Kiihkeämpi kevääntulo on hiukan rauhoittunut, mikä on tarkemmin ajateltuna hyvä asia. Olosuhteet tasaantuvat, ja maa saa rauhassa sulaa ja lämmetä. Routakerrokset ovat märän syksyn ja erikoisen talven jäljiltä hyvin moninaiset ja pienelläkin alueella voi olla isoja eroja. Toki lämmin aurinko olisi ihana asia, mutta kasvien kannalta tämä verkkaisempi eteneminen on parempi, ja kyllä se aurinkokin sieltä vielä tulee meitä ilahduttamaan varmasti monta kertaa ennen kesää.

”Puutarha luonnon ehdoilla” on vuoden 2018 teema

Puutarhayhdistyksillä on joka vuosi jokin teema, ja tänä vuonna se on ”Puutarha luonnon ehdoilla”. Mielestäni teema on mahdottoman hyvä. Sehän tarkoittaa, että tutustutaan ja opitaan omasta puutarhasta koko ajan enemmän. Kokeillaan rohkeasti ja uskalletaan tehdä siitä omanlainen, mutta luonnon ehdoilla.

Kasveja istutettaessa huomioidaan toki niiden lajityypillinen menestyminen eli valitaan oikea kasvi oikeaan paikkaan. Varjoon istutetaan varjoisassa viihtyviä kasveja, kuivuutta kestävät istutetaan paahteeseen, metsäpuutarhaan sopivat siellä luonnollisestikin kasvavat lajikkeet. Kukkaketoa perustetaan taas niihin sopivilla kasveilla (esim. erilaiset niittykasvit). Jokainen piha on erilainen ja täynnä mahdollisuuksia, olkoon ne sitten isoja tai pieniä juttuja. Jokainen toteuttaa ne tavallaan, mutta luonnon ehdoilla tai oikeastaan sen suomina mahdollisuuksina.

Haasta itsesi!

Joka vuosi kokeilen kasvattaa jotain uutta ja erilaista. Monesti saan epäilyjä siitä, että ei se kumminkaan kasva tai onnistu. Niin kävikin ja käy varmasti jatkossakin, mutta mitäpä siitä! Mikä sitten lasketaan onnistumiseksi? Onko se aina upeat kasvustot ja suuret sadot? Toki nekin, mutta minusta onnistuminen on jo sitä, että on uskaltanut kokeilla jotain uutta ja viettänyt sen parissa aikaa. ”Se aika, jonka vietämme, tekee siitä sille tärkeän”, ihan niin kuin Kettu Pikku Prinssillekin sanoi, ruusuaan surren ja muistellen.

Itse ainakin aion kasvattaa tänä kesänä banaania terassilla ja sekin tapahtuu luonnon ehdoilla. Tuli sitten banaaneja tai ei, niin ainakin ”apinalla” on oma banaanipuu tänä kesänä! Ja seuraavinakin, tuo nimittäin talvehtii viileässä ja on se kestänyt jopa -10 asteen pakkasiakin. Jos haluat liittyä seuraan, niin se onnistuu täällä. 1 kpl banaanipuun alkuja ruukussa -> 9,90 €

Syötävien kasvien astiakasvatus

Nykyisin näkee paljon kasveja kasvatettavan ns. mustissa laastipaljuissa tai ämpäreissä, ja se on hyvin huono tapa! Haju paljastaa huonon astian – ja merkinnät myös. Jos aiot käyttää paljua, ämpäriä tms. syötävien tuotteiden kasvatukseen, tarkista aina, että siitä löytyy PP-lyhenne (polypropeeni) ja kierrätystä kuvaava merkki. Silloin se on turvallinen kasvattaa syötäviä tuotteita.

Yleensä laastipaljut ja vastaavat valmistetaan PVC-muovista, ja niihin on lisätty vielä erilaisia muita kemikaaleja (mm. kovettamia), jotka liukenevat multaan ja sitä kautta kasveihin. Jollei merkintää löydy, mutta tuo astia ”haisee” ikävästi jo kaupassa, silloin sitä ei kannata ottaa kasvatustarkoitukseen. En ottaisi sitä itse edes kasteluvedelle.

Yläkuu, kylvökuu – jatkuu aina 30.4. asti

Yläkuun aika, joka alkoi maanantaina, jatkuu aina kuun loppuun asti. Yläkuu on sitä kaikkein ihanteellisinta kylvö- ja pistokasaikaa, joten nyt antaa mennä vain. Niin minäkin teen!

Omenapuita ei leikata vielä, vaan vasta vapun jälkeen alkaa niiden leikkausten aika. Kuu kääntyy ja nestevirtaukset myös. Laittelen ensi tai seuraavalla viikolla sinulle sitten lisää vinkkejä tästä aiheesta.

Nyt kylvetään, ei katkota. Paitsi pajunversot… minä ainakin haen nyt muutaman pajunverson ja teen niistä myöhemmin herneille ja köynnöksille tukia. Ne on nyt helppoja kerätä ja käsitellä, kun niissä ei ole vielä lehtiä.

Suosi lintuja

Vähän aikaa sitten kirjoittelin hyönteispulasta, joka on yllättävän laaja ja jatkuva ilmiö, ja sen vaikutus toki näkyy myös lintumaailmassa. Huolestuttavaa on, että meidän petolintukannasta on hävinnyt jopa kolmannes 1970-luvun jälkeen. Varmaa ja yhtä tietoa syystä ei ole, mutta hyvin vahvasti tutkijat ovat sitä mieltä, että syy olisi yksipuolisessa tehoviljelyssä. Linnut kärsivät ruokapulasta. Hyönteiset sekä rikkakasvien- ja luonnonkasvien siemenet ovat vähentyneet voimallisesti, ja siitä syystä ruokaa linnuille ei ole tarjolla riittävästi. Tässä ei ehkä toivominen paremmasta enää auta, vaan kokeillaan jokainen toimia piirun verran siihen suuntaan, että ainakin meidän tonteillamme linnut viihtyisivät ja voisivat hyvin. Eikö vain?

Linnuista myös paljon apua:

• Tiainen voi syödä jopa sata kirvaa päivässä! Ajattelepa, miten hyvä torjuntayksikkö on pari tai kaksi niitä pihapiirissä.
• Leppälintu syö hyönteisten lisäksi kovakuoriaisia ja niiden toukkia.
• Punarinta syö hyönteisiä myös maasta.
• Puukiipijä metsässä taas torjuu kirjanpainajaa.
• Kottarainen, joka onneksi on tekemässä paluuta ja meidänkin pihapiirissämme on ainakin kolme pariskuntaa, syö paljon etanoita ja kotiloita.
• Myös rastaat syövät paljon etanoita ja kotiloita. Joten ei ne nyt ihan pelkästään riesakaan ole (paitsi marja-aikana).
• Tuulihaukka on tervetullut asukki siellä, missä on myyräongelma (mm. marjaviljelmät). Se on tehokas myyräpyydys ja ihan ilmainenkin vielä.
• Lintujen lisäksi lepakko on loistava hyttysten pyydystäjä ja siili etanoiden ja kotiloiden.

Eiköhän siis huolleta pöntöt nyt viimeistään ja tehdään vaikka muutama uusikin. Pieni vaiva ja ihan mahdottoman iso ilo kaikille!

Käärmeet ovat heränneet

Viime viikonlopun kevätseurannan tuloksista kävi ilmi, että kyykäärmeet ovat hereillä ja lähteneet liikkeelle jo Keski-Suomea myöten. Näin keväällä ne ovat hyvinkin arvaamattomia ja jopa äkäisen vaarallisia. Joten kaikkiin kivikkoihin ja muihin mahdollisiin pesä- ja lepopaikkoihin kannattaa mennä hyvin varovasti vaikka pitkä keppi apuna ja kumisaappaat jalassa. Varovasti kopistellen ne yleensä paljastavat itsensä, mutta kannattaa muistaa, että niitä voi olla talvipesässä useita, joskus jopa kymmeniä.

Muista kuitenkin, että kyykäärmeistä on meille apuakin. Yksi kyy voi poistaa parisataa punkkia reviiriltään kesässä syömällä pienjyrsijöitä, joita punkki tarvitsee isäntäeläimekseen kasvaakseen täysimittaiseksi punkiksi.

Käärmeongelmaa on haluttu ratkoa jo pitkään ja nimenomaan rauhanomaisin keinoin. Puhuin tästä ultraäänikarkottimia valmistavalle ja kehittävälle ystävälleni jo vuosia sitten ja nyt viime vuonna sain ilouutisen. Aurinkokennolla toimiva käärmekarkotin oli saatu testien jälkeen valmiiksi ja tuotantoon. Pitkä tie, mutta onnistuipa lopulta.

Pari huomion arvoista seikkaa tästä on hyvä mainita:

• Toiminta perustuu jatkuvaan ja oikealla taajuudella (4 000 RPM) olevaan ”tärinään”, joka tekee alueesta kyille epämiellyttävän paikan olla ja siksi se poistuu siltä tai läpikulkumatkallaan hylkää paikan heti.
• Toimii n. 20 m säteellä (eli jos alue on suuri, niin seuraava laite aina 40 m päähän).
• Ei ole vaarallinen eikä haitallinen kotieläimille (esim. koiratarhan ulkopuolelle oikein hyvä).
• Ensimmäisellä kerralla kannattaa ensimmäisten tuntien aikana pitää lapset ja kotieläimet poissa alueelta. Häiriintyneet ja pois lähtevät käärmeet saattavat olla vaarallisia.
• Toimii aurinkopaneelilla eli älä sijoita tätä esim. rakennusten alle tai muuhun pimeään paikkaan. Normaali valoisuus riittää pitämään tämän toiminnassa.

 

Käärmekarkottimen saat vain minulta ja vieläpä kerhohintaan: 34,99 € / kpl (ovh 44,99 €) -22 % kerhoetua -> täältä.

Harsosääskien torjunta

Miten harsosääskistä pääsee eroon ja pystyykö niitä ehkäisemään? Tärkeää ja helpointa niiden torjunnan kannalta on pitää taimiruukkujen kastelu maltillisena. Kastele mielellään alakautta niin, että mullan pinta pysyisi kuivana tai ainakin kuivahtaisi kastelukertojen välillä. Mitä multapitoisempi kasvualusta, sitä tärkeämpää on olla huolellisen varovainen kastelun kanssa.

Jos ongelma on koristekasveilla, lähes mikä tahansa torjunta-aine tehoaa. Jos ongelma on syötävillä kasveilla, sitten pitääkin olla tarkempi. Minä lähtisin ensin kastelun hallinnasta ja kelta-ansoilla liikkeelle. Ellei se tehoa, sitten otetaan torjunta-aineet käyttöön. Minusta ehkä paras ja turvallisin valmiste tällä hetkellä on seuraava joko käyttövalmiina tai tiivisteenä.

Luomu-hyväksyttyjä, sisältää luonnon maapyretreeniä: täältä (yrteille 5 vrk ja muille 1 vrk varoaika).

Käy myös kirvojen, kilpikirvojen, villakilpikirvojen, jauhiaisten ja ripsiäisten sekä kehrääjäpunkkien torjuntaan. Näille on hyvä olla myös ihan omat sumupullonsa ja niistä voin suositella kahta mallia: isommille tarpeille tämä ja pienempiin savotoihin tämä.

Kumppanuuskasvit auttavat myös

Sopivat kumppanuuskasvit on myös loistava tapa pitää tuholaiset kurissa. Itse tykkään tuosta kääpiösamettikukasta kovasti. Kun sen laittaa vihannespenkkeihin kasvamaan, moni kesä menee ilman kirvaongelmia, vaikka muualla niitä olisikin. Kääpiösamettikukan siemenet saat nyt kerhohintaan (-50 %) 1,95 € / ps (ovh 3,95 €) täältä.

Eukalyptus karkottaa muurahaiset

Tämä on monelle uusi, mutta mukava yllätys. Kaunis ja hopeanhohtoinen eukalyptus karkottaa myös muurahaisia. Ruukussa kasvatettuna ja talveksi viileään / sisälle nostettuna, se on myös monivuotinen. Eukalyptuksen esikasvatetut taimet 6 kpl -> 7,90 € täältä.

Laventeli ja chili tykkäävät toisistaan

Monet kokeneet chilinkasvattajat tietävät tämänkin, että kun laittaa laventeleita chilien kanssa kasvamaan, niin luonnostaan kirvoille herkät chilit säästyvät. Laventelin tuoksu pitää kirvat ja muut tuholaiset niistä poissa. Toisaalta taas se houkuttelee perhosia ja pölyttäjiä, joten jokaisessa puutarhassa soisin näkeväni tuota Provencen sinistä kultaa eli laventelia kasvamassa.

Valmiiksi esikasvatetut laventelit (3 erilaista lajiketta) alk. 5 kpl-> 7,90 € täältä.

’De Cayenne’ -chili 6 kpl -> 5,90 € täältä.

Terveisin puutarhurisi Juha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity täällä >

Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy

Voisit olla kiinnostunut myös näistä aiheista:

astiakasvatus banaani esikasvatettu taimi harsosääsket harsosääski Juha Toikka Kodin Kukat kumppanuuskasvi