Mittaa sisäilman radonpitoisuus helposti ja nopeasti kotona radonmittarin avulla

Talo

Kodin tai toimiston liian korkea radonpitoisuus voi olla terveysriski*. Suomen maaperässä ja sitä kautta sisätiloissa voi varsinkin Etelä-Suomessa olla runsaasti radonia johtuen graniittisen kallio- ja maaperämme korkeasta uraanipitoisuudesta.

Hajuttomana ja värittömänä kaasuna radonia ei voi havaita itse, joten ainoa keino selvittää sisäilman radonpitoisuus** on mittaus radonmittarilla. Nyt sisäilman radonpitoisuuden voi mitata kotioloissa luotettavasti myös helppokäyttöisellä ja nopealla joko mobiiliapplikation avulla toimivalla tai digitaalisella Airthings-radonmittarilla.

Koti- ja toimistokäyttöön soveltuvasta Airthings-radonmittarista voi valita joko mobiiliapplikaation avulla toimivan sekä myös ilmankosteuden ja lämpötilan mittaavan Airthings Wave-  tai digitaalisen, radonarvon suoraan näyttävän Airthings Corentium –radonmittarin.

Airthings Wave toimii helppokäyttöisen mobiiliapplikaation avulla ja mittaa myös ilmankosteutta ja lämpötilaa. Mobiiliapplikaatio näyttää ilmanlaadun reaaliaikaisella kuvaajalla, joten laitteen avulla voi seurata helposti myös tehtyjen korjaavien toimenpiteiden vaikutusta. Mittaustietoja voi seurata kätevästi tietokoneella Airthings-dashboardin kautta. Sisäilman radontaso nähdään myös ilman kännykkää kädenheilautuksella laitteen värikoodien avulla***.

Airthings Corentium näyttää sisäilman radonpitoisuuden suoraan laitteesta, ja se sopii kotien lisäksi myös työpaikalle ja julkisten tilojen radonmittariksi silloin, kun ei haluta tai voida käyttää mobiiliapplikatiota. Laite antaa käyttäjälleen lyhyen ja pitkän aikavälin radon-keskiarvon.

Molemmat Airthings-radonmittarit täyttävät STUKin viralliset mittausraja-arvot mittausalueenaan 0–9999 bequerelia kuutiossa (bq/m³). 

Automaattisesti kalibroituvat Airthings-radonmittarit maksavat 199 euroa ja niitä myydään mm. Verkkokauppa.comissa ja Motonetissa.

Lisätietoja:

Pro Technic

www.protechnic.fiwww.airthings.com

* Sisäilman radon on tupakoinnin jälkeen merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja. Kun Suomessa todetaan vuosittain noin 2000 keuhkosyöpää, näistä noin 280 johtuu radonaltistumisesta. Suomessa on tällä hetkellä korkea radonriski yli 60 kunnassa, muun muassa Etelä-Karjalassa, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Lapissa. Suurin radonriski on Etelä-Suomessa sora- tai hiekkamaalle rakennetussa vanhassa talossa. Suomessa myös suuret lämpötilavaihtelut vaikuttavat maaperän mahdolliseen radonpitoisuuteen. Suurempien radonpitoisuuksien paikkakuntien työpaikoilla radonmittaus on pakollinen. (Lähde: STUK).

**Kodin ja toimistojen sisäilman korkein sallittu, EU-direktiivin mukainen radonpitoisuus tulee muuttumaan eduskunnan käsittelyssä lähiaikoina vanhoissa asunnoissa ja toimistotiloissa 400:sta 300 becquereliin kuutiometrissä(Bq/m³).  Uudisrakennusten sisäilman suurin sallittu radonpitoisuus on nyt ja säilynee tulevaisuudessakin 200 Bq/m³. Sisäilman radonmittausten suositusaika on tällä hetkellä marraskuusta huhtikuun loppuun. EU-direktiivien mukaan mittauksia tehdään syyskuun alusta toukokuun loppuun.

***Vihreä väri merkitsee turvallista eli alle 100 becquerelia kuutiometrissä, keltainen väri osoittaa että radonpitoisuus on normaali ja punainen väri, että radonpitoisuus on enemmän kuin 150 Bq/m³, jolloin voi olla syytä lisätä huoneen ilmastointia ja tuuletusta ja alkaa tutkia tilannetta ja tehdä mahdollisesti korjaavia toimenpiteitä.


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

radon radonkaivo radonkorjaus radonmittaus radonpitoisuus radonsaneeraus

Artikkelin aiheeseen liittyviä yrityksiä: