Vastine: Lämpöpumppu tehokas lääke sähköverkon tehohuippuihin

Lämmitys

Lämpöpumppujen ja uusiutuvan energian yhteydessä puhutaan usein tehopiikeistä sekä kulutuksen ja kuormituksen ohjauksesta. Esillä on ollut myös kysymys siitä, tappaako ehkä jo lähiaikoina tuleva tehovero tai -tariffi lämpöpumppualan?

Kustannusvastaava sähkönhinnoittelu sopii lämpöpumppualalle kuitenkin hyvin. Täytyy muistaa, että lämpöpumpputekniikalla saadaan 70 % energiaa ja tehoa talon ympäriltä, jolloin siitä voisi saada hyötyä esim. tehomaksun säästönä. Kyseessä on siis markkinatalous-, ei tekniikkakysymys. Lämpöpumpputekniikka ja -järjestelmät taipuvat esim. uusien tariffien vaatimuksiin. 200 000:lle öljylämmityksen lämpöpumppuun vaihtaneelle invertterisäätöisen tai muun täystehoisen maalämpöpumpun maksimitehontarve kovimmilla pakkasilla on 3–4 kW. Voi olla, että sähköverkkoa ja säätilaa lukeva älykäs teho- ja energiaohjausjärjestelmä ehdottaa, että sähkösaunomisen (9 kW) aikana tai 4 keittolevyn/uunin päällä ollessa (6 kW) käytetään lämmitysjärjestelmän ja talon varauskapasiteettia.

20 000 km porareikää on valtava energiavarasto

Lämpöpumput ovat kytkeytyneet Lämpöpumppuala on jo nyt kytkeytynyt syvälle maahan noin 20 000 kilometrillä porareikää (100000 kpl x 200 m). Vuonna 2030 reikiä tulee mahdollisesti olemaan jo noin 60 000 km. Jokaisen reiän päässä on laite, joka voi käyttää tätä mielettömän suurta energiavarastoa kumpaankin suuntaan. Laitteen toisessa päässä ovat vesivaraajien sekä talojen massat.

Suomessa 800.000 sähkölämmitteistä taloa. Vaihtamalla esimerkiksi 100.000 vesikiertoista sähkölämmitteistä taloa invertterisäätöiseen tai muuhun täystehomaalämpöpumppuun saadaan säästöstä sekä tehot että energiat kaikkiin 200.000 kattilan tilalle asennetun lämpöpumpun kulutukseen. Jäljelle jäävä 700.000:n sähkölämmittäjän  lämpöpumppupotentiaali on sitten pelkästään sähkön kulutusta laskevaa.

Tästä syystä kun Ruotsi vaihtoi öljylämmityksensä pois, paitsi öljy katosi niin myös lämmityssähkönkulutus on pienentynyt 40 %.

Ruotsalaiset poistivat öljylämmityksen poistamalla lämmitysöljyn veroedun

Öljylämmityksen veroedun poisto nopeuttaisi maalämpöpumppujen yleistymistä Suomessa. Länsinaapurissa polttoöljy ja autojen diesel pantiin samaan veroluokkaan jo 90-luvun alussa. Säästyneillä öljykruunuilla hankitut lämpöpumput ja muut uusiutuvan energian ratkaisut ovat korvanneet öljykattilat. Miljardin öljylitran tuonti on poistunut Ruotsin kauppataseesta ja samanaikainen sähkölämmitykseen korvaaminen lämpöpumpuilla on pienentänyt myös lämmityssähkön kokonaiskulutusta. Samalla on syntynyt kotimainen, työllistävä uusiutuvan energian osaamisen ja laitejärjestelmien miljardibusiness, eikä Ruotsin valtiollekaan käynyt huonosti. Siirtymäaikana kertyneet öljyn verotuksen lisätulot on voitu käyttää energiapoliittiseen ohjaukseen ja uusiutuvan energian toimijoiden toimintaedellytysten kehittämiseen. Ruotsin kauppataseesta puuttuu nyt 300 000:n öljykattilan öljyt eli miljardi litraa tuontiöljyä vuodessa. Öljylämmityksestä luopuminen on myös pienentänyt maan hiilidioksidipäästöjä.

Ei myöskään niille ruotsalaisille entisille 300.000 öljylämmittäjälle huonosti käynyt. Talot lämpiävät edullisesti ja ympäristöystävällisesti säästyneillä öljykruunuilla investoiduilla ja ajat sitten maksetuilla lämpöpumpuilla ja pellettikattiloilla.  Kaiken lisäksi investoinnit löytyvät talojen arvosta eikä tarvitse viettää unettomia öitä epävarman öljyn hinnan vuoksi

Kertolaskujen tekeminen on helppoa, kokonaisuuden hahmottamien ihan toinen asia

Näkee julkaistavan erinäköisiä erityisesti öljylämmityksen säilyttämisleirin tekemiä kertolaskuharjoituksista lämpöpumppujen sähkötehopiikki vaikutuksista. Ne ovat sarjassa: 200.000 kpl 9 kW sähkökiukaita öljylämmitteisissä taloissa= 1800 MW tai miljoonassa asunnossa 9 kW kiuas = 9.000 MW, 5 kW hella ja uunitehoa 2 miljoonassa taloudessa = 10.000 MW, 150.000 maalämpöpumppua a 3 kW =450 MW tai a 10 kW on 1500 MW…   

Ei kuulosta analyysilta. Toivottavasti noilla perusteilla ei olla hakemassa museoviraston suojelupäätöstä öljylämmitykselle.

Suomen 800.000 lämpöpumppua vähentävät jo tällä hetkellä sähkön kulutusta 3-4 TWh/a, öljynkulutusta 50 miljoonaa litraa ja paljon myös puun kulutusta. Miten paljon ne tai vuodelle 2030 visioidut sähkön tehontarvetta vähentävät on kovin riippuvainen esimerkiksi sähkötehon hinnoittelusta. Tänä päivänähän ei ole mitään taloudellista järkeä säästää sähkötehoa, kun tariffissa ei käytännössä ole keppiä eikä porkkanaa. Mutta tervetuloa tehotariffit. Lämpöpumppuala on Smart Grid Ready. Lämpöpumppujärjestelmät ja -tekniikka mukautuvat oivallisesti kuormituksen ohjaukseen¨.

Jo tänä päivänä Saksassa kaikki myytävät lämpöpumput onkin varustettava tällä valmiudella ja tarralla SG Ready.

Lisätietoja:

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry

www.sulpu.fi

Teksti: Jussi Hirvonen / Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, kuva: Pixabay


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

lämmitysjärjestelmät maalämpö maalämpökaivo maalämpöpumppu öljylämmitys

Lisää samasta aiheesta

Artikkelin aiheeseen liittyviä yrityksiä: