Jokunen viikko sitten oli puhetta siitä, miten tärkeää on poistaa liljoilta siemenkodat heti kukinnan jälkeen. Näin sipuli ehtii kerätä mahdollisimman paljon energiaa talvehtimiseen ja ensi vuoden kasvua varten, eikä sen energia mene suotta siemeniin. Siemenistä kun näiden lisääminen ei käytännössä onnistu. Sivusipuleista sen sijaan saa uusia alkuja.
Päätin tehdä asian tiimoilta testin, eli jätin yhteen liljaan siemenkodat paikoilleen (nuo isot pallukat kukkivan alapuolella), ja nyt seuraan tämän kohtaloa ensi vuonna. Uskon, että on aika paljon vaatimattomampi kuin nuo muut. Toivottavasti pysyy edes hengissä.
Syksyn sadon myötä ilmaantuvat aina myös pikkukärpäset (= banaanikärpäset) kuin taikaiskusta sisälle. Mistä ihmeestä niitä aina siunaantuukin? No en juuri murehdi asiaa – 5 minuutin askartelu ja johan palaa rauha hedelmäkorien ympärille ja kompostiastiaan. Tein kaksi pyydystä – toinen keittiön sivupöydälle, missä omenat ja luumut ovat, sekä toinen keittiökaappiin, kompostiastian viereen.
MAINOSTällä konstilla olen jo vuosia pärjännyt:
Kokemuksesta voin sanoa, että tumma balsamiviinietikka on paras houkutin pikkukärpäsille. Toki myös punaviini, omenamehu, olut jne toimivat. Pääasia on, että ansa on viritetty ja toimii.
Alkaa taas se aika, kun auton ikkunat ovat aamuisin huurussa ja eikä ulos näe. Kaivoin tuon kissanhiekalla täytetyn sukkahousunpätkän varastosta ja laitoin auton ikkunalaudalle. Se kerää kosteuden uskomattoman hyvin, eivätkä ikkunat ole sisältä yhtään huurussa. Päivällä kissanhiekka kuivuu ja on taas yöllä valmis imemään kosteuden itseensä. Pidän tätä paikallaan koko talven, niin talvellakaan ei kengistä sulava lumi suotta jäädy ikkunoihin.
HUOM! Kissanhiekan tulee olla sitä mikä imee kosteutta hyvin, eläinkauppiaat osaavat kyllä sanoa mikä on parasta.
MAINOSKesäkukkien talvettamisen suosio kasvaa ja se onnistuu yllättävän hyvin, kun otetaan huomioon muutama asia. Tässä alla on haastattelu, jonka eräs puutarha-alan lehti teki ja jossa olen vastaillut näihin usein mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Verenpisarat, pelargonit ja marketat ovat tavallisimmat talven yli pidettävät lajit, ja ne selviävätkin yleensä hyvin. Itse säilyttäisin myös daalioiden mukulat ja tilan salliessa myös muitakin lajeja ihan kokeilumielessä. Tärkeimpiä vaalittavia ovat suuret, vanhat sekä rungolliset kasvit. Usein säilytystilat täyttyvätkin jo niistä. Ei ole tarkoituksenmukaista talvettaa kasveja, joiden taimet ovat keväisin myymälöissä selvästi säilössä olleita paremmat.
Kellari on ihanteellinen, sillä ilmankosteus on siellä useimmille kasveille sopiva. Silmut eivät kuivu, kun kosteutta on riittävästi. Liika kosteus on kuitenkin pahasta, sillä silloin homesienet itävät helposti. Kokemukseni mukaan kuivahko ilma on talvetustilassa ylikosteaa parempi.
Kerrostalojenkin kylmäkellareissa voit talvettaa ainakin verenpisaroita ja pelargoneja sekä sinisarjan juurakoita. Verenpisara säilyy hyvin jääkaappilämpötilassa, ja pelargoni selviää myös pimeässä varastossa, kunhan ilmankierto on kohdallaan.
MAINOSAutotallit ja lasiverannat sopivat talvetushuoneiksi, jos niiden lämpötilan voi säätää alle 10-asteiseksi. Esimerkiksi viiniköynnökselle sopii autotalli talvisäilöksi hyvin. Lasitettujen parvekkeiden ongelma on usein liian suuri lämpötilanvaihtelu kevättalvella: päivisin aurinko lämmittää liikaa ja öisin on hyvin kylmää. Jos saat tasattua tätä vaihtelua vaikkapa varjostamalla, lämmittämällä ja tuulettamalla, voit käyttää parveketta talvetukseen.
Sisätiloihin voit tuoda esimerkiksi agaavet, muratit ja laakeripuut, jotka ovatkin meillä oikeastaan huonekasveja. Vesipitoisina ja lehtevinä ne vaativat valoisan, mutta viileän tilan. Samanlaisia oloja kaipaa ruukussa kasvatettava puksipuu. Paras lämpötila niille on 12-15 astetta, sitä lämpimämmässä suihkuttelisin kasveja silloin tällöin.
Pelargonitkin voit kellarin sijaan siirtää sisälle viileälle ikkunalle. Marketta kestää parhaiten valoisassa tilassa valvonnan alla, sillä sen silmut kuivuvat melko herkästi.
Nosta avomaalla kasvaneet kasvit isolla paakulla laatikkoon tai ruukkuun talvetuksen ajaksi. Kastele niitä niukasti tuodessasi talvisäilytykseen. Leikkaa kasveja pienemmiksi, jotta haihduttavaa lehdistöä olisi vähemmän. Poista kuolleet lehdet, jottei hometta pääse syntymään. Tarkkaile kasvien kuntoa ja kastelun tarvetta käymällä katsomassa niitä ainakin kerran kuussa.
MAINOSSiirrä kasvit talvisäilytyksestä esimerkiksi lasikuistille tai mahdollisimman valoisalle ikkunalle maalis-huhtikuun vaihteessa. Pelargonit voit kuitenkin tuoda lämpimään ja valoisaan tilaan jo kuukautta aikaisemminkin, ja tuolloin voit leikata niitä reilusti.
Aloita kastelu ja lannoittaminen varovaisesti. Lisää uutta turvetta ruukkuihin, ellei mullan ja ruukun vaihto ole ajankohtainen.
Yleensä toukokuun puolivälin paikkeilla voit vähitellen alkaa totutella ryhmäkasveja ulkoilmaan, mutta öisin joudut vielä suojaamaan ne harsoilla tai siirtämään sisälle. Ulkona kasvit saavat paljon valoa ja kasvavat tanakoiksi.
Lämpötila voi joskus kivuta liian korkeaksi esimerkiksi puutteellisen ilmanvaihdon vuoksi, ja silloin kasvit helposti kuivuvat. Kokemukseni mukaan viiden asteen lämpötilassa useimmat lajit säilyvät parhaiten. Tällöin kasteluakaan ei tarvita kuin ehkä pari kertaa talvessa, daalian mukuloille usein riittää vain varovainen kastelu helmikuun tienoilla.
Kannattaa myös ottaa huomioon, että kuihtuvat kasvinosat tuottavat etyleeniä. Jos kellarissa on runsaasti lehtineen talvetettavia ryhmäkasveja, lähellä ei ole hyvä varastoida vihanneksia, jotka helposti nahistuvat etyleenin vaikutuksesta.
Talvettaminen on palkitsevaa, kun samat terassikasvit saa kasvamaan ja viihtymään vuosi toisensa jälkeen. Näillä yksilöillä on paljon tunnearvoa!
Eikä haittaa, vaikka sinulla ei olisikaan viileää tilaa. Tämän LED-lampun alla olen kasvatellut jo useamman vuoden noita ihan sisätiloissa. Myös syyspistokkaat onnistuvat hienosti tämän alla, viherkasveista puhumattakaan – ne suorastaan loistavat koko talven. Kyllä kasvit ovat kiitollisia kunnon valosta, valo on kumminkin se kaiken elämän perusta.
Lampun (+ kätevän johdon) saat sinäkin täältä. Takaan, että tämä lamppu toimii, ei tätä suotta ammattiviljelmillä käytetä!
Kysyttiin, että mitkä marjat ovat minun suosikkejani, niin ne ovat nämä kaksi. Molemmat tekevät nopeasti erittäin hyviä ja terveellisiä marjoja, ja ovat lisäksi kauniita.
Hunajamarja
Hunajamarja on nopeakasvuinen ja kasvualustan suhteen vaatimaton koriste- ja hyötypensas, joka tuottaa pitkulaisia, tummansinisiä marjoja. Marjat maistuvat pensasmustikoilta. Sopii myös aidannekasviksi. Kukkii aikaisin keväällä kellertävän valkoisin kukin ja sato valmistuu heinä-elokuussa. Sadon varmistamiseksi suositellaan kahden eri lajikkeen istuttamista lähietäisyydelle. Marjat sopivat syötäväksi sellaisenaan sekä mehujen ja hillojen valmistukseen. Vyöhykkeille I-V.
Hunajamarjat 12,50 € / kpl , 2 kpl (1+1) / 19,90 €( ovh 25,00 ) täältä.
Saskatoon
Itsepölyttävän saskatoonin marjat ovat erittäin maukkaita vitamiinipommeja! Ne sisältävät runsaasti hivenaineita mm. seleeniä, magnesiumia, rautaa ja kalsiumia sekä flavondeja.
Saskatoonn (Amelanchier alnifolia ’Prince William’) 12,50 € / kpl odottaa uutta kotiaan täällä.
Onko mikään sen mukavampaa kuin positiivinen odottaminen? Minusta ainakin on ihanaa istuttaa kasveja syksyllä, ja kun kevät ja kesä koittaa ja ne puhkeaa kukaan, niin voi sitä iloa ja hyvänolon tunnetta. Sitä ei voi kuin ihastella, että miten joku, joka ei näytä juuri miltään päällepäin, voi tuottaa jotain niin uskomattoman kaunista sisältä.
Näitä perennoja ja sipuleita kannattaa varata nyt, sillä ihan kohta näitä alan toimittamaan ja osa alkaa olla jo kohta loppuun varattu.
Koko valikoimani, mistä voit valita itsellesi mieluisimmat löydät täältä.
Terveisin syysistutusten lähtökuopissa onnellisesti oleva puutarhurisi Juha
Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity täällä >
Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy