Jotenkin tuntuu, että yhä edelleen jotkut vain katsoo kalenteria ja kiikuttaa kesäkukat ja taimet ulos, ihan vaan koska on jo toukokuu. Jos näet tai kuulet näitä ”kalenterin mukaan” istutuksia tekevän tai ulos vievän, niin sano ettei nyt ihan vielä kumminkaan. Harmittaa vain, kun menee hyvät taimet pilalle ja tulee paha mieli sekä turhaa rahan menetystä. Sääennuste nimittäin lupailee näiden koleiden ilmojen jatkuvan vielä parisen viikkoa.
Etenkin kylmän tuulen ja auringonpaisteen yhdistelmä on nyt se varottavin asia. Eli jos taimia ulkoilutetaan, niin ei laiteta suoraan auringonpaisteeseen, eikä etenkään kuivattavaan ja kylmään tuuleen. Suoja – esim. harsot päällä auttaa jo todella paljon, ja yöksi kannattaa nostaa kasvit sisään vielä toistaiseksi. Tai mikäli sinulla on kasvihuone ja siellä lisälämmitin, niin siellä pärjää kyllä.
Näin komeasti kasvaa perunat ämpärissä! Lisäsin vähän multaa ja kastelin hiukan. Tämä on niin helppo ja kätevä tapa kasvattaa varhaisperunat, eikä näiden teko ole myöhäistä vieläkään. Ihan ei juhannukseksi ehdi, mutta uudet perunat maistuvat aina hyville, eikö vain – vakuumiperunoita unohtamatta. Niitä tehdään sitten taas kesällä.
MAINOSKeväisin on ihan yleistä, että lehtien alapinnoilta löytyneet ”ötökät” ovatkin olleet jotain ihan muuta – eli kyseessä on ödeema. Kerrataanko mikä tuo ödeema on ja mistä se johtuu?
Ödeemallahan tarkoitetaan solujen / solujenvälitilan turpoamista, oli kyse sitten ihmisestä, eläimestä tai kasvista. Kasvilla se on yksinkertaisesti seuraus siitä, että juuripaine suhteessa lehtien haihduttamiseen on liian kova ja vesi puskee läpi kasvin lehtien solukoista rikkoen sen siinä samalla.
Tämä ilmiö on tuttu etenkin keväällä ja myöhemminkin kesällä, etenkin lämmittämättömissä kasvihuoneissa viileiden ja pilvisten aikojen jälkeen. Monelle ilmiö on tuttu, kun tietyt kasvit ”itkevät” aamuisin lehdillään. Silloin on kyse samasta ilmiöstä, mutta neste tulee ulos lehtien reunoilta. Myös liian väkevällä lannoituksella on usein tekemistä ödeeman kanssa, sekä liian vähäisellä valolla.
MAINOSOireet eivät siis lähtökohtaisesti tapa kasvia, eikä kasvia sen takia tarvitse hävittää. Useimmiten maltillisempi kastelu pelkällä vedellä sekä valo-olosuhteiden parantaminen korjaa tilanteen. Ja kun kasvit kasvavat isommiksi, yhteistyö juuriston ja kasvuston välillä tasapainottuu.
Tärkeää on, että ei ole syytä huoleen ja tutkitaan aina ensin kun havaitaan vioituksia, että onko se harmitonta ödeemaa vai jotain muuta, ja toimitaan sitten sen mukaan.
Tästä oli puhetta viime viikolla ja syy, miksi kankaan päälle on hyvä laittaa parin sentin kerros multaa on ihan looginen. Kun kangas kastellaan, niin siemenet alkavat itämään, mutta jos kangas pääseekin kuivumaan niin myös nämä juuri itämään alkaneet pikku idut kuolevat heti, koska eivät ole ehtineet vielä juuria kasvattamaan.
MAINOSEikä laiteta kangasta muutenkaan vielä maahan, kun ilmat ja maa on näin kylmää vielä.
Kukkaniityn koko ohjeen löydät täältä.
Normaalisti toukokuussa pidettävät valtakunnalliset avoimet puutarha -päivät on siirretty alustavasti heinäkuun viidennelle päivälle. Tuokin on vasta alustava tieto, sillä tämä pahuksen koronavirus voi tehdä vielä muutoksia tuonkin suhteen.
Itse henkilökohtaisesti olen ainakin päättänyt, että en vieraile enkä osallistu nyt mihinkään tapahtumaan koko kesän aikana. Tuskin käyn edes torilla, ellei ole pakko. Toisaalta viihdyn myös niin hyvin täällä puutarhalla, kotona ja luonnossa, että en oikeastaan koe menettäväni mitään. Ja uskon myös, että vuoden päästä maailma on taas paljon turvallisempi. Nyt ei kannata turhaan riskeerata – itseään eikä läheisiään.
MAINOSTerveisin kesän enteitä ilmassa jo selvästi havaitseva puutarhurisi Juha
Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity >
Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy