Suomalainen saunasisustus – lämpömittarin asteikollakin on väliä

Joulusauna kuuluu perinteisesti lähes kaikkien suomalaisten joulunviettoon. Se milloin ja miten silloin saunotaan on monelle suuria tunteita nostattava aihe. Pisla keräsi koosteen siitä, mitä suomalaiset hankkivat saunoihinsa. Mihin saunatuoksuihin tartutaan, miten saunaa sisustetaan ja mikä piirre lämpömittarissa on meille niin kovin tärkeä.
Saunatuoksuista yksi yli muiden
– Suomalaisilla on saunatuoksuissa kaksi selkeää suosikkia. Koivu on ehdottomasti ostetuin tuoksu ympäri vuoden. Vahvana kakkosena on aisteja avaava eukalyptus, jossa on kylpyläfiilistä. Hieman eukalyptusta muistuttava raikas minttu on myös nostanut kiinnostusta. Joulun aikaan piikin kokee sesonkituoksuna mäntyterva, kuvailee Pislan tuotepäällikkö Aila Jääskeläinen.
Öljymäinen saunatuoksu sekoitetaan yleensä löylyveteen. Pislan saunatuoksuissa annostus on 1–3 tippaa litraa kohti. Jos saunatuoksua ei halua heittää kiuaskiville, löylyhuoneen seinään voi kiinnittää aromikupin, josta saunatuoksu leviää hiljakseen haihtumalla.
Aromikupin metalliteline kiinnitetään seinään, ja posliinikuppiin laitetaan pieni tilkka vettä sekä haluttu määrä saunatuoksua. Tuoksua voi laittaa aromikuppiin runsaammin kuin löylyveteen. Telineen voi sijoittaa samalle seinälle kiukaan kanssa, mutta ei ihan kiukaan viereen.
Nousevana hyvinvointihoitona saunahunajat
Saunaan ovat aina kuuluneet erilaiset hyvinvointirutiinit. Perinteisin lienee vihtominen, joka parantaa ihon verenkiertoa, rentouttaa ja edistää aineenvaihduntaa. Sillä saa myös koivun tuoksun löylyyn.
– Moni jättää vihtomatta, kun on huolissaan saunaan varisevista roskista. Tähän ratkaisuna pakkasimme saunavihdan kangaspussiin, jossa vihdan voi upottaa löylyveteen pehmenemään. Pussi poistetaan vasta, kun lehdet ovat pehmenneet vedessä. Kangaspussi suojaa murenemiselta kuljetuksen aikana ja kerää irronneet lehdet, Jääskeläinen kuvailee.
Vihtomisen sijaan osa saunojista on ottanut hyvän olon rutiiniksi saunahunajan. Sitä levitetään kasvoihin silmänympäryksiä varoen sekä muihin haluttuihin kehon osiin, kuten dekolteeseen ja käsivarsiin. Saunahunaja pehmentää ja ravitsee ihoa sekä rentouttaa. Saunahunajaa on saatavana eri tuoksuilla ja esimerkiksi suolalla ryyditettynä.
Puinen saunakiulu pitää pintansa
Luonnonmateriaalit viehättävät suomalaisia myös saunan sisustuksessa. Ostetuin saunakiulu on edelleen perinteinen puukiulu, vaikka erilaisia väri- ja materiaalivaihtoehtoja on lukuisia. Modernimpienkin kiulujen ja löylykauhojen kahvat valmistetaan pääasiassa puusta, koska se ei kuumene löylyissä.
– Moni jättää löylyveden saunan jälkeen seisomaan, mikä lyhentää kiulujen ja kauhojen käyttöikää. Löylyvesi kannattaa aina kaataa pois, ja laittaa kiulu ja kauha kuivumaan vaikka ylösalaisin. Niin ne pysyvät pidempään hyvänä. Jos löylyveteen on lisätty saunatuoksua, saunakiulu on hyvä huuhdella lopuksi puhtaalla vedellä, Jääskeläinen neuvoo.
Yhteensopivat saunatyynyt täydentävät saunasisustuksen
Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluvat erottamattomasti pellavaiset saunatekstiilit. Laudeliinojen lisäksi saunoja sisustetaan yhteensopivilla saunatyynyillä. Ne auttavat levollisen asennon löytämisessä puisilla lauteilla, joko makuulla tai istuessa.
– Saunatyynyjen sisällä on yleensä joko rouhetta tai vanua. Pislan saunatyynyissä on kevyttä polyesterikuitua, joka kuivuu nopeasti. Tyynyt voi heittää laudeliinan kanssa pesukoneeseen ja kuivata ilmavasti narulla. Ne voi myös rauhassa jättää saunaan löylyjen jälkeen. Eivät ne mene siitä pilalle, Jääskeläinen mainitsee.
Pellavatekstiilien käyttöä puoltavat perinteiden ohella myös järkisyyt: ne imevät kosteutta, kuivuvat nopeasti ja tuntuvat hyvältä iholla. Pellavakuitu on luonnostaan antibakteerinen ja hylkii likaa. Siksi monet laudeliinat, pefletit ja saunatyynyt valmistetaan täysin tai osin pellavasta.
Lämpömittarin asteikollakin on väliä
Saunan lämpömittareissa on yksi suomalaisille tyypillinen piirre, joka ohjaa mittarin valintaa.
– Suomalaiset haluavat, että saunan lämpömittarissa asteikko näyttää lämpötilat 20 asteen välein: 20, 40, 60, 80, 100, 120. Saunan lämpötiloja on totuttu hahmottamaan näiden kautta. Olemme kokeilleet välillä eri logiikalla toimivia asteikkoja, mutta perinteinen asteikko on suomalaisille selvästi tärkeä. Siitä tiedetään varmasti, milloin sauna on itselle mieluisan lämpöinen, Jääskeläinen päättää.
Lähde: Pisla, kuva: Pixabay
Voisit olla kiinnostunut myös näistä aiheista:
joulusauna sauna saunahunaja saunakiulu saunakulttuuri saunasisustus saunatarvike saunatarvikkeetLisää samasta aiheesta
Tuotehaku
Hae pientaloasumisen tuotteita ja lisätietoja