Yrttitarha tuo hyvinvointia

Köynnöskehikot, raamikkaat istutusaltaat ja kivetyt kulkureitit luovat rauhallisen perustan Pirjo ja Markku Mutasen yrttitarhan lajirunsaudelle. Väripisteinä vihreyden keskeltä pilkottavat muun muassa siniset, valkoiset ja vaaleanpunaiset iisopit, auringonhattu, keltainen tuoksuruuta (Ruta graveolens) sekä sinikukkaiset siperianampiaisyrtit (Dracocephalum sibiricum) ja laventelit (Lavandula).

Noin 400 neliön kokoinen runsas yrttitarha on lähellä Ylöjärvellä asuvan pariskunnan sydäntä. Erityisesti Markku on kiinnostunut mausteyrttien käytön lisäksi myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä, kasviparannuksesta eli fytoterapiasta ja kasvisvoittoisesta ruoasta sekä homeopatiasta.

Suurin osa lajeista kasvaa ruoanlaittoa ja terveyden hoitamista varten, mutta osaa Pirjo ja Markku vaalivat niiden kauneuden tai tuoksun takia. Kasveista nautitaan puutarhatöiden lomassa.

– Pihatyöt sujuvat hyvin, kun välillä nuuhkaisee rosmariinipuskaa. Sen tuoksu virkistää ja vahvistaa mieltä ja kehoa. Illan lähetessä on hyvä nuuhkaista sitruunamelissaa, jonka tuoksu on rauhoittava, Markku kertoo.

Pirjo ja Markku nauttivat myös kukinnoissa hyörivistä mehiläisistä, kimalaisista ja perhosista. Vaikka laajassa puutarhassa kasvaa runsaasti kukkivia kasveja, eniten hyönteisiä näkee juuri yrttien kukinnoissa. Mutasten kokemusten mukaan ampiaisyrtti, mäkimeirami, auringonhattu, iisoppi ja mintut ovat parhaita houkutinkasveja.

Korkeat lajit ja köynnöstelineet tuovat ryhtiä yrttitarhaan. Erilaisten salaattien taustalla kohoaa ranskanrakuunaa ja ilmasipuleita.

Kauneudesta tinkimättä

Viisi vuotta sitten perustettu yrttitarha sijoittuu pellon reunaan kasvimaan viereen. Kasvit nauttivat talon suomasta tuulensuojasta ja lähes aamusta iltaan helottavasta auringosta. Auringonpaiste on tärkeää, jotta yrteistä kehittyy aromikkaita.

Monivuotiset lajit luovat yrttitarhan perustan samaan tapaan kuin perennat kukkatarhassa.

– Helppohoitoisen yrttitarhan saa monivuotisilla yrteillä, kuten iisopilla, ranskanrakuunalla ja mintuilla, Pirjo vinkkaa ja suosittelee jokaista istuttamaan yrttitarhansa peruskasveiksi omia suosikkilajejaan.

Mitkä mahtavat olla parikunnan omia mielikasveja?

– Mäkimeirami eli oregano. Markun ehdoton lemppari on maailman vanhin terveyskasvi valkosipuli, Pirjo kertoo.

Mutaset esikasvattavat vuosittain penkkeihin täydennykseksi yksivuotisia lajeja, kuten kesäkynteliä ja meiramia, sekä koristeeksi samettikukkia ja koristekaaleja.

Siperianampiaisyrtti leviää voimakkaasti ja houkuttelee perhosia.

Ajuruoho parantaa yskää ja nuhaa sekä irrottaa limaa.

Kestävät rakenteet

Istutusalueita rajasivat aiemmin luonnonpajusta taivutetut noin 30-senttiset aidat. Reunukset kestivät vain kolmisen vuotta, joten Mutaset päättivät korvata ne pitkäikäisillä ja helppohoitoisilla rakenteilla.

– Kuulimme sattumalla, että lähiseudulla asuvalla miehellä on vanhoja, paksuja hirsiä. Ostimme niitä monta sataa metriä, Pirjo muistelee.

Mutaset pätkivät 7 x 5,5 tuuman hirret moottorisahalla ja rakensivat niistä kasviryhmille uudet reunukset. Samalla he päällystivät käytävät pienillä luonnonkivillä, jotka juntattiin suodatinkankaan päällä olevan kostean ja tiivistetyn hiekan pintaan. Saumaukseen käytettiin kivituhkaa.

Yrttitarhan omistajat ovat tyytyväisiä tulokseen, sillä hoitotyöt ovat helpottuneet selvästi. Kasvien hoito sujuu vaivatta käytäviltä käsin.

– Emme muuttaisi rakenteiden osalta mitään.

Koruköynnökset versovat telineessä. Kukkivien mangoldien takana kasvaa punalehtisiä lehtikaaleja.

Luonnonantimia ja terveyttä

Kasvimaan ja yrttitarhan sadon lisäksi Pirjo ja Markku hyödyntävät paljon myös luonnonkasveja tuoreina, pakastettuina ja kuivattuina.

– Voikukkaa ja nokkosta terveellisempää ruokaa ei ole. Voikukka on jopa hyvän makuista, kun kerää sileäreunaisia lehtiä, Markku kehuu ja kertoo maustavansa nokkoskeiton ruohosipulilla, kirvelillä tai saksankirvelillä, aikaisin keväällä myös vuohenputkella.

Markku kannustaa käyttämään luonnonkasveja monipuolisesti salaattiin, teehen ja mausteeksi pataruokiin. Itse hän napsii lehtiä sellaisenaan.

– Pihatöitä tehdessä tulee naposteltua kaikenlaisia terveyttä edistäviä kasveja. Pitää kuitenkin opetella tuntemaan ne ennen syömistä, hän painottaa.

Kenties eniten oman kotiapteekin yrteistä Markku hyödyntää iisoppia. Voimakasta lajia ei kannata yhtäjaksoisesti käyttää kahta viikkoa pitempään.

– Iisoppi on paras keuhko- ja flunssalääke. Se vie kurkkukivun.

Mutasten mielestä yrttitarha tuo terveyttä monella eri tavalla.

– Kylvö, korjuu ja hoitotyöt ovat kaikki hyväksi terveydelle. Yrtit antavat maun ruoalle ja hoitavat samalla kehoa ja mieltä.

Monivuotinen tuoksuruuta talvehtii läpäisevässä maassa.

Auringonhattu kuuluu perhosten suosikkiperennoihin. Vierailulla neitoperhonen.

Rauhoittavia teekasveja

• Laventelin versot
• Sitruunamelissan lehdet
• Mäkikuisman kukat (ei pitkäaikaiseen käyttöön kesäaikana)
• Kauran versot
• Kissanmintun kukat ja versot.

Virkistäviä lajeja

• Rosmariinin lehdet
• Saksankirvelin lehdet ja siemenet
• Iisopin kukkivat versot
• Nokkosen lehdet
• Oreganon eli mäkimeiramin versot

Lähde: Markku Mutanen 

Yksivuotiset lajit, kuten koristekaali ja kirjosalvia, tuovat väriä yrttitarhaan.

Hoida kröhää iisopilla

• Pilko kattilaan vesitilkan joukkoon valkosipulia ja mieluiten kukkivia iisopin versoja.
• Kun vesi alkaa höyrytä, nosta kattila liedeltä ja hengittele höyryjä. Varo polttamasta kasvoja.
• Kaada juoma mukiin, jonka pohjalla on tilkka kylmää vettä ja teelusikallinen hunajaa. Juo hitaasti nauttien.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.