Ulkovalaistus ja LED-lamput – kysymyksiä ja vastauksia

Millaiset led-lamput kestävät ulkokäytössä?

Periaatteessa LED-lamput toimivat myös alhaisissa lämpötiloissa. Normaalisti lamppujen käyttölämpötila-alue on -20°C – +40 °C. Valmistaja voi kuitenkin ilmoittaa muunkin käyttölämpötila-alueen. Joissain LED-lampuissa onkin ilmoitettu erikseen alhaisempi käyttölämpötila (esim. -40 °C), ja ulkovalaistus kannattaakin hoitaa tällaisella lampulla. Yleensä ledit toimivat kunnolla suljetuissa valaisimissa. Vanhoissa avoimissa valaisimissa (esimerkiksi niin sanotuissa käpyvalaisimissa) niiden toimiminen ei ole varmaa.

LED-lamput kehittyvät koko ajan ja markkinoilla on monentasoisia tuotteita. Ledin valmistusprosessi on monimutkainen perinteiseen hehkulamppuun verrattuna. Sen takia markkinoilta saattaa löytyä myös huonoja lamppuja, joiden toiminta-aika on lyhyt.

Ulkovalaistus tuo tunnelmaa

Huvimajan valaistus

Voiko talvet kylmillään olevaan huvimajaan laittaa tavallisia sisävalaisimia vai täytyykö niiden olla terassi- tai ulkovalaisimia?

Jos huvimaja on täysin tiivis, siinä voidaan käyttää myös sisävalaisimia. Tilannetta voi verrata talvella kylmillään olevaan kesämökkiin, joissa yleisesti käytetään normaaleja kuivan tilan sähkölaitteita.

Katosten valaisimet

Voinko käyttää talon kuisteilla, lasitetulla terassilla tai autokatoksessa valaisimia, joiden pintarakenne on luokiteltu IP54, mutta valaisimen yläosa IP20?

Tällaisia valaisimia voidaan asentaa katoksen riittävän tiiviiseen alakattoon, joka suojaa valaisinta yläpuolelta. Jos valaisin asennetaan muuten katoksen alle, pitää sen kotelointiluokan olla vähintään IP21 (suojattu koskettamiselta ja suoraan ylhäältä putoavilta vesipisaroilta).

Jouluvalojen muuntajat

Miksi jouluvalojen muuntajia ei ole irrallaan saatavilla edes valmistajilta?

Se, että jouluvaloihin ei ole saatavilla nykyään varaosia, on puhtaasti kaupallinen asia. Jouluvalosarjoja tuotetaan massatuotantona ja myydään monissa liikkeissä. Valosarjojen hinnat ovat tulleet niin alas, että laitteiden korjaaminen ei kannata. Varaosille on enää hyvin vähän kysyntää ja yksittäisen varaosan hinta nousee helposti kalliimmiksi kuin uuden valosarjan hinta. Tällainen sinänsä valitettava kehitys on myös monella muulla halvan hintaluokan sähkölaitteella.

Hämäräkytkinlamput

Talomme valkoiseen kupusuojiin asennetut hämäräkytkinlamput palavat jatkuvasti. Minkä merkkiset lamppujen pitää olla, jotta ne sammuisivat päivän ajaksi? On olemassa yhdellä ja kahdella herätenapilla olevia lamppuja – toimisivatko ne? Pitääkö olla erillinen kytkentä hämäräkytkinlampun säätöön?

Lamppuun sisään rakennettu hämäräkytkin on helposti alttiina häiriöille, ja niiden toiminta on sen takia epävarmaa. Toiminta riippuu mm. siitä, mihin suuntaan lampun valotunnistin osoittaa. Toimintaan vaikuttavat myös valotunnistimen sekä valaisimen toimintaperiaatteet ja ominaisuudet sekä lähellä oleva muu ulkovalaistus.

Yleensä ongelmana on lamppujen satunnainen syttyminen ja sammuminen. Jos lamppu ei sammu valoisallakaan, lamppuja voi kokeilla ilman kupua, koska ainakin jotkin lamput reagoivat vain päivänvaloon ja vanha kellastunut kupu voi muuttaa päivänvalon spektriä. Erimerkkisten lamppujen ominaisuudet saa selville käytännössä vain kokeilemalla. Yleensä tunnetut merkkituotteet toimivat paremmin kuin tuntemattomammat tuotemerkit.

Ulkovalaistus toimii paremmin, kun käyttää erillistä hämäräkytkintä, jonka herkkyys ja viiveaika on säädettävissä. Hämäräkytkimen sijoitus kannattaa valita huolellisesti siten, ettei sinne pääse valoa kytkimen ohjaamista valaisimista. Varsinkin lumesta valaisimien valo voi heijastua niin, että hämäräkytkin sammuttaa valon ja hetken kuluttua taas sytyttää.

Ulkona käytettävät jatkojohdot

Kenen keksintö on, että ulkokäytössä olevassa jatkojohdossa on oltava kannella suljettava pistoke? Varmaan niitä EU-hömpötyksiä. Minä en koskaan pidä jatkojohdon kantta suljettuna, kun käytän sitä ulkotiloissa, ja kun en käytä jatkojohtoa, se roikkuu sisällä naulassa ja edelleen kansi on auki.

Ulkokäyttöön tarkoitetuissa jatkopistorasioissa on läppäkansi sen takia, ettei pistorasiaan pääse vettä tai pölyä silloin, kun jatkojohto ei ole käytössä. Pistorasiaan päässyt vesi ja lika voi aiheuttaa korroosiota ja heikentää eristystasoa niin, että syötössä oleva vikavirtasuoja tai sulake laukeaa.

Aikaisemmin vaadittiin, että jatkojohdon pistorasioiden läpät sulkeutuivat automaattisesti jousen avulla. Nykyään hyväksytään myös läpät, jotka täytyy sulkea erikseen.

Sinänsä EU:lla ei ole kovin paljoa tekemistä pistorasioiden ja pistotulppien kanssa. Normaalit kotitalouskäytön pistorasiat ja pistotulpat ovat käytännöllisesti katsoen ainoita sähkölaitteita, joita ei koske EU:n pienjännitedirektiivi. Tämä johtuu siitä, että eri maissa on aikoinaan otettu käyttöön erilaisia pistorasiatyyppejä ja niitä on käytössä todella paljon. Niiden vaihtaminen uusiin yhtenäisiin malleihin on käytännössä mahdotonta. Suomessa on käytössä eräs maailman yleisimmistä pistorasiatyypeistä. Rakenteen yleisyyden takia Suomessa on nykyään myynnissä paljon hyvin edullisiakin jatkojohtoja.

Taloyhtiön numerointi valaisimessa

Uudehkossa taloyhtiössämme on 28 huoneistoa. Kadunpuolella ei ole minkäänlaista numerovalaisinta. Mitä sanoo laki tai asetus? Isännöitsijälle on esitetty pyyntö, että talot merkattaisiin numerovaloilla asianmukaisesti mutta mitään ei ole tapahtunut. Mitä asukasyhdistys voisi tehdä?

Osoitemerkinnästä on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 84:ssä pykälässä:

”Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain sen mukaan kuin kunta on asiasta päättänyt. Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennöimistä kiinteistölle.”

Säädös on yleinen ja koskee myös maaseutua, jossa osoite usein merkitään tien varteen kauas rakennuksesta, jolloin ei voida edellyttää kilven valaisemista. Kunta tai pelastuslaitos voivat kuitenkin edellyttää osoitteen tarkempaa merkintää ja valaisemista. Asiasta kannattaa tiedustella sijaintikunnan rakennusvalvonnasta tai pelastuslaitokselta.

Kiinteän valaisimen asennus

Tarvitseeko kiinteän valaisimen asennus ammattilaista? Saanko asentaa katosta ja ulkoseinästä tulevat johdot lampun sokeripalaan vai tarvitaanko siihen ammattilaista? Kohde on rakenteilla oleva autotalli.

Sähkötöiden tekemistä koskee Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä 516/1996. Kohdan 10 §:n mukaan ilman sähköalan koulutusta ja työkokemusta saa tehdä töitä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa ja vahinkoa. Tällaisia töitä on mm. sisustusvalaisimen asennus valaisinpistotulpalla tai valaisinliittimellä (ns. sokeripala). Autotallin valaisimet ovat useimmiten kiinteästi asennettuja, eli muita kuin sisustusvalaisimia ja niiden asentamiseen tarvitaan sähköalan ammattihenkilö.

Liiketunnistimen piirrosmerkki

Onko liiketunnistimella piirrosmerkkiä? Hehkulampuille tarkoitetut liiketunnistimet aiheuttavat energiasäästölampulle väpätystä. Voidaanko tälle tehdä mitään vai pitääkö liiketunnistin vaihtaa, kun vastuslangalla varustettuja lamppuja ei ole enää saatavilla?

Vanhemmat liiketunnistimet voivat olla rakenteeltaan sellaisia, että ne toimivat vain hehkulampuilla. Jos tunnistimen asennusohjeita ei ole enää jäljellä, asiaa voi vain kokeilla erityyppisillä lampuilla. Voi olla, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin tunnistimen vaihtaminen.

Uusimman standardin mukainen liiketunnistimen piirrosmerkki on

Vanhoissa sähköpiirustuksissa voi olla myös muunlaisia piirrosmerkkejä. Yleensä ne on erikseen selitetty piirustuksessa.

Jatkojohdon pituus ulkokäytössä

Miten pitkä jatkojohto saa olla ulkokäytössä? Onko 150 m liian pitkä?

Jatkojohdot on yleisesti tarkoitettu vain tilapäiskäyttöön ja siten, että käytetään vain yhtä jatkojohtoa eikä useita johtoja peräkkäin. Esim. jatkojohtokeloilla maksimipituus on 30 m, ja sitä voidaan pitää suositeltavana maksimipituutena. Pitkät jatkojohdot ovat myös aina alttiina mekaaniselle vahingoittumiselle. Pitkien jatkojohtojen käytölle teknisinä rajoituksina ovat johdossa aiheutuva jännitteen alenema ja se, miten asennuksen suojaus toimii pitkällä johdolla.

Sähkölaitteet vaativat toimiakseen tietyn jännitteen. Jännitteen suuruus riippuu laitteen tyypistä. Yleensä moottorikäyttöiset laitteet tarvitsevat lähellä laitteen käyttöjännitettä (yleensä 230 V) olevan jännitteen, kun taas eräät elektroniset laitteet, kuten kännyköiden tai tietokoneiden latauslaitteet, toimivat esim. 100–230 V:n jännitealueella. Kun sähkö kulkee johdinta pitkin, sen jännite laskee ja sitä kutsutaan jännitteen alenemaksi. Jännitteen alenema riippuu siitä, miten suuri poikkipinta-ala johdolla on ja miten suuri ja minkälainen kuormitus johtoon on kytketty. Pieni valaisin tai vaikkapa kännykkälaturi toimii yli sadan metrin jatkojohdollakin, mutta isotehoiset laitteet toimivat vain muutaman kymmenen metrin johdolla. Erityisiä ongelmia voi olla moottorikäyttöisten laitteiden, kuten työkoneiden tai painepesurien, käynnistymisessä, koska ne ottavat suuren käynnistysvirran, joka alentaa jännitettä lisää. Myös kiinteässä asennuksessa esiintyvä jännite vaikuttaa asiaan, ja jos se on alhainen, rajoittaa se entisestään jatkojohtojen käyttöä.

Johdon sallittu pituus riippuu myös suojauksen toteutustavasta. Normaalin suojamaadoitetun laitteen suojaus sähköiskulta perustuu siihen, että jos laitteessa sattuu vika, maahan virtaa suuri vikavirta, joka saa aikaan sulakkeen tai katkaisijan toimimisen. Jos käytetään kovin pitkiä johtoja, viasta aiheutuva virta pienenee ja sulake tai katkaisija ei toimi riittävän nopeasti ja laitetta koskettava henkilö voi saada vaarallisen sähköiskun. Suojausta voidaan parantaa käyttämällä vikavirtasuojaa, joka toimii pitkilläkin johdoilla. Nykyään ulkopistorasiat onkin varustettu vikavirtasuojilla. Jos käytetään litteällä pistotulpalla varustettua kaksoiseristettyä laitetta, suojaus perustuu kaksinkertaiseen eristykseen ja silloin johdon pituus ei vaikuta suojauksen toimivuuteen.

Pitkien jatkojohtojen käyttö ei ole suositeltavaa, ja käytännössäkin niitä voidaan käyttää vain pienitehoisten laitteiden syöttämiseen.

Onko sinulla sähköisiä ongelmia? Kysy sähköstä täällä >

Lähde: Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry (STEK)

Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka edistää sähkön käytön turvallisuutta ja luotettavuutta, sähköisiä energiatehokkuusratkaisuja sekä älykästä sähkön käyttöä keräämällä, tuottamalla ja jakamalla tietoa.

Lue myös: Näin suunniteltiin ja asennettiin ulkovalaistus – Työnallen taloon tuli spotteja, hämäräkytkin ja liikkeentunnistin, Puutarhan valaistus kuntoon, Toimiva keittiön valaistus, Ulkovalaisimet tuovat valoa syyspuutarhaan, Ulkovalaistus on helpointa uusia kesällä ja Led-valo on lyömätön valaistusvaihtoehto

Voisit olla kiinnostunut myös näistä aiheista:

pihavalaisin pihavalaistus pihavalot ulkovalaisimet ulkovalaisin ulkovalaistus