Rikkakasvit puutarhassa – näin torjut rikkakasvit ja rikkaruohot

1. Voivatko rikkakasvit olla eduksi?

Ryytimaalla tai kukkapenkissä rikkakasveista on vaikea löytää hyötyä. Se sijaan monet pitävät nurmikosta, jossa kasvaa voikukkia, valkoapilaa, maahumalaa ja ketohanhikkia.

Kolme viimeistä eivät matalajuurisina ole suuresti haitaksi myöskään pensaiden ja puiden alla. Tosin rikkakasvit eivät pysyttele sopivissa paikoissa, vaan leviävät muualle.

2. Mikä on olennaisinta rikkakasvien torjunnassa?

Rakenteilla olevassa pihassa mielestäni mullan laatu. Sen pitää olla kalkittua ja lannoitettua sekä puhdasta monivuotisten rikkakasvien juurista ja mielellään myös siemenistä.

Vanhassa pihassa tärkeintä on kasvien pitäminen hyvässä kunnossa, jotta ne pystyvät kilpailemaan tehokkaasti rikkakasvien kanssa. Paljas maa on rikkakasveille altis.

3. Mitkä ovat hankalimmin torjuttavia rikkakasveja?

Suurin osa on monivuotisia lajeja, jotka leviävät tehokkaasti juurakoiden avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi juolavehnä, rikkanenätti, vuohenputki, voikukka, valvatti ja ohdake. Kolme viimeistä lisääntyy erittäin tehokkaasti myös siementen avulla.

Yksivuotisista rikkakasveista monesti hankalimpia ovat runsasravinteisessa ja hyvin kastellussa maassa viihtyvät lajit, kuten pihatähtimö, kylänurmikka ja pihasaunio. Niille on ominaista nopea ja runsas siementuotanto sekä taipumus juurtua kitkemisen jälkeen uudelleen.

Paljas maanpinta on työläs pitää puhtaana, joten erilaisten katteiden käyttö kannattaa.

Liekityksessä riittää rikkakasvin kasvupisteen tuhoaminen. Haitallisia kasveja ei tarvitse polttaa karrelle.

4. Mitä etua on rikkakasvien tunnistamisesta?

Rikkakasvien ja niiden leviämistapojen tunteminen on oleellista torjunnan kannalta. Monivuotisten lajien torjunnassa tulee keskittyä juurakoiden ja muiden kasvullisten lisääntymiselimien poistoon.

Siementuotannon ja siementen leviämisen estäminen on oleellista taas yksivuotisten rikkakasvien torjunnassa.

5. Mitkä lajit tuottavat paljon siemeniä?

Useimmat rikkakasvit leviävät erittäin tehokkaasti siemenistä. Yksivuotisista tällaisia ovat esimerkiksi jauhosavikka, saunakukka, pihasaunio, pihatähtimö ja kylänurmikka, monivuotisista voikukka, hierakka, ohdakkeet, valvatti, pujo, maitohorsma, nokkonen ja piharatamo.

Periaate on, että rikkakasvit kitketään tai niiden kukinnot poistetaan ennen siementen muodostumista. Pientareet tulee niittää erityisesti ennen lenninhaivenellisten voikukan, valvatin ja horsman siementen valmistumista.

6. Onko säillä vaikutusta rikkakasvien rehottamiseen?

Sekä kesän että talven sääolot vaikuttavat niihin. Viljelykasvien kannalta huonot sääolot antavat kasvutilaa rikkakasveille. Parina edellisenä vuotena sateiset loppukesät ovat edistäneet erityisesti syksyllä itävien rikkakasvien taimettumista. Niiden talvehtiminen riippuu muun muassa lumipeitteen paksuudesta. Kevään ja alkukesän sateisuus suosii keväällä taimettuvia rikkakasveja.

Kylänurmikka on yleinen heinäkasvi kotipuutarhassa.

Vuohenputki leviää tehokkaasti juurien avulla.

Peltovalvatti sietää maan muokkausta. Katkaistu varsi ja juuri vuotavat maitiaisnestettä

7. Kuolevatko rikkakasvit kompostissa?

Eivät aina, sillä puutarhajätteestä kootussa avokompostissa lämpötila ei kohoa riittävästi siemenien tuhoamiseksi. Jotkut rikkakasvien siemenet kestävät hetkellisesti jopa 80 asteen lämpötilan.

Kypsiä siemeniä sisältäviä pihan ongelmarikkakasveja, kuten rikkanenättiä, ei kannata heittää kompostoriin sellaisenaan, vaan ne voi esimerkiksi kuivata auringossa ja polttaa.

Sama on varminta tehdä hankalien monivuotisten rikkakasvien juurakoille. Jos ne saadaan kuivattamalla varmasti kuolemaan, ne voi kompostoida. Myös juurakoiden mädättäminen muovisäkissä ennen kompostointia on toimiva tapa.

8. Lisääkö harso rikkaruoho-ongelmia?

Kyllä, sillä rikkaruohot taimettuvat ja kasvavat nopeasti kosteassa ja lämpimässä. Kankaan alle kannattaa kurkistaa usein, etteivät rikkakasvit ehdi kasvaa liian suuriksi ja hankaliksi kitkeä.

Hyvä tapa on muokata maa ja peittää se harsolla varhain keväällä. Heti rikkakasvien taimetuttua maa muokataan ja viljelykasvit kylvetään.

9. Mikä on paras harausaika? Pitääkö rikkakasvit viedä pois?

Haraus on helpointa ja tehokkainta kuivalla ja aurinkoisella säällä. Tällöin kaikkia rikkakasveja ei välttämättä tarvitse viedä pois, vaan ne voi jättää kuivumaan ja palauttamaan ravinteet takaisin maahan.

Monivuotisten rikkakasvien juurakot kannattaa kuitenkin kerätä pois samoin kuin helposti juurtuvat yksivuotiset rikkakasvit. Tällaisia ovat muun muassa kylänurmikka, pihasaunio ja pihatähtimö. Syksylläkin kannattaa kitkeä rikkakasveja.

Pelto-ohdake valtaa alaa nopeasti juurakoidensa avulla.

Rikkakasvien hävittämisestä kompostoimalla ollaan montaa mieltä. Ongelmallisten lajien juurien ja siementen tuhoutuminen on syytä varmistaa.

10. Kuinka paksu katekerros pitää rikkaruohot poissa?

Siemenrikkakasvit eivät pysty taimettumaan esimerkiksi ruoho- tai puuhakekatteen läpi, jos sitä on 5-10 sentin kerros. Katteen päälle joutuvat rikkasiemenetkään eivät idä. Useimmat monivuotiset rikkakasvit kykenevät tunkeutumaan paksunkin katteen läpi. Pensailla on hyvä käyttää eloperäisen katteen alla sanomalehteä paksuina kerroksina tai esimerkiksi suodatinkangasta.

11. Kannattaako rikkaruohottunutta kasvimaata jyrsiä?

Yleisohje on, että rikkakasvit tulee poistaa kasvimaalta ennen jyrsimistä, jotta muokkausta sietävät monivuotiset rikkakasvit eivät leviä. Tällaisia ovat esimerkiksi rikkanenätti, juolavehnä, peltovalvatti ja pelto-ohdake. Jyrsiminen saattaa edistää myös siemenrikkakasvien leviämistä sekoittamalla siemenet tehokkaasti koko multakerrokseen.

Muun muassa voikukka, pujo, nokkonen, hierakka, maitohorsma, rönsyleinikki ja vuohenputki eivät siedä muokkausta. Niiden torjunnassa jyrsin on hyvä apuväline. Kukinnot kannattaa kuitenkin poistaa ennen siementen muodostumista.

12. Milloin kannattaa käyttää rikkakasvihävitteitä?

Silloin kun käsityötä halutaan vähentää pahasti monivuotisten rikkakasvien valtaamalla alueella.

13. Millaisia ovat etikkapohjaiset hävitteet?

Etikkahappoa tai muita orgaanisia aineita sisältävät hävitteet hajoavat nopeasti vedeksi ja hiilidioksidiksi. Ne polttavat rikkakasvien maanpäälliset osat nopeasti esimerkiksi hiekkakäytäviltä tai kiveysten raoista. Tällaisilta paikoilta rikkakasvit voi hävittää myös liekittämällä.

14. Mitä torjuntakeinoja on juolavehnän taltuttamiseksi?

Jos juolavehnä pääsee pihassa runsastumaan, sen torjunta on vaikeaa. Erityistä huomiota onkin kiinnitettävä sen leviämisen ehkäisyyn ja alkuvaiheen torjuntaan. Pihaan tuotava multa ei saa sisältää juurakoita, ja juuripaakuissa tulevat taimet on poistettava huolellisesti juurineen.

Myöhemminkin juolavehnän taimet kannattaa poistaa juurineen heti havaittaessa. Vahvojen katteiden käyttö auttaa pitämään juolavehnää poissa pensaiden tyveltä.

Jos kasvi pääsee tiheäksi kasvustoksi perennapenkkiin tai marjapensaiden alustoille, sitä on käytännössä mahdoton kitkeä. Tällöin voi ruiskuttaa niin sanotuilla valikoivilla juolavehnähävitteillä.

Juolavehnän valtaaman maan voi myös kesannoida mekaanisesti. Kaikki viljelykasvit siirretään syksyllä ja seuraavana kesänä aluetta muokataan aina, kun juolavehnän versoissa on kolmisen lehteä. Tällöin juurakoiden vararavinto on pienimmillään. Jyrsintä ei kannata käyttää. Tavoitteena on nostaa juurakot pintaan kuivumaan. Paras työväline lienee rautaharava.

Kolmen tai neljän muokkauksen jälkeen juolavehnä on käyttänyt juurakkonsa vararavinnon ja kuolee. Mekaaninen kesannointi tehoaa myös moniin muihin monivuotisiin rikkakasveihin.

Viherkesanto parantaa maan kasvukuntoa, muttei suoranaisesti torju rikkakasveja.

Juolavehnä on yleistyvä rikkakasvilaji. Sen tunnistaa valkoisista juurista ja hennon karvan peittämästä tyvestä.

Syysyksivuotiset rikkakasvit taimettuvat syksyllä, jolloin ne kannattaa harata pois. Pieni pihatähtimö on helppo kitkeä.

Lue lisää puutarhavinkkejä

Rikkakasvien torjunta – 5 tehokasta keinoa

Rikkakasvit – termit tutuiksi

Näin torjut myyrät puutarhassa

Maanpeitekasvit ovat hyvä korvike nurmikolle