TEKSTI ULLA KERVINEN
KUVAT ANTTI KÄHÖNEN
Ritva Haapanen ja Veli-Pekka Partanen aloittivat Päivärinteen peruskorjauksen syyskuussa 2004. Remontti päättyi seuraavan vuoden heinäkuun lopulla. Ideana oli hyödyntää kaikki sisätilat ympärivuotiseen käyttöön. Remontilla saatiin koko kylmä avovintti lämpimäksi tilaksi ja vanha alakerran avokuisti ruokailutilaksi sekä arki- ja vieraskuistit lämpimiksi. “Periaatteenamme oli hyödyntää talon kaikki korjauskelpoiset vanhat rakenteet, jotta talon henki ja tyyli saatiin säilymään”, Ritva kertoo. Asukkaat eivät halunneet Päivärinteestä steriiliä vaan lämminhenkisen, viihtyisän ja kodikkaan asuintilan. Asiantuntija-apua pari sai Tapani Mustosen ja Olli Helasvuon arkkitehtitoimistosta Helsingistä sekä Museovirastosta.
Urakoitsijana oli Lasse Suominen Salosta, jolla oli kokemusta vanhojen talojen peruskorjauksista. Töissä oli koko ajan kolme timpuria ja maalarina karjalohjalainen Pentti Kilpinen, jonka isä oli ollut tekemässä remonttia pikkupappilassa jo 1960-luvulla.
Avokuistin paikalle saatiin lämmin, reilunkokoinen lasikuisti, mistä avautuu lumoava näkymä Lohjanjärvelle.
Lähes terve talo
Perusrakenteiltaan hirsitalo oli melko terve. Sen ulkokatto jouduttiin kuitenkin purkamaan ja uusimaan sekä tukirakenteet että kate. Ulkokatossa oli kolminkertainen huopa ja niiden alla päre.
Katon purkaminen aloitettiin syyskuussa 2004. ”Meillä oli sikäli huono tuuri, että syyskuussa satoi yhtä mittaa. Niinpä talon päälle jouduttiin vetämään pressut joka ilta, jotta vesi ei valunut rakenteisiin. Katosta lähti kuormakaupalla purkujätettä,” Ritva Haapanen kertoo.
Ulkoseinistä piti uusia joitain alimpia hirsikertoja, sillä sadevesipeltien alapuolelle oli päässyt kosteutta, joka oli lahottanut hirret. Talon kivijalka kaipasi korjaamista etupihan puolelta ja laudasta rakennettujen kuistien alimpia vuorilautoja uusittiin ja ne lämpöeristettiin.
”Salin puoleinen päätyseinä oli hieman notkollaan. Sieltä revittiin vuorilaudat pois ja hirsiseinän päälle asennettiin rakenteita tukevat pystypalkit. Vuorilaudoitus uusittiin päädystä. Vanha avokuisti ja parveke purettiin talon takapuolelta ja sen tilalle rakennettiin lasikuisti sekä sen päälle uusi parveke.” Ritva selvittää.
Salinpuoleisessa päädyssä vanha puukatto kaivettiin pinkopahvin alta esiin. Tyylikalusteita on hankittu vuosien varrella ja osa ostettu edelliseltä asukkaalta.
Remontti sisätiloissa
Koko yläkerta rakennettiin uuteen uskoon, mutta ensin piti saada rojut alta pois. ”Pidimme vintintyhjennystalkoot ja mätimme yläkerrasta romua suoraan parvekkeen alla olevalle jätelavalle.”
Alakerrassa remonttimiehet kaivoivat ensimmäiseksi vanhat, mustuneet savupirtin hirsiseinät esiin moninkertaisen tapettikerroksen alta. Hirsien päällä oli alimpana sanomalehtikerros, jota oli käytetty lämpöeristeenä. Teksteistä selvisi, että tapetit oli asennettu hirsien päälle vuoden 1853 jälkeen.
Ritvan muuttaessa pikkupappilaan, avovintillä oli vain kaksi kesäkamaria ja rappuset veivät ylös vieraseteisestä. Nyt rakennettiin toiset raput arkieteisen päätyyn ja vanhat rappuset kunnostettiin.
Kaikki talon vanhat ikkunakehykset käytiin läpi ja korjattiin tarpeen mukaan. Salissa oli suupuhalletut ikkunalasit. Ne toimitettiin kehyksineen Jyväskylään asiantuntijan kunnostettavaksi. Keittiöön ja isännän työhuoneeseen teetätettiin uudet ikkunat ja kuisteihin hankittiin lämpölasit.
Talon 1960-luvulla laajennetussa päädyssä on isännän työhuone ja emännän rakastama oleskelutila, mistä päästään lasiverannalle.
Koska talon kaikki lattiat oli avattu jo 1960-luvulla remontin yhteydessä ja niiden rakenteet tarkistettu sekä tarpeen mukaan kunnostettu, lattioihin ei tarvinnut kajota, vaan riitti, kun vanhat puulattiat maalattiin ja yhdestä huoneesta poistettiin kulunut korkkimatto.
”Salin sisäkatossa oli pinkopahvi, joka poistettiin, jotta saimme kauniin lautakaton käsin taottuine nauloineen esille. TV-huoneen pinkopahvikatto oli hyvässä kunnossa, niinpä se maalattiin valkoiseksi. Kaikki katoissa ja seinissä olleet vanhat helmipaneelit maalattiin ja uusiin tiloihin, kuten eteiseen, portaikkoon ja yläkertaan teetätettiin vanhan mallin mukaiset, uudet paneelit. Talon kaikki upeat peiliovet kehyksineen kunnostettiin ja maalattiin.” Ritva selvittää.
Kaakeliuunien rinnalla kodikasta lämpöä tuovat kamarien maalatut pönttöuunit.
Uunit kaipasivat huoltoa
Alakerran kahdessa huoneessa oli peltiset pönttöuunit sekä salissa ja kahdessa huoneessa upeat kaakeliuunit. Uuneihin asennetut sähkövaraajat poistettiin ja salin uuni korjattiin sisältä. Kaikki tulisijat huollettiin, nuohottiin ja peltiuunit maalattiin. Myös keittiön puuliesi ja leivinuuni kunnostettiin. Yläkerran aulassa oli vanha lämpöäkeräävä erikoinen muuri, joka kunnostettiin ja kalkittiin valkoiseksi. Peruslämmöksi asennettiin sähköpatterit.
Saniteettitilat kaipasivat remonttia. Yläkertaan tehtiin uudet suihku- ja WC-tilat.
”Tapettien ja maalien valinnassa sain asiantuntija-apua, mutta päätöksenteko oli silti hankalaa, koska vanhoihin taloihinkin sopivia malleja on lukuisia. Ostin kaikki tapetit Salon rautakaupasta.” Ritva muistelee.
Talon henkeen sopiva sisustus syntyi vuosien varrella hankituista tyylikalusteista ja edellisiltä asukkailta ostetuista kalusteista. Kalusteet kaipasivat pientä huoltoa. ”Keittiön sisustaminen tuotti hieman hankaluuksia. Halusimme ehdottomasti säilyttää vanhan tulisijan. Vanha muuri saneli uusien keittiökalusteiden sijoittamisessa. Osa työtasoista asennettiin ikkunaseinustalle. Nykyiset keittiökalusteet ovat standardiltaan erilaisia, siksi jouduimme pienentämään keittiön ikkunaa. Tämä ei arkkitehtia miellyttänyt, mutta muutakaan vaihtoehtoa meillä ei ollut. Keittiökalusteiksi valitsimme vanhaan taloon sopivat Puustellin kalusteet”, Ritva kertoo.
Keraaminen liesi, astianpesukone ja jätehuolto sijoitettiin ikkunaseinustalle. Kodin koneet ja jätehuolto ovat nyt sillä korkeudella, ettei työskenneltäessä tarvitse turhia kyykistellä.
Koko yläkerta on lämmintä tilaa. Sinne saatiin makuusijat neljälle vieraalle ja omalle väelle. Vintillä on iso aula, parveke ja molempiin päihin saniteettitilat.
Kylmäkaapeille löytyi paikka alakerran vieraskuistin nurkasta.
Lämmintä tilaa talon alakerrassa on nyt noin 150 neliötä. Alhaalla on talon levyisen salin lisäksi neljä huonetta, keittiö, tilava lasikuisti, eteisaula, lämpimät kuistit ja saniteettitilat talon molemmissa päissä. Koska pyykinpesu ja saunominen tapahtuvat uudessa piharakennuksessa, sisäneliöt voitiin hyödyntää muuhun tarkoitukseen.
