Latvominen käy helposti – lopputuloksena tuuheat kasvit

Latvonta varmistaa, että kasvi saadaan haarautumaan ja samalla yleensä myös sen pituuskasvua hillitään. Kokeile, olisiko kasvien latvominen uusi suosikkiaskareesi!

Nyt kun isompiin ruukkuihin istutetut taimet alkavat kasvamaan pituutta, niin ne olisi hyvä latvoa. Se on hiukan kasvikohtainen asia milloin ja mistä kohtaa pitää latvoa, mutta ei siinä kovin suurta virhettä voi tehdä muuten kuin leikkaamalla liian lyhyeksi.

Jos et ole ihan varma mistä kohden pitäisi latvoa, niin jo se, että nipistät latvan poikki riittää. Latvonnalla saadaan siis aikaan kasvin sivuversojen kasvuun lähtö. Näin kasvi tuuhentuu ja komistuu moninkertaiseksi ihan luonnostaan. Ja sehän tarkoittaa helposti 6-10 kertaa enemmän kukkivia versoja!

Tässä esimerkiksi tämä tuttu kuva verenpisarasta, johon jätän yleensä 3-5 kpl lehtipareja, hiukan lajikkeesta riippuen. Jo viikon päästä sivuversot lähtevät puskemaan esiin ja näin yhdestä onkin tulossa 6 kertaa isompi, ihan tuon yhden leikkauksen ansiosta.

Uudet versot kukkivat yleensä nopeammin, koska itse kasvi on jo juurtunut ja kovassa kasvussa. Eli on ihan tavallista, että kukkia ilmestyy jo 2-3 viikon kuluttua latvonnasta.

Itse tykkään nyppiä latvoja poikki pitkin kesää ainakin verenpisaroista, petunioista ja miljoonakelloista. Vähän kerrallaan ja sieltä sun täältä (yleensä pidempiä versoja). Näin kasvit pysyvät tiiviimpinä ja niihin tulee koko ajan lisää kukkivia versoja.

Ja samalla kun latvotaan, niin eihän sitä kannata hyvää hukkaan heittää. Latvonta on nimittäin edullinen ja hauska tapaa tehdä lisää taimia! Kesällä nuo juurtuu hyvin ja kukkii komeasti jo loppukesästä. Usein käykin niin, että latvonnasta juurrutetut taimet ovat loppukesällä ja syksyllä jopa hienompia kuin itse kasvit.

Tämä pistokaslisäys on täällä puutarhalla lähes jokapäiväistä puuhaa näin keväisin ja alkukesäisin. Puutarhalla pistokkaat tosin otetaan erikseen kasvatetuista ja valikoiduista emotaimista, jolla taataan terveet ja varmasti parhaat taimet.

Kerrataan hiukan miten latvominen onnistuu parhaiten, vaikkapa tuon samaisen verenpisaran kanssa. Tuossa kuvassa näet varmaan heti nuo oikeanpuoleisen pistokkaan ”virheet” – eli lehtihanka ei ylety multaan asti ja nuppukin on paikallaan. Vasen taas on oikein ja kasvaa varmasti.

Näin se onnistuu ja on paljon helpompaa, kuin mille vaikuttaa. Ja toki tällä samalla idealla voit ottaa pistokkaita muistakin kasveista pitkin kevättä – myös monista huonekasveista. Yleensä pidän juhannusta sellaisena aikana, että sen jälkeen pistokkaiden juurtumiskyky heikkenee selvästi eli ennen juhannusta nämä pistokashommat kannattaa yleensä tehdä.

Pistokkaille kannattaa käyttää aina taimimultaa (ei missään tapauksessa mustaa multaa) ja jos haluat auttaa juuristoa, anna sille pieni satsi juurtumisrouhetta. Se auttaa juuria luonnollisella tavalla hyvään ja terveeseen kasvuun.

Eikä tuo vaikutus jää vain taimivaiheeseen, vaan se auttaa kasvia ja sen juuria ihan koko kesän. Eli sitä kannattaa lisätä vielä koulintavaiheessa mullan sekaan. 

Minusta se kaikkien kätevin ja toimivin kasvualusta taimikasvattajille ja viherkasveille on kookostaimimultaseos. Näissäkin on toki eroja eri valmistajien kesken, mutta sellainen, joka on sopivan mietoa ja ei liian karkeaa on helpointa käsitellä ja hallita.

Esimerkiksi tässä minun teettämässäni on vain pieni, noin kahden viikon starttilannoitus, jonka jälkeen kasteluveden mukana voit antaa juuri sen määrän ja sellaista lannoitetta kuin haluat. Itse maa ei ainakaan ole liian vahvaa ja väkevää sieme- tai taimikasvatukseen eikä viherkasveille. Siksi tuo soveltuu hyvin myös muun muassa yrttien kasvatukseen ruukuissa. Tämä pysyy myös ilmavana vaikka välillä saattaisi lorahtaa liikaa vettä.

Nämä ovat tuttuja varsin monelle taimikasvattajalle ja yleensäkin meille puutarhaharrastajille, mutta välillä kuulee kuinka menee käsitykset hiukan sekaisin. Koska nämähän ovat hiukan toistensa vastakohtia, niin on hyvä tietää mitä kumpikin on ja milloin niitä on hyvä käyttää.

Perliitti on helppo tunnistaa ulkonäöstä. Perliitti on valkoista, ilmavaa, kevyttä ja raemaista (muistuttaa hiukan styroxia). Perliitti sekoitetaan aina multaan lisäämään sen ilmavuutta ja ehkäisemään kasvualustan tiivistymistä. Se ei sido itseensä vettä eikä ravinteita ja on täysin pH-neutraali.

Vermikuliitin voisi ulkonäöltään sanoa muistuttavan ”kissankultaa”. Se sitoo kosteutta jopa 3-4-kertaisesti ja sitä käytetään käytännössä siemenkylvösten kevyeen peittämiseen, jolloin se pitää kylvökset tasakosteina samalla nopeuttaen ja parantaen niiden itämistä sekä juurtumista. On myös ihan luonnollinen ja ympäristöystävällinen tuote. 

Vaan nyt lähden tuonne kasvihuoneelle puuhastelemaan. On kasvien latvontaa ja pistokkaiden laittamista sekä samalla valmistelen seuraavat taimet matkalle kohti uusia koteja. Haikean hyvälle tuntuu taas!

Terveisin auringosta ja kasvunihmeistä nauttien ja toivotellen puutarhurisi Juha

Teksti: Juha Toikka / KodinKukat Oy,
Kuvat: Pixabay, Juha Toikka / KodinKukat Oy