Helteiden aikaisia kastelu- ja suojausvinkkejä

Amppelin paino kertoo kastelutarpeesta

Viikolla tuolla kasvihuoneella yksi pikkutyttö, joka oli siis vanhempiensa mukana kukkaostoksilla, kysyi minulta todella hyvän kysymyksen. Tyttö oli katsellut touhujani amppelilankojen lomassa ja kysyi, että ”miksi nostelet niitä jokaista pohjasta ylös, etkä sitten kumminkaan ota niitä alas”? Itsekin hiukan hämmästyin kysymystä, mutta sitten tajusin, että minulle tuo oli luonnollista kastelutarpeen selvittämistä, mutta tytöstä varmaan melko ”tyhmän” näköistä touhua.

No mehän siinä tytön ja vanhempiensa kanssa yhdessä katsottiin, että miksi niitä nostellaan ja mitä se amppelin paino kertoo. Otettiin hyvin kasteltu amppeli ja kokeiltiin kuinka paljon se painaa, ja sitten sellainen amppeli, jolle olisi hyvä antaa vettä ja verrattiin sen painoa tähän hyvin kasteltuun. Ero oli selvä, kuten arvata saattaa. Kerroin, että näin minä saan parhaiten ja nopeiten selville, että tarviiko kukka vettä vai ei, eikä tule kasteltua liikaa. Tyttö nyökkäsi ja ymmärsi heti, ja hiukan jäi sellainen tuntuma, että myös tytön vanhemmat oivalsivat jotain siinä samalla. Onni ja ilo on kysyvät ja uteliaat lapset, siinä oppii moni muukin samalla!

Niin ja siitä amppelien kastelusta vielä. Minä suosin hyvin pitkälle sellaista ”imeytä ämpärissä” tyyliä. Minulla on sadevettä 10 litran ämpärissä n. 2/3 osaa, johon ”tiputan” amppelin vetämään vettä. Kun se on imenyt vettä noin vartin–puolituntia, niin nostan sen pois. Näin multa on kastunut täysin, mutta ei jää lillumaan liian märäksi. Sekin selviää siinä kun amppelin nostaa pois, että kuinka painava ruukku on.

Oikein kuivahtaneen amppelin olen useinkin nostanut ämpäriin vetämään vettä ja toipumaan yön yli, ja vasta aamulla nostanut pois ja ihan uskomattoman hyvin ne tuolla keinolla heräävät henkiin.

Kasvin ottaessa vettä multa alkaa hiljalleen kuivua ja näin se saa myös happea – eli sekin puoli on kunnossa.

Lannoitekävyt mullassa pitää huolen lannoituksesta, joten pelkkä vesi riittää. Parhaimmillaan näin kasteltu amppeli pysyy kosteana monta päivää, joskus viikonkin. Tosin kasvihuoneessa ja helteisellä paikalla voi joutua kastelemaan jopa päivittäinkin.

Kuivan amppelin tai ruukun kastelussa huomioitavaa

Jos amppelisi / ruukkusi on päässyt kuivahtamaan kunnolla eikä tuota ”ämpärissä imeytys” keinoa ole käytettävissä ja kastelet kastelukannulla, niin tässä on maltti valttia. Käytännössähän ruukun ja mullan väliin on tullut rako, joten multaa pitää ensin kastella hiljalleen ja odottaa, että multa turvottaa tuon raon kiinni, jotta vesi alkaa jäämään ruukkuun eikä valu kaikki pois. Joskus, etenkin jos kasvualusta on kovin turvepitoinen, tätä joutuu tekemään monta kertaa muutaman minuutin välein. Ja vaikka alkaisi näyttää sille, että nyt se on kunnolla kastunut, niin kokeile ehdottomasti minkä painoinen ruukku on. Ei nimittäin ole kerta eikä kaksi, kun olen itse kuvitellut ruukun olevan jo varmasti märkä, mutta kun nostan sen ylös, niin se on kevyt kuin taivaan lintu eli käytännössä kuiva.

Nyt näin helteellä on vieläkin tärkeämpää kokeilla amppelien/ruukkujen painoja ja sitä kautta päättää kastellako vai ei. Kova helle saa nimittäin kasvit suojaamaan itseään ja sulkemaan solukot, jolloin vettä ei kulukaan siihen tahtiin, kuin voisi kuvitella. Eli lämpötilan ja kasvin vedentarpeen välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä. 

Kasvihuoneessa etenkin on niin kuuma, että tämä ilmiö on helppo huomata. Ja siksi keskitynkin paljon enemmän siihen, että suihkuttelen raikasta vettä kasvien lehdille. Se jäähdyttää niitä ja jos nyt jokunen pieni polttovaurio siitä lehtiin tulee, niin ei se ole kuin esteettinen haitta. Ja jos totta puhutaan, niin niitä vaurioita ei juuri tule, jostain syystä niistä vain halutaan varoitella noilla ”somepalstoilla” aivan liikaa. Tuleehan se auringonpaiste usein sateen jälkeen luonnossakin, eikä se sen suurempia haittoja tee.

Yleensä sumuttelen kasvit näin helteellä pariin kertaan päivän aikana, siihen kaikkein kuumimpaan aikaan. Se riittää, eikä ole vaaraa, että multatila kastuu liikaa tai että kasvusto jäisi märäksi yötä myöden.

Tarkista ettei kasteluvesi ole liian kuumaa

Tämä koskee yleensä kasvihuoneolosuhteita, mutta joskus myös ulkona saattaa olla tämä tilanne. Etenkin letkussa, joka on auringonpaisteessa, saattaa lämpötila nousta liian kuumaksi. Itse kokeilen aina letkusta tulevaa lämpötilaa kädellä ja kun se on sopivan viileää, niin sitten vasta alan kastella. Kasvihuoneessa on näillä keleillä käytännössä aina se tilanne, että letkuissa oleva vesi pitää ensi laskea pois ja sitten kun vesi alkaa tulla säiliöstä / kaivosta, niin se on sopivaa kasteluun. Liian kuuma vesi on suorastaan vaarallista kasveille. Hyvä nyrkkisääntö on, että kun vesi tuntuu kädessä viileälle, niin se on sopivaa. Käytännössä hapen osuus alkaa vedessä laskea, kun sen lämpötila alkaa mennä yli +25ºC asteen. Ja hapeton, kuuma vesi on muutenkin kuumasta kärsivälle kasville lähes myrkkyä.

Tummat / mustat ruukut pois paahteesta

Tätä ei aina tule ajateltua, mutta jos ruukku on tumma ja aurinko porottaa siihen suoraan, niin sen lämpötila nousee todella korkeaksi. Ja sehän tarkoittaa sitä, että se vaurioittaa tai vähintäänkin haittaa juuristoa ja sen kykyä hoitaa omaa hommaansa. Pahimmillaan lämpötila voi nousta tummissa ruukuissa niin korkealle, että ”kiehuttaa” juuret ja koko kasvi kuolee.

Kokeilepa joskus vaikka niin, että laitat kosteaa multaa vaaleaan ja mustaan ruukkuun. Laita ruukut suoraan auringonpaisteeseen ja käy sormella kokeilemassa mullan lämpötilaa iltapäivästä kaikkein kuumimpaan aikaan. Ero on huima, ja jos siihen vielä yhdistetään letkusta tuleva, ”kiehuva” ja hapettoman vesi, niin kyllä siinä on kasviparalla tukalat oltavat säilyä hengissä. 

Eli jos sinulla on tummia ruukkuja ja ne ovat suorassa auringonpaisteessa, niin näillä helteillä suosittelen, että siirrät ne hiukan varjon puolelle, tai virität jonkun varjon niiden eteen, näiden kuumimpien hellepäivien aikaan. Normipäivinä tätä ongelmaa ei ole.

Helleterveisin puutarhurisi Juha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity >

Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Juha Toikka / KodinKukat Oy