Taimien läpijuurtuminen ja latvonta – kirvat heräilevät, samoin hyttyset

Piha

Taimien läpijuurtuminen on kasvun kannalta merkityksellinen hetki. Se on myös hyvä hetki latvoa taimet, jotta kesäkukista tulee tuuheita. Lämpimät säät herättelivät kirvat - ja hyttyset sekä käärmeet. Puutarhurilta neuvot niiden karkoittamiseen.

Vanhankansan sanonnan mukaan kesäkukkia voi alkaa istuttamaan ulos kesäkuun kuudennen päivän jälkeen – ja sehän olisi nyt lauantaina. Ilmat ainakin suosivat, ja kukat myös. Toki seurataan mahdollisia yöhalloja, mutta aika pieni niiden todennäköisyys alkaa nyt olla.

Läpijuurtuminen – monella tapaa ratkaiseva hetki

Usein puhutaan läpijuurtumisesta, mutta ei taida olla ihan selvää mitä se tarkoittaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa käytännössä sitä, että istutetun / kylvetyn kasvin ensimmäiset juuret näkyvät joko paakun ulkopuolella tai ruukun pohjasta alkaa ensimmäiset ”valkopäät” kurkkia.

Usein esim. koulittu taimi tai isompaan purkkiin istutettu taimi ei näytä juuri mitään kasvunmerkkejä, mutta kun juuret ovat ”kasvaneet läpi” niin johan alkaa tapahtua. Kasvu on ihan ällistyttävän nopeaa. Ja se on juuri se idea alkukauden kasvatuksessa niukan kastelun, lannoittamisen yms. kohdalla, että houkutellaan kasvin juuret hyvään kasvuun. Juuri se juuriston hyvä kunto ja kasvu takaa paitsi kestävän ja komean kasvun niin myös paljon paremman kestävyyden olosuhteiden vaihtelua kohtaan koko kasvukaudelle. Esimerkiksi kasvin kuivahtaminen ei usein ole läheskään niin kohtalokasta hyväjuuriselle kasville, kun taas heikot juuret omaavalle yksin kuivahtaminen voi olla kohtalokas.

Latvonta tehdään myös vasta sitten – itse latvon taimet aina vasta silloin, kun ne ovat läpijuurtuneet. Silloin kasvi paitsi kestää sen parhaiten, niin myös uusien versojen muodostus on voimakasta ja nopeaa. Tulee napakoita ja tuuheita kasveja. Toivottavasti tuosta kuvasta näkee nuo muutamat juuren päät, jotka pilkistävät ruukun pohjasta. Kun nuo näkyy, niin minulla alkaa sakset viuhua.

Toki kasvikohtaisia eroja on, mutta minusta hyvä ”kultainen ohje” niin latvonnalle kuin istutuksille isompiin purkkeihin on tuo ”läpijuurtumisen” hetki, ja toki sen jälkeen.

Auinko ja tuuli vioittaa herkästi

Pitihän se minunkin kokeilla, että kuinka herkästi taimet vioittuvat, jos ne laittaa hetkeksikin aurinkoon ja tuuleen ilman suojaa. Ja katso, ihan tunti riitti… no nuo pelastuvat kyllä, lehtien kärjet vain vioittuivat. Kasvi pystyy vielä hyvin yhteyttämään vioittumattomilla osillaan ja noista tulee vielä ihan komeat. Mutta kyllä se vain suora auringon paiste ja siihen yhdistettynä tuuli on ”tuhoisa” yhdistelmä ulkoilemaan opetteleville taimille. Toki jos tuohon olisin heittänyt hiukan suojaa esim. harsoa niin näillä päivä- ja yölämmöillä taimet viihtyisivät ilman mitään ongelmaa.

Lämpimät säät tuo myös kirvat – onko tarvetta torjunnalle?

Lämpimät säät herättävät toki myös kirvat, mutta onko se aina niin ”kuoleman vakavaa”? No ei ole. Kasvithan kestävät yleensä hyvin muutamat kirvat (eritoten elinvoimainen ja hyvässä kasvukunnossa oleva) ja luennossahan kirvoja on vaikka kuinka paljon. Jos ne kaiken tappaisi, niin eipä taitaisi olla yhtään elävää kasvia enää maailmassa. Mutta toki kirvojen määrä ja mahdollisia vaikutuksia on hyvä tarkkailla ja toimia sitten tarpeen mukaan.

Yksi hyvä tapa seurata kirvojen esiintymistä on laittaa kelta-ansa laput kasvien läheisyyteen. Keltainen väri houkuttelee kirvoja, ja liimapinta pitää huolen siitä, että eivät karkaa. Paketissa on kymmenen ansaa ja yhden käyttöaika on käytännössä kuukausia. Liimapinta säilyy hyvin tuoreena, joten käyttöaikaa on tarvittaessa vuosia. Ja vajaan kympin tuo kelta-ansa pakkaus maksaa.  Toki ilmankin pärjää, kun vain seurailee kasveja hiukan tarkemmin ja mielellään suurennuslasin avulla.

Ensiapuna usein pelkkä suihkutus (kylmällä) vedellä tehoaa hyvin. Parhaimmillaan suihkutukset auttavat eroon koko ongelmasta, tai ainakin antaa kirvoja syöville leppäkertuille sen verran aikaa, että kasvit eivät kärsi. Kirvat eivät tosiaan ole mikään maailmanloppu eikä asia jonka kanssa tarvitsee ”mielensä pahoittaa”. Kyllä niiden kanssa pärjää, seuraillaan ja toimitaan, jos tarve on. 

Ja jos nyt oikein tarvitsee ”tarttua aseisiin” niin luonnon pyretriinistä valmistettua, luomu torjunta-ainetta löydät valmiina suihkepulloseoksena ja tiivisteenä.

Torjunta-ainetta käytetään kirvojen, kilpikirvojen, villakilpikirvojen, jauhiaisten ja ripsiäisten sekä kehrääjäpunkkien torjuntaan hedelmäpuista, vihanneksilta avomaalla ja kasvihuoneessa sekä koristekasveista avomaalla, kasvihuoneessa ja sisätiloissa. Se tehoaa niin hyönteisiin kuin niiden toukkiin ja muniinkin. Sillä on yhden vuorokauden varoaika syötäville kasveille ja 7 vrk varoaika maustekasveille.

Eroon myös hyttysistä

Ja hyttyset ne sitten saapui, niin kuin hiukan ennustinkin. Piti jo sytyttää hyttyslyhtyyn kynttilä eilen illalla, että sai rauhassa istuskella ja jäähdytellä saunan jälkeen terassilla. Jotenkin tuntuu, että etenkin nämä alkukesän hyttyset ovat isoja ja tavallista ärhäkämpiä.

Ei sillä, hyvähän se vaan on, että hyttysiä on. Monesta linnunpöntöstä nimittäin kuuluu jo sellainen piipitys, että siellä on pieniä nokkia kita ammollaan odottamassa, että emolinnut tuovat evästä. Ja näyttäisi mustikan kukintakin olevan hiljalleen käynnissä, että kyllä kaikki pölyttäjät ovat tervetulleita, myös inisevät hyttyset.

Ja kun kerran karkottimista tuli puhe, niin käärmeiden runsas määrä teki sen, että käärmekarkottimien kysyntä räjähti. Mutta eipä hätää, niitä tuli tehtaalta uusi lähetys. Ja niitä löytyy taas täältä

Alkukesän värikkäin terveisin puutarhurisi Juha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity >

Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy

Julkaisuun liitetyt avainsanat:

hyttynen hyttyskarkotin hyttyslyhty hyttysten karkoitus hyttysten torjunta Juha Toikka kesäkukat kesäkukka kirvat kirvojen torjunta Kodin Kukat Kodinkukat käärme käärmekarkotin latvonta läpijuurtuminen


Lisää samasta aiheesta


Artikkelin aiheeseen liittyviä yrityksiä: