Takatalvi yllätti, suojataan kasveja vielä – perhosparatiisi joka puutarhaan

Takatalvi se sitten yllätti ja osassa Suomea lunta tuli jopa yli 20 senttiä. Luonnossa kasveilla ja linnuilla ei ole mitään hätää, vaikka pieni takatalvi iskeekin. Ja eikös se vanha totuus ole että ”uusi lumi on vanhan surma”. On parempikin, että kevät tulee näin hiljalleen ja ajallaan, kuin ”liian” aikaisin ja kovalla rytinällä. Pienestä takatalvesta johtuen tai johtumatta kaikki on hyvin ja hyvässä rytmissä nyt. Kasvukausi on vasta aluillaan ja täynnä mahdollisuuksia, ei hätää.

Aurinko lämmittää, yöt pakastaa – suojat pois vai ei?

Nämä onkin ajankohtaisia mietteitä, joita joudutaan pohtimaan ja toimimaan eri olosuhteiden mukaan. Itse tykkään pitää suojat paikoillaan ja ainoastaan huolehtimaan, että ilma vaihtuu kankaan alla, niin kauan kunnes kovimmat pakkaset alkavat olla öisin ohi ja maa on sula. En ollenkaan kaihda auttaa kasveja tässä asiassa ja kannankin niiden juurille haaleaa vettä. Näin maa sulaa varmasti ja kasvit saavat vettä haihduttamansa tilalle. Näin ne eivät kuivu auringossa.

Oletko suojannut kasveja turpeella syksyllä? Nyt ne olisi hyvä korjata pois sitä mukaa kun tulevat esille lumen alta. Talvehtimisturve on hyvä talvisuoja, mutta se eristää tehokkaasti myös maan lämpenemisen ja kastumisen.

Haravoida vai ei?

Itse en käytännössä haravoi nurmikkoa, vaan annan sen nousta ajallaan vaikka haravoimalla se alkaisi vihertämään nopeammin. Syksyllä matalaksi ajettu ja silputtu ruoho häviää maahan hyvin nopeasti ja samalla myös ruokkii maaperää. Jos kaikki ruohosilppu tulisi haravoitua pois, maa köyhtyisi vuosi vuodelta. Toki kesällä otan ruohosilppua talteen viherkatteeksi, mutta se on sitten jo eri asia.

Se, mitä puolestaan keväisin haravoin, on nuo kukkapenkit ja istutukset. Sieltä korjailen ja siistin niitä jo heti keväästä alkaen. muuten minulla ei tuo harava hirveästi kädessä viihdy, annan luonnon hoitaa nämä asiat.

Rytö vai perhosparatiisi?

Toinen asia mitä minulta viikolla kyseltiin oli tämä paljon puhetta aiheuttanut ”oma rytö kuuluu jokaiselle pihalle”. Eli siinä on kehotettu jokaiselle pihalle jättämään jokin nurkka / alue hoitamatta, jolloin siitä tulee hyvä paikka mm. pölyttäjille.

Minusta tuo on taas niitä, ettei se ihan noin mustavalkoinen asia ole. Maailmaa tuskin pelastetaan jättämällä jokin nurkka pihasta hoitamatta. Toki siinä varmasti viihtyy pölyttäjät ja muut, mutta kyllä ne viihtyvät muuallakin, missä vain kasveja ja suojaa on. Itse näkisin, että sana ”rytö” kuulostaa vähän sille, että sinne on sitten kipattu kaikki muukin roju pihasta ja se nyt ei ole sen tarkoitus. Minulla on ainakin ihan luonnostaan tuollaisia enempi luonnontilaan jätettyjä kohtia pitkin pihaa ja puutarhaa ihan luonnostaan, ei minun tarvitse erillistä ”rytöä” perustaa. Itse uskon, että tässäkin ihan tavallinen terve maalaisjärki ja hyvä yhteys luontoon riittää näkemään jokaisen pihapiiriin parhaat ratkaisut ilman mitään erillistä ”trendirytöä”.

Perhosparatiisin, vaikka pienenkin, perustaminen olisi minusta paljon parempi ajatus levittää ja suositella. Onhan se paljon kivempi katsella itsekin kun perhoset viihtyvät pihapiirissä. Erilaiset kasvit houkuttelevat perhosia ja pölyttäjiä ja saavat ne viihtymään, ei nuo ”rydöt” niinkään. Tämä minun ajatus on siis kuin suora kopio luonnon niitystä. Siellä nuo perhoset viihtyy ja lisääntyy parhaiten, eikö vain? Helppoa nämä asiat on oivaltaa, kun annetaan luonnon meitä hiukan opastaa.

Pieni perhosparatiisi mahtuu sinunkin pihaasi

Eikö mahdukin? Minä ainakin haluan uskoa ja toivonkin, että mahtuu. Ihan perhosten ja alati hupenevien pölyttäjienkin takia. Uskon ja tiedän, että pienillä puroilla saadaan taas iso virta aikaan.

Minä nimittäin kokosin tämmöisen pienen ”perhosparatiisin” ihan sitä ajatellen ja haaveeni on, että näitä pikkukeitaita löytyisi joka pihasta.

Jos ajattelet samoin, niin se on mahdollista jo tänä kesänä. Olen nimittäin koonnut valmiin ”Pieni perhosparatiisi” -lajitelman monivuotista kukista (punatähkiä, syysleimuja, tarhapunahattua, tädykettä) eli lajikkeita mitä perhoset suorastaan rakastavat.

Kasveja on 10 kpl ja ne voi istuttaa joko samaan ryhmään tai erikseen. Nämä kaikki viihtyvät ja kasvavat myös ruukkuihin istutettuina, joten saat perhoset vaikka omalle terassille.

Nämä kaikki kukkivat jo tänä kesänä ja koko paketin saat nyt hintaan 19,90 € (ovh 25,90) täältä.

Kuu kääntyy otolliseksi kylvö- ja istutustöille

Niin kuin varmaan huomasitkin jo, niin viime viikon lopulla alkoi uuden kuun aika ja otollisen hyvät ajat istuttaa ja kylvää. Ja minähän istuttelen ja laitan täällä myös taimia kasvamaan, joten hyvään kasvurytmiin tulevat nämäkin taimet. Ne pääsevät hyvään rytmiin, niin jatkokasvatuskin sujuu sitten samaa tahtia, kodista riippumatta.

Leikkauksissa olisi hyvä pitää muutaman viikon tauko ja leikata vasta pääsiäisen jälkeen, kun kuu kääntyy laskevalle kannalle täyden kuun jälkeen.

Pajuaitatarpeita – leikkaus vinkki auttaa istuttajaa

Pajuista tehtävät aidat, suojanteet, kuvaus-/luonnon tarkkailu paikat, pienet majat, jne. ovat nykyään suosittuja. Nyt olisi hyvä aika käydä keräämässä pistokastarpeet, jotka sitten vain tökitään suoraan kasvupaikalle. Pajut on niin varmoja ja helppoja juurtumaan, että riittää kun laittaa ne oikein päin maahan. Ja tähän taas auttaa leikkausvaiheessa tehty ”muistisääntö”.

Eli leikkaan aina tuon pistokkaan alapään vinoksi (helpompi työntää maahan) ja yläpään suoraksi. Näin näen heti, että kumminpäin tapin maahan työnnän. Teen tapeista yleensä n. 30 cm pitkiä ja yläpään leikkaan n. sentin verran silmun yläpuolelta poikki. Istuttaessa painan tapit n. 10 cm syvyyteen. Jos paikka on vähänkin kostea, niin muuta ei tarvi tehdä, varmasti lähtee kasvuun. Kuivemmassa paikassa on hyvä kastella muutaman viikon ajan.

Istutustappeja voi ja kannattakin leikata jo nyt ja sitten vain kääräiset ne muovipussin sisään ja laitat johonkin viileään paikkaan odottamaan maahan laittamista. Heti kun maa on sulaa, niin painelet vain tapit maahan ja kohta kasvaa.

Jos esim. köynnöksille, herneille jne. haluat pajusta rakentaa kasvamatonta aitaa, niin eritoten ne tarpeet kannattaa kerätä nyt, ennen kuin niihin tulevat lehdet. Nekin pysyvät notkeina, kun kietaiset ne muovin sisään ja laitat viileään. Minulla taitaa olla näitä punoksia jo niin paljon, että tänä keväänä jätän väliin. Vaikka voihan se olla, että tulee jokin inspiraatio, eikä malta olla jotain pikkupätkää tekemättä. 

Terveisin rauhallisin mielin kevään tuloa seuraava puutarhurisi Juha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity >

Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy