Vanha puu on vaalimisen arvoinen

Vanha puu on maisemallisesti tärkeä pihapiirin kiintopiste. Hyväkuntoisia vanhoja puita ei kannata kaataa iän perusteella eikä huonokuntoisia, nuoria puita ole syytä säästää, sanoo arboristi Saija Asikainen.

Vanha puu vaatii huomiota

Otollista alkuperää oleva tammi elää satoja vuosia vanhaksi

• Jyhkeät puut ovat maisemallisesti tärkeitä. Ne luovat pihan rungon.
• Puun historia saattaa olla tiedossa. Usein pihapuilla on suuri tunnearvo.
• Kookkaan puun tilalle ei ehdi kasvaa samankokoista puuta elinaikanasi.
• Monesti paksurunkoiset puut kestävät myrskyjä ohuita puita paremmin.
• Puilla on suuri merkitys linnuille, ja niihin voi kiinnittää pönttöjä.
• Etenkin huonokuntoiset puut ja pökkelöt tarjoavat linnuille ravintoa. Kookkaalla tontilla tai kesämökillä saattaa olla mahdollista säästää huonokuntoisia puita kuten pihlajia, vaahteroita ja haapoja.
• Kääpien leviämistä eläviin ja hyväkuntoisiin puihin ei tarvitse pelätä.

 Näin arvioit puun kuntoa

Arvokas vanha vaahtera kaipaa tuentaa ja hoitoleikkausta.

• Lehtien värin, koon ja runsauden perusteella voit arvioida puun elinvoimaa.
• Latvuksen harventuminen eli harsuuntuminen on merkki puun heikosta kunnosta.
• Huomioi arvioinnissa, että puulajeilla on erilaiset latvukset.
• Latvuksesta kehittyy pienikokoinen, kun tilaa on vähän.
• Kuolevat latvuksen osat, kuivat oksat ja oksankärjet kertovat, että jotakin on vialla.

Muista harventaa ajoissa

• Harventaminen on paras keino säilyttää puuston elinvoimaisuus. Tavoitteena on, että pihassa kasvaa eri-ikäisiä puita.
• Jos harvennus unohtuu, voit joutua kaatamaan ison määrän riukuuntuneita puita. Jos puu ehtii kasvaa liian isoksi, se jää harvennuksen jälkeen toispuoleiseksi. Kookkaat riukuuntuneet puut kaatuvat helposti myrskyssä rajun harvennuksen jälkeen.
• Harvennuksen tarpeen voit arvioida tarkkailemalla latvuksia. Ne eivät saisi osua toisiinsa. Mitä alempana oksia kasvaa, sitä enemmän puu saa valoa.
• Tiheässä puista kasvaa ohutrunkoisia ja pienilatvuksisia. Myös juuristo jää heikoksi.
• Puun toipuminen valo-olosuhteiden muutoksesta riippuu puulajista ja puun iästä.
• Vaahtera, tammi, lehmus ja saarni saattavat kasvaa heikosti varjostuksessa, mutta ne elpyvät valon lisääntymisen myötä. Sen sijaan riukuuntunut mänty ja kuusi kannattaa kaataa.
• Valoisassa paikassa nuori puu kasvattaa paksut oksat. Jos puustoa ei harvenneta jatkossa, oksat kuivuvat tilanpuutteen takia. Se altistaa puun lahovioille.
• Puuryhmässä puut voivat kasvaa lähellä toisiaan, kunhan ryhmän ympärillä on riittävästi tilaa.

Koska tarvitaan ammattilaista?

• Puunhoitaja auttaa, kun puun kunto epäilyttää. Lähtökohtana on puun säästäminen. Vanhoja hyväkuntoisia puita ei kannata kaataa iän perusteella eikä huonokuntoisia, nuoria puita ole syytä säästää.
• Puun kuntoarvio perustuu silmämääräiseen havainnointiin ja kokemukseen. Ammattilaiset käyttävät myös lahonetsintälaitteita kuten ohuen reiän tekevää mikroporaa ja tomografiaa.
• Arboristi arvioi tarvittavan hoidon kuten leikkaamisen ja tukemisen. • Arboristi voi antaa lausunnon puuston kunnosta vakuutusta varten.

 

Lähteitä ja lisätietoa

Monivuotisten puutarhakasvien leikkausopas, Taimistoviljelijät, 2009
Pihapiirin puuston hoito, Heikki Kiuru, Kustannusosakeyhtiö Metsälehti, 2005
www.metla.fi / metinfo/metsienterveys, tietoa kasvitaudeista ja tuholaisista metsäpuilla
www.puutarhaunelma.fi , leikkausohjeita
www.suomenpuunhoidonyhdistys.fi , ammattitaitoisten puunhoitajien yhteystiedot, tiedotteet tapituksesta ja oikeaan paikkaan istuttamisesta.*
www.taimistoviljelijat.fi , istutus- ja leikkausohjeita

 

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden kanssa. www.kotipuutarha.fi