Kuntotarkastus jouduttaa talon myyntiä

Pääkaupunkiseudulla myyntiin tulevista pientaloista noin 60 prosenttia on nykyään kuntotarkastettu etukäteen. Muualla maassa kuntotarkastus on tehty noin 40 prosenttiin myyntiin tulevista taloista.

Raksystemsin mukaan asuntokaupan riitoja voitaisiin vähentää teettämällä pientaloihin Suoritusohjeen mukainen kuntotarkastus jo ennen kohteiden myyntiin laittamista.

– Etukäteen tehtyä kuntotarkastusta karsastetaan vielä paikoin Suomessa ihan suotta. On kaikkien osapuolten etu, että kohteen mahdolliset puutteet ja korjaustarpeet ovat jo tiedossa ennen kauppaa, korostaa Raksystemsin Inspections & Surveys -liiketoimintajohtaja Kim Malmivaara.

Ruotsissa valmiiksi tarkastetuilla kohteilla on lyhyempi myyntiaika, ja niiden kauppahinnat ovat keskimäärin korkeampia kuin tarkastamattomien kohteiden myyntihinta.

– Ruotsissa tarkastamattoman kohteen näyttöön ei välttämättä edes lähdetä, Malmivaara kertoo.

Kuntotarkastuksessa käydään läpi esimerkiksi talon kunto ja mahdolliset riskit. Jos kuntotarkastus on tehty etukäteen, kuntotarkastaja voi käydä kohteen läpi ostajan kanssa myyntitilanteessa.

Kuntotarkastus antaa puolueetonta tietoa

Kuntotarkastusta varten on Suomessa laadittu Suoritusohje (KH 90-00394).

Suoritusohjeen mukaan tehdyssä tarkastuksessa käydään läpi

• kiinteistön rakennustekninen kunto
• korjaustarpeet
• vaurio- ja käyttöturvallisuusriskit
• terveysriskit
• toimenpide-ehdotukset.

Kuntotarkastuksen tarkoitus on tuottaa puolueetonta tietoa kiinteistöstä, ja se toimii apuna kiinteistön arvoa määriteltäessä.

– Jos kohde on kuntotarkastettu etukäteen, ostajaehdokkaan tai -ehdokkaiden kanssa kohteessa voidaan tehdä ostajan kierros, jolla kuntotarkastaja käy läpi raportin huomiot, Malmivaara kertoo.

Kattavan tiedon saaminen kohteesta ennen myyntiin laittamista on olennainen syy teettää kuntotarkastus etukäteen. Kuntotarkastus palvelee niin myyjää kuin ostajaakin, koska silloin kaikki tietävät, mistä ollaan tekemässä kauppaa.

Kuntotarkastuksen perusteella sekä myyjä että ostaja saa tietoa siitä, millaisia korjauksia kohteessa tarvittaisiin.

Kuntotarkastus ehkäisee riitoja

Jos kuntotarkastuksessa suositellaan lisätutkimuksia, ne olisi syytä tehdä ennen asuntokauppaa, tai ainakin vastuu lisätutkimusten hoitamisesta ja niiden mahdollisesti tuomista korjauskuluista olisi suotavaa määritellä kauppakirjassa.

Lisätutkimusten teettäminen ja vastuiden kirjallinen määrittely karsii ostajan ja myyjän eriäviä oletuksia ja taklaa asuntokaupan riitoja jo etukäteen. Se myös nopeuttaa kaupantekoa.

Jos kuntotarkastusta ei ole tehty, monesti käsille tulee tilanne, jossa ostaja tekee tarjouksen, jonka ehtona on kuntotarkastus. Tarkastuksessa voi tulla esiin jotakin, mihin ostaja ei ole valmistautunut.

– Sitten alkaa neuvottelu kauppahinnan alentamisesta, eikä kauppaa välttämättä synnykään ostajaehdokkaan kanssa, vaan myyntiprosessi alkaa alusta, Malmivaara kertoo.

Riskirakenne ei välttämättä estä kauppaa

Moni voi säikähtää esimerkiksi sitä, että kohteesta on jokin riskirakenne. Se ei Malmivaaran mukaan automaattisesta tarkoita ongelmaa, mutta rakenne on tutkittava ennen kuin voidaan sanoa, millainen riski se on kiinteistölle.

Osa pientaloaan myyntiin laittavista miettii, ettei kuntotarkastusta kannata teettää etukäteen, jos kohde ei menekään heti kaupaksi. Kuntotarkastusraportti on kuitenkin voimassa kuusi kuukautta, minkä jälkeen sen on mahdollista päivittää.

Suurempi riski kuntotarkastusta teetettäessä on se, että kuntotarkastus tehdään väärin tai soveltaen. 

– Vain harva tekee KH-kortin Suoritusohjeen mukaisia kuntotarkastuksia, ja se on harmi. Siinä on aina omat riskinsä, kun tarkastus tehdään soveltaen. AKK-pätevyyden edellytys on suoritusohjeen mukaan toimiminen, Kim Malmivaara huomauttaa.

Lähde: raksystems.fi

Kuvat: Pexels.com