Toki tulppaanit venyvät lämpimässä, se on niiden tapansa, mutta loppujen lopuksi, haittaako se, mikäli varret hivenen kaartuvat ja kimppu levittäytyy? 

Kun näet tulppaanien suhteen hivenen vaivaa, saat ne kestämään hyvänä helposti viikon, tai jopa kauemminkin. Kun tuot tulppaanikimpun kotiin, leikkaa varsiin uudet imupinnat terävällä veitsellä ja laita ne käärepaperissaan tunniksi viileään veteen, ennen kuin poistat käärepaperin ja laitat ne maljakkoon. Tällöin tulppaanit imevät uusilla imupinnoillaan vettä ja jämäköityvät käärepaperin suojissa. Käytä tulppaaneille viileää vettä, voit halutessasi laittaa maljakkoon jopa hivenen lunta. Vaihda maljakkoon viileä vesi parin päivän välein, ja leikkaa varsiin samalla uusi imupinta. Mitä viileämmässä tulppaanit ovat, sen kauemmin ne jaksavat kukoistaa. Lisäaikaa saat, kun viet tulppaanimaljakon yön ajaksi viileään.

Esikot viihtyvät myös hivenen viileämmässä huoneilmassa. Ne viihtyvät valoisalla paikalla, mutta eivät kuitenkaan suorassa auringon paahteessa. Kovin lämpimässä niiden kukinta hiipuu nopeasti. Kastele esikoita säännöllisesti, mutta älä lotraa. Halutessasi voit silloin tällöin, noin kolmen kastelukerran välein lorauttaa kasteluveteen hivenen lannoitetta.  Anna kastelujen välillä mullan pinnan vähän kuivahtaa. Poista kuihtuneet kukat varsineen, tämä edistää uusien nuppujen muodostumista. Mikäli lehdet kellastuvat, voi se johtua joko liiallisesta märkyydestä tai kuivahtamisesta – tarkkaile siis mullan pintaa ja ruukun painoa. Kun kukinta loppuu, ethän heitä esikkoa menemään vaan jatka sen hoitoa, näin voit keväällä istuttaa sen ulos, jossa se tulevaisuudessa jatkaa kasvuaan ja ilahduttaa keväisin kukillaan.

Auringon ja hohtavien hankien täyttämää viikonloppua toivottaa puutarhurisi Juha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity täällä >

Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

ahava esikko esikot hedelmäpuiden suojaus Juha Toikka jänis jänissuojat jänistuhot jänisverkko Kodin Kukat Kodinkukat puunsuojaus puutarhasuunnitelma runkosuoja runkosuojaus sipuli sipulit suojaverkko tulppaani tulppaanit

Aiheeseen liittyviä tuotteita

Artikkelin aiheeseen liittyviä yrityksiä: