Koti ympäristöineen on fyysisen asumisen paikka mutta myös henkinen tila. Meillä jokaisella on kotiimme jonkinlainen tunneside, mikä tekee siitä merkityksellisen paikan.

Juurtuminen kotiin on pitkäaikainen prosessi. Uusi asunto ei muutu välttämättä kodiksi hetkessä, mutta omat tavarat ja perheen läsnäolo auttavat lisäämään tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta. Joskus asunnosta tulee koti vasta pitkän ajan kuluessa. Alueeseen juurrutaan vielä hitaammin kuin kotiin, ja moni juurtuukin vain elämänsä aikana kunnolla vain lapsuutensa paikkakunnalle.

Omakotitaloasuminen kiinnostaa joka toista suomalaisista, mutta vain joka neljännes on päätynyt asumaan omakotitaloon. Olennaista ihannekodissa olisi toimivuus, väljyys ja minimalistinen sisustus. Kodin pitäisi myös ikään kuin ihmisen persoonan jatke, ja siellä pitäisi voida tehdä itselle tärkeitä asioita.

Esimerkiksi tällaisia asioita ilmeni Asuntomessujen teettämästä Asumisen ihanteet -tutkimuksesta.

↑Kaupungissa on pöhinää ja sykettä, jossa etenkin nuoret viihtyvät. Myös ikäihmiset viihtyvät palveluiden ja harrastusten lähellä. Yllättävän moni suomalainen haluaa kuitenkin asua jossain muualla kuin kaupungin ytimessä.

Elintilaa ulos ja sisälle

Työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset edistävät tiivistä kaupunkiasumista, eivät niinkään ihmisten haaveet. Suurin osa suomalaisista haluaa rauhaa ja yksityisyyttä, mikä ei välttämättä toteudu kaupungissa – niinpä moni kaipaa keskustojen ulkopuolelle.

Väljemmin asutuilla alueilla koetaan myös mahdollisuus turvalliseen perhe-elämään luonnonläheisessä kasvuympäristössä ja samalla työmatkat pysyvät kohtuullisina.

Tiivis kaupunki runsaine lähipalveluineen voi kuitenkin olla ihanteellinen asuinympäristö vanhemmalla iällä, kun koti ei enää rakennu lapsiperheen arjen ympärille ja vapaa-aikaa halutaan kuluttaa kodin ulkopuolisten palveluiden parissa.

Jos elintilaa toivotaan asuinympäristöön, niin sitä halutaan myös kodin sisälle. Ahtaasti asuminen ei kiinnosta siitä huolimatta, että neliössä pihistämällä voisi säästää esimerkiksi lämmityskuluissa ja ympäristön kuormituksessa. 

↑Luonto ja elintila ovat tärkeitä asioita, joita suomalaiset kaipaavat ympärilleen. Asuminen on usealla myös monipaikkaista, jolloin puolet vuodesta asutaan esimerkiksi mökillä tai töiden perässä toisessa kaupungissa.

Nykymiehet sisustavat ja naiset remontoivat

Roolitukset kodin sisustamisessa ja remontoinnissa mukailevat edelleen melko vahvasti sukupuoliin liitettyjä normeja, joissa miehille jää teknistä taitoa vaativat tehtävät ja naiset vastaavat esteettisistä ratkaisuista sekä tunnelman luonnista.

Vallitsevat roolit ovat kuitenkin rakoilemassa, sillä miehetkin osoittavat kiinnostusta sisustamisen ratkaisuihin erityisesti keittiössä – ja keittiöstä on muutenkin tullut myös miehille tila toteuttaa itseään kotikokkeina.

Naiset taas haluaisivat kehittyä remontoijina ja nähdä itsensä kyvykkäinä teknisten tehtävien toteuttajina.

↑Kodissa kaivataan selkeyttä ja terveellisyyttä tukevia asioita. Keittiöstä on tullut myös miesten valtakunta.

Suomalaiset asumisen ihanteet

• Tiivis kaupunkiasuminen ei houkuttele, vaan rauha ja turvallisuus etäällä ydinkeskustasta vievät voiton.
• Väljä koti houkuttelee enemmän kuin ekologinen minikoti.
• Terveys ja hyvinvointi ohjaavat asumisen valintoja. Esimerkiksi rakennusmateriaaleilla ja rakennuksen terveydellä on iso merkitys.
• Mies-naisroolit ovat alkaneet sekoittua kodissa: miehet sisustavat ja kokkaavat, kun taas naiset osaavat ja haluavat remontoida ja huolehtia kodin tekniikasta.
• Luonto lähellä kotia on suurimmalle osalle suomalaisista edelleen tärkeä arvo.

Lähde: Asumisen ihanteet -tutkimus.

 

Lue lisää Asumisen ihanteet -tutkimuksesta tästä.

Kuvat: Pexels.com

 

Voisit olla kiinnostunut myös näistä aiheista:

Asuminen asumisen ihanteet koti suomalainen koti unelmakoti