Nokkonen on kotipihan superfoodia – kastelukiteistä mikromuovia?

Piha

Nokkoset ovat alkukesän superruokaa! Kerää nuoria versoja ja löydä oma reseptisuosikkisi. Myös kasvit pitävät nokkosista tehdystä nokkosvedestä ja -käytteestä, lue puutarhurin vinkit. Kastelukiteissä mikromuovia?

Nokkoset nousee – niistä on moneksi

Nokkoset on alkaneet nousta ja paitsi että ne kertovat hyvästä maasta, ne ovat myös vallan monipuolisia hyötykasveja monellakin tapaa.

Etenkin nyt nuo tuoreet ja ravinteikkaat nuoret versot ovat maukkaita ja terveellisiä. Esimerkiksi rautaa nokkosessa on jopa 7-kertaa enemmän kuin pinaatissa. Lisäksi siinä on myös erittäin paljon piitä, C-vitamiinia ja tärkeitä A-, B-, E- ja K-vitamiineja sekä mm. flavonoideja, eteerisiä öljyjä, hivenaineita ja runsaasti klorofyllejä A ja B.

Nokkosestahan voi tehdä vaikka mitä – keittoja, lettuja, muhennosta jne. Netti ja kirjat ovat täynnä ohjeita, joten ei muuta kun kokeilemaan!

Nokkostee on monen suosima voima- ja puhdistusjuoma. Sen valmistus on helppoa: kiehuva vesi kaadetaan nokkosen lehtien päälle ja annetaan hautua 10 min. Siivilöidään lehdet pois ja makeutetaan tarvittaessa vaikka hunajalla. Tällaista nuorista versoista tehtyä, vahvistavaa ja puhdistavaa teetä suositellaan juotavaksi 2-3 kupillista päivittäin parin viikon ajan.

Nuoria versoja voit pakastaa ja käyttää myöhemmin. Versoja voi myös kuivattaa ja murskata, jolloin käyttökohteita löytyy vielä enemmän. Esim. leivonnaisiin, yrttisuolan lisäksi, teeksi jne.

Huom! Nokkosteen käyttöä ei suositella jos on sydämen tai munuaisten vajaatoiminta! Myös raskauden ja imettämisen aikana olisi hyvä välttää nokkosen käyttöä.

Kerääminen kompostien ja ulkovessojen läheisyydestä ei ole suositeltavaa, sillä niihin kertyy helposti liikaa meidän ihmisten elimistölle haitallista nitraattia.

Nokkosvesi ja nokkoskäyte kasveille

Nokkosesta voidaan valmistaa sekä nokkosvettä että nokkoskäytettä. Molemmat valmistetaan keräämällä saavi/ämpäri täyteen nokkosia ja täyttämällä ämpäri vedellä. Nokkosvesi valmistuu 1-2 päivässä ja on laimentamattomana hyvä torjunta-aine. Nokkosvettä voidaan sumuttaa suoraan kasvien päälle ja se tehoaa hyvin, varsinkin toistettuna, esim. lehtikirvoihin.

Nokkoskäyte valmistetaan samalla tavalla, mutta käytteen annetaan seisoa aurinkoisessa paikassa 2-3 viikkoa. Käyte on valmista, kun se on lakannut kuohumasta. Käyte alkaa haista, mutta se ei haittaa. Valmiista käytteestä siivilöidään nokkosenjäämät pois ja sitä käytetään laimennettuna. Nokkoskäytettä annostellaan lannoitteena kasvien juurelle, ei ruiskuteta lehdistölle. Runsasta lannoitusta vaativille kasveille hyvä laimennussuhde veden kanssa on 1:5. Muille kasveille suhteessa 1:10. Nokkoskäytettä voi käyttää myös torjunta-aineena, jolloin laimennussuhde 1:50.

Nokkoslannoitus edistää kasvien hyvinvointia, juurten kasvua, nostaa maan pH-tasoa, lisää kasvien typenottokykyä jne. Nokkoslannoitus ei korvaa esim. peruslannoitusta, mutta sitä voidaan käyttää keväällä ja alkukesällä lisäravinteena, kun kasvien ravinteiden tarve on suurimmillaan.

↑ Vanhat sukkahousut käyttöön! Mahdottoman kätevä tapa on sulloa vanhat sukkahousut täyteen nokkosia ja laittaa nokkoset niissä likomaan. Ei tarvitse siivilöidä, nostaa vain sukkikset nokkosineen pois vedestä.

Perennat ja niiden kasvunopeus

Nyt on se aika vuodesta, kun huolestutaan viime syksynä istutettujen perennojen osalta. Kun samaan aikaan vanhat, jo pidempään penkissä olleet perennat nostelee versojaan, ei viime syksynä istutetuissa näy vielä mitään elonmerkkejä.

Otetaan taas hiukan rauhallisemmin ja annetaan viime syksyn istutuksille vähän enempi aikaa nousta. Niillä kun kasvuunlähtö on hiukan hitaampaa näin ensimmäisenä keväänä, mutta kyllä ne sieltä nousee. Ja jos tuo ennuste nyt pitää paikansa, että lämpenee, mutta ei sada, niin pienet kastelut tekisivät niille myös hyvää.

Ei etanan munia vaan lannoiterakeita

Jos näet tämmöisiä ”munia” taimiruukuissa, niin ei kannata heti pelästyä, että ne olisi esim. etanan munia. Lähes poikkeuksetta nämä on nimittäin hitaasti liukenevia lannoiterakeita tai niiden kuoria. Voit testata asian helposti puristamalla raetta sormien välissä ja jos se menee rikki ja on tyhjä, niin se oli pelkkä kuori ja jos se on uusi lannoiterae, niin sitä et kyllä sormienvälissä rikki saa. Ja etananmunat on yleensä myös läpikuultavia ja niiden sisältä tursahtaa nestettä kun ne puristaa rikki.

Laitoin kuvaan malliksi kärhöruukun pinnalle lannoiterakeita. Näitä on yleensä mullan sisällä, kun niitä on lisätty istutusmultaan ja tulevat esiin kun kastellaan.

Kastelukidekeskustelu – ei ihan niin mustavalkoinen asia

Taas on somepalstoilla keskusteltu kastelukiteistä ja niiden sisältämistä mikromuoveista. En aio sen enempää siellä aiheeseen ottaa kantaa, mutta se ei ole ihan niin mustavalkoista kuin mitä sen annetaan ymmärtää. Jopa joidenkin ihan asiallisten henkilöiden suusta olen kuullut aika yleistäviä ja tuomitsevia lausuntoja, mitä hiukan ihmettelen.

Vauvanvaippojen kide sisältää mikromuovia – älä käytä kasveille!

Vauvanvaipoissa olevat kiteet on valmistettu synteettisesti ja sisältävät synteettistä polymeeria, joista taas tulee mikromuoveja. Hyötykasvien kasvualustassa käytettyinä ne siis pahimmillaan kiertävät meihin itseemme tuotteita syötäessä. Siksi en koskaan suosittele enkä suostu myymään / käyttämään synteettisesti valmistettuja kiteitä, en edes koristekasveille. 

Tämä minun käyttämä kastelukide on valmistettu täysin luonnonmukaisesti, niin että hajotessaan se palautuu takaisin luonnon kiertokulkuun. Tieteellisesti sanottuna jokainen kide on hajoava ristisilloitettu kalium polyakrylaatti. Itse  prosessi menee jotakuinkin näin:

Maaperän levittämisen jälkeen polymeerit on ensimmäisessä vaiheessa liuotettu maaperäperäiseltä sieneltä. Sieni leikkaa sitten yksittäisiä polymeeriketjuja jatkuvasti pienemmiksi paloiksi (de-polymerointi). Nämä pienet kappaleet polymeereistä integroidaan maaperän humusjakeeseen. Tällä tavoin ne sidotaan humusfraktioon ja pysyvät imumobilisoituna. Toisessa vaiheessa, kun polymeeriketjut ovat riittävän pieniä (pieni molekyylipaino), jäljelle jäävät polymeeripartit täysin mineralisoidaan maaperäperäisillä bakteereilla perusaineisiin CO2, K2O, H2O. Ympäristöriski voidaan näin ollen sulkea täysin pois.” 

Selkokielellä tämä tarkoittaa, että kastelukide toimii aikansa (3-5 vuotta) ja hiljalleen hajoaa takaisin luonnon kiertokulkuun. Siksi lisään sitä vuosittain hiukan kukkapenkkeihin sekä ruukkuihin. Laitan sen siis ennen kaikkea kasvien takia, sillä se hoitaa kasville tasaisemmin vettä ja ravintoa, ehkäisee maan tiivistymistä sekä liika kastelua. Kiteet myös ilmaavat maata turvotessaan ja kuivuessaan. Nämä kiteet pystyvät sitomaan itseensä jopa kaksikymmenkertaisen määrän vettä ja luovuttamaan sitä sitten, kun maa ympärillä alkaa kuivua.

Toki nuo myös helpottaa minun kastelu-urakkaa, kun kuivumisvaara ei ole niin akuutti. Erityisen hyviä nämä ovat hautausmaalla, siellä kun ei ihan aina ehdi jokaisella poutapäivällä käydä kastelemassa. Toki se helpottaa myös lomalla kukkastenkastelijan urakkaa.

Nämä kastelukiteet, joiden ympäristöystävällisyydestä sekä toimivuudesta mene itse takuuseen, löydät täältä

Terveisin puutarhurisi Juha

Lisää ajankohtaisia puutarhavinkkejä saat Puutarhurin perjantaipostissa aina perjantaisin. Liity >

Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy, kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy

Julkaisuun liitetyt avainsanat:

Juha Toikka kastelukide kastelukiteet Kodin Kukat Kodinkukat lannoite lannoiterae lannoittaa nokkonen nokkoskäyte nokkoslannoite nokkosvesi perenna perennat


Lisää samasta aiheesta


Artikkelin aiheeseen liittyviä yrityksiä: