Lehdet kellastuvat kovaa kyytiä niin puissa kuin perennapenkeissäkin tuoden tullessaan kysymykset: haravoidako vai ei, leikatako perennat nyt vai vasta keväällä?

Haravoinnista ollaan kahta mieltä, toiset haluavat pihan syksyllä siistiksi ja lehdet pois maasta, toiset taas ovat sitä mieltä, että lehdet ovat hyvä jättää maahan, saahan nurmikko lehdistä ravinteita.

Teetpä kummin vain, teet oikein. Jos lehtikerros on kuitenkin paksu tai lehtien joukossa on paljon esim. kovia tammen- ja vaahteranlehtiä, tällöin haravointi kannattaa. Maahan jäävästä paksusta ja tiiviistä lehtikerroksesta on omat haittansa nurmikolle, sillä paksun lehtikerroksen alla homeitiöt heräilevät herkästi henkiin. Olisiko parasta sittenkin olla huoleton haravoija ja haravoida siten, että maahan jää pieni määrä lehtiä lannoitteeksi? Halutessaan lehdet voi leikata ruohonleikkurilla talven aikana hajoavaksi ja matojen käsiteltäväksi silpuksi.

Perennoiden alasleikkuusta ollaan myös kahta mieltä – tai oikeastaan kolmea ja jopa neljää mieltä. Toiset siivoavat perennapenkit syksyllä, toiset vasta keväällä, toiset taas tekevät sekä että. Tässäkin tapauksessa kaikki ratkaisut ovat oikein. Lähes kaikki perennat (arimpia perennoja lukuun ottamatta) kestävät hyvin leikkaamisen syksyllä, onttovartisten kasvien kanssa kuitenkin tulee olla varovainen. Onttovartiset perennat kannattaa taittaa joko maata vasten tai mikäli leikkaat ne, jätä normaalia pidempi tappi ja taita vartta, ettei vesi pääse kasvin sisään.

Kevätleikkuullakin on etunsa. Talvea vasten lehdet suojaavat juuristoa ja näin parannetaan talvenkestävyyttä. Lehdistä kasvi saa myös ravinteita ja kevätlannoituksen määrä pienenee. Pieni riskinsä toki on paksussa kasvustokerroksessa samaan tapaan kuin paksun lehtikerroksenkin kohdalla.

Jos kuulut meihin, jotka leikkaavat perennat jo syksyllä, muistathan leikata lehdet pois vasta sitten, kun ne ovat täysin kellastuneet. Halutessasi voit jättää perennoita myös talventörröttäjiksi. Mikäli talventörröttäjät sattuvat vielä olemaan siemeniä tuottavia kasveja, hyötyvät niistä silloin myös linnut, jotka saavat siemeniä syödäkseen.

6 niksiä kesäkukkien talvehtimisen

1. Mitä kesäkukkia voin laittaa talvehtimaan seuraavaa kasvukautta varten?

Verenpisarat, pelargonit ja marketat ovat tavallisimmat talven yli pidettävät lajit, ja ne selviävätkin yleensä hyvin. Itse säilyttäisin myös daalioiden mukulat ja tilan salliessa myös muitakin lajeja ihan kokeilunhalusta. Tärkeimpiä vaalittavia ovat suuret ja vanhat sekä rungolliset kasvit. Usein säilytystilat täyttyvätkin jo niistä. Ei ole tarkoituksenmukaista talvettaa kasveja, joiden taimet ovat keväisin myymälöissä selvästi säilössä olleita paremmat.

2. Minkälaiset tilat sopivat talvettamiseen parhaiten?

Kellari on ihanteellinen, sillä ilmankosteus on siellä useimmille kasveille sopiva. Silmut eivät kuivu, kun kosteutta on riittävästi. Liika kosteus on kuitenkin pahasta, sillä silloin homesienet itävät helposti. Kokemukseni mukaan kuivahko ilma talvetustilassa on ylikosteaa parempi.

Kerrostalojen kylmäkellareissa voit talvettaa ainakin verenpisaroita ja pelargoneja sekä sinisarjan juurakoita. Verenpisara säilyy hyvin jääkaappilämpötilassa, ja pelargoni – ihme kyllä – selviää myös pimeässä varastossa, kunhan ilmankierto on kohdallaan.

Autotallit ja lasiverannat sopivat talvetushuoneiksi, jos niiden lämpötilan voi säätää alle 10-asteiseksi. Esimerkiksi viiniköynnökselle sopii autotalli talvisäilöksi hyvin. Lasitettujen parvekkeiden ongelma on usein liian suuri lämpötilanvaihtelu kevättalvella: päivisin aurinko lämmittää liikaa ja öisin on hyvin kylmää. Jos saat tasattua tätä vaihtelua vaikkapa varjostamalla, lämmittämällä ja tuulettamalla, voit käyttää parveketta talvetukseen.

3. Pärjäävätkö jotkin kasveista asuinhuoneissa?

Sisätiloihin voit tuoda esimerkiksi agaavet, muratit ja laakeripuut, jotka ovatkin meillä oikeastaan huonekasveja. Vesipitoisina ja lehtevinä ne vaativat valoisan mutta viileän tilan. Samanlaisia oloja kaipaa ruukussa kasvatettava puksipuu. Paras lämpötila niille on 12–15 astetta – sitä lämpimämmässä suihkuttelisin kasveja silloin tällöin.

Pelargonitkin voit kellarin sijasta siirtää sisälle viileälle ikkunalle. Marketta kestää parhaiten valoisassa tilassa valvonnan alla, sillä sen silmut kuivuvat melko herkästi.

4. Millaista hoitoa kasvit kaipaavat säilytyksen aikana?

Nosta avomaalla kasvaneet kasvit isolla paakulla laatikkoon tai ruukkuun talvetuksen ajaksi. Kastele niitä niukasti tuodessasi ne talvisäilytykseen. Leikkaa kasveja pienemmiksi, jotta haihduttavaa lehdistöä olisi vähemmän. Poista kuolleet lehdet, jottei hometta pääse syntymään. Tarkkaile kasvien kuntoa ja kastelun tarvetta käymällä ainakin kerran kuussa niitä katsomassa.

5. Miten käsittelen kasveja keväällä?

Siirrä kasvit talvisäilytyksestä esimerkiksi lasikuistille tai mahdollisimman valoisalle ikkunalle maalis–huhtikuun vaihteessa. Pelargonit voit kuitenkin tuoda lämpimään ja valoisaan tilaan jo kuukautta aikaisemminkin, ja tuolloin voit leikata niitä reilusti.

Aloita kastelu ja lannoittaminen varovaisesti. Lisää uutta turvetta ruukkuihin, ellei mullan ja ruukun vaihto ole ajankohtainen.

Yleensä toukokuun puolivälin paikkeilla voit vähitellen alkaa totutella ryhmäkasveja ulkoilmaan, mutta öisin joudut vielä suojaamaan ne harsoilla tai siirtämään sisälle. Ulkona kasvit saavat paljon valoa ja kasvavat tanakoiksi.

6. Onko talvetuksessa kompastuskiviä, joihin kannattaa varautua?

Lämpötila voi joskus kivuta liian korkeaksi esimerkiksi puutteellisen ilmanvaihdon vuoksi, ja silloin kasvit helposti kuivuvat. Kokemukseni mukaan viiden asteen lämpötilassa useimmat lajit säilyvät parhaiten. Tällöin kasteluakaan ei tarvita kuin ehkä pari kertaa talvessa, daalian mukuloille usein riittää vain varovainen kastelu helmikuun tienoilla.

Kannattaa myös ottaa huomioon, että kuihtuvat kasvinosat tuottavat etyleeniä. Jos kellarissa on runsaasti lehtineen talvetettavia ryhmäkasveja, lähellä ei ole hyvä varastoida vihanneksia, jotka helposti nahistuvat etyleenin vaikutuksesta.

Talvettaminen on palkitsevaa, kun samat terassikasvit saa kasvamaan ja viihtymään vuosi toisensa jälkeen. Näillä yksilöillä on paljon tunnearvoa!

Pienet ystävämme linnut ja siilit

Syksy on jo niin pitkällä, että ensimmäiset sini- ja talitiaiset ovat tulleet metsiköistä takaisin ihmisten ilmoille. Vaikka luonnosta löytyykin vielä runsaasti linnuille herkkuja, tarkistetaanhan kuitenkin hyvissä ajoin, että lintulaudat ovat puhtaita ja valmiita laitettavaksi paikoilleen, kun sen aika koittaa.

Myös usein unohduksiin jäävät siilit kaipaavat nekin huomiota. Jos kotikulmillasi asustelee siili, rakennathan tälle pikkuiselle piikikkäälle kaverille talvisuojan, jotta se selviää kunnialla ensi kevääseen.

Turvallisen talvikodin voit rakentaa vaikkapa laudasta tai vanerista. Tarvitset noin puolen metrin pituisen ja 30 cm:n korkuisen laatikon vailla pohjaa. Tee laatikkoon noin 15 cm:n korkuinen oviaukko ja sijoita se esim. jonkin rakennuksen alle tai pensaikon keskelle jonnekin, jossa siilin koti saa olla rauhassa ulkopuolisilta häiriötekijöiltä. Halutessasi voit myös sisustaa laatikkoa laittamalla matoksi esim. syyskuivia lehtiä tai heinää, näistä siili sitten kyhää itselleen sopivan pehmeän talvipesän.

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity täällä >

Teksti: Juha Toikka, KodinKukat Oy, kuva: Pixabay

Voisit olla kiinnostunut myös näistä aiheista:

haravoida kesäkukat kesäkukka perenna perennat perennojen leikkaus siili