1970-luvun omakotitalot – riskirakenteisiin voi kätkeytyä kallis lasku

1970-luvun omakotitalot ovat houkutteleva vaihtoehto kodiksi, koska ne maksavat suhteellisen vähän. 1970-luvun omakotitalot kuitenkin ison riskin, sillä jopa 73 prosentissa on havaittu oleellisia korjaustarpeita

• perustuksissa
• sokkelissa
• alapohjassa
• rakennuksen vierustalla.

Vaurioherkät rakenneratkaisut eli riskirakenteet ovat kyseisen aikakauden pientaloille tyypillisiä: Raksystemsin tekemien Asuntokaupan kuntotarkastusten perusteella vähintään 15 prosentissa kaikista pientaloista on kosteusvaurio ja noin 40 prosentissa vaurio riskirakenteessa tai tarvetta tutkia riskirakenteita lisää.

↑Asiansa osaava kuntotarkastaja osaa kertoa, sisältääkö talo riskirakenteita ja onko niissä vaurioita.

Riskirakenne vaatii huolellisen tarkistuksen

Riskirakenne on rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi.

Nykyinen riskirakenne on yleensä ollut oman aikakautensa määräysten sekä ohjeiden mukainen, ja riskialttius on huomattu vasta jälkikäteen. Sen jälkeen rakenteen käytöstä on luovuttu.

– Jos kodista löytyy jokin riskirakenne, niin se ei tarkoita vielä, että siinä kohdassa olisi vaurio. Asukkaiden on kuitenkin pidettävä mahdolliset riskitekijät mielessä ja tarkastettava niiden kuntoa säännöllisesti, tarkentaa Kim Malmivaara Raksystemsiltä.

– Jos kodista pidetään hyvin huolta, vaurioita ei välttämättä pääse syntymään riskirakenteista huolimatta lainkaan.

1970-luvun omakotitalot voivat kätkeä sisälleen esimerkiksi seuraavia riskirakenteita:

• valesokkeli
• tasakatto
• maanvastainen sisäpuolelta lämmöneristetty seinä
• kaksoisbetonilaattarakenne.

Kyseisten riskirakenteiden ongelmana on, että kosteus pääsee rakenteisiin ja aiheuttaa siellä vaurioita. Ajan saatossa se voi levitä vaikeaksiksin kosteusvaurioksi, jos ongelmaa ei huomata ajoissa.

↑Ennen asuntokauppoja 1970-luvun omakotitalossa kannattaa teettää kosteusmittaukset. Raksystemsin tekemien kuntotarkastusten perusteella vähintään 15 prosentissa kaikista pientaloista on kosteusvaurio.

Korjauskustannukset voivat tulla kalliiksi

Mikäli riski kuitenkin konkretisoituu vaurioksi asti, edessä voivat olla mittavat korjauskustannukset. Kosteusvaurion ja sen aiheuttaneen syyn korjauskustannukset nousevat arviolta noin 25 000–50 000 euroon.

Asuntokaupan yhteydessä on suositeltavaa tilata alalla hyväksytty KH 90-00394 Suoritusohjetta noudattava Asuntokaupan kuntotarkastus, jotta ostettavan kodin kunto on kattavasti tiedossa kaikille osapuolille, eikä ikäviä yllätyksiä pääse myöhemmin syntymään.

– Kuntotarkastusraporttiin kannattaa tutustua huolella ja rohkeasti kysyä, jos ei ymmärrä kuntotarkastajan tekemien huomioiden merkitystä, Malmivaara sanoo.

– Suositellut tarkemmat kuntotutkimukset on myös hyvä tehdä ennen kauppakirjan allekirjoittamista, jotta ei tietämättään osta vaurioitunutta kohdetta. Kova kysyntä 1970-luvun koteihin voi aiheuttaa paineita nopeaan päätöksentekoon, mutta sen takia ei tulisi laiminlyödä kodin tarkastamista.

Lähde ja lisää tietoa: Inspections & Surveys, Raksystems