Puutarhasta pöytään – makoisa pensasmustikka

Piha
Puutarhasta pöytään – makoisa pensasmustikka
Pensasmustikka (Vaccinum corymbosum) on verraten uusi tulokas kotipuutarhoissamme. Isot, makeat siniset marjat ovat aromiltaan metsämustikkaa miedommat, eikä marjoja oikeastaan tulisikaan verrata keskenään, sen verran erimakuisia ne ovat.
MAINOS
MAINOS LOPPUU
16.9.2016

Pensasmustikan makoisa hedelmäliha on valkoista eikä mehu värjää metsämustikan tapaan. Kookkaat marjat ovat napakoita, säilyvät pitkään ja sopivat hyvin esim. kakkujen koristeiksi.

Pohjois-Amerikasta tullut pensasmustikka on metsämustikan lähisukulainen ja kohtuullisen helppo kasvatettava. Nimensä mukaisesti se on leveähkö pensas, lajikkeesta riippuen n. 70–150 cm korkea. Hapan kasvualusta on pensasmustikalle paras, esim. rodomulta tai kalkitsemattomalla turpeella parannettu puutarhamaa. Multaan voi sekoittaa myös kahvinpuruja maata happamoittamaan, ja lannoitukseen sopivat parhaiten rodo- ja havukasvien tai perunan lannoitteet. Kalkkia pensasmustikka ei siedä.

Lajikkeita on sekä amerikkalaisia että suomalaisia, kotimaiset Aino ja Alvar menestyvät jopa IV-(V)-vyöhykkeellä. Paras kasvupaikka on aurinkoinen tai puolivarjoinen ja tuulelta suojainen. Pölytyksen varmistamiseksi kannattaa istuttaa ainakin kahta toisensa pölyttävää lajiketta rinnan. Pensaiden alustat tulisi pitää rikkaruohottomina, kitkemistarvetta vähentää esim. kuorikate.

Jänikset ja hirvet pitävät kovasti pensasmustikan versoista, joten pensaat on syytä suojata varsinkin talvella tarpeeksi korkeilla verkoilla.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Teksti: Sonja Lumme, kuva: Arne Nylander