Miellyttävä ja vaivaton maalämpö rintamamiestaloon

↑ Maalämmön konehuone sijaitsee puoliksi maan alla suoraan olohuoneen alapuolella. Oikealta mustina maalämmön keruupiirin putket (seinän takana putket kulkevat maan alla), maalämpökone ja lämminvesivaraaja. Suoraan lämminvesivaraajan yläpuolella näkyy vaaleana kondenssiveden keräysastia, josta vesi valuu putkea pitkin seinän läpi ulos maahan. Keräysastiasta hieman vasemmalle nousut ylös olohuoneen kahteen patteriin. Vasemmalla kolmen metrin päässä (eivät näy kuvassa) ovat nousut muille pattereille. Vaakasuuntaiset putkitukset kulkevat siis pääosin konehuoneessa eivätkä asuintiloissa. Koska konehuoneessa ei ole lattiakaivoa, laitteiden alle teetettiin varmuuden vuoksi kuvassa alimpana näkyvä valuma-allas.

Tämän jutun kirjoittaja osti vuonna 2006 kaksikerroksisen yli satavuotiaan hirsitalon. Sen lämmityksen perustana oli iso Nunna-vuolukiviuuni, jota avitti pakkasilla suora sähkö.

Puulämmitys kävi ajan mittaan asukkaan voimille, minkä takia maalämpöön vaihtaminen alkoi kiinnostaa. Maalämpö toteutetaan yleensä vesikiertoisella lattialämmityksellä. Talossa ei kuitenkaan ollut vesikiertoa, eikä alkuperäisiä vankkoja ponttilattioita myöskään haluttu rikkoa.

Ratkaisuna huoneen korkuiset lämpöpatterit

Lattialämmitys soveltuu laajan pinta-alansa ansioista hyvin maalämmön tuottamaan melko alhaiseen lämpötilaan. Kuinka saisi vastaavan pinta-alavaikutuksen jollain muulla tavalla?

Ratkaisuna olivat huoneen korkuiset (75 x 210 cm) vesikiertoiset patterit. Hämeenlinnalaisen Kantaputki Oy:n Jorma Askolin laski viiden patterin riittävän. Jokaisessa patterissa on kaksi lamellia ja niissä kummassakin kaksi pintaa. Viidestä patterista kertyy lämmittävää pintaa yhteensä 30 neliömetriä.

Koska lämmityspinta-ala on tässäkin ratkaisussa laaja, suhteellisen alhainen kiertovesilämpötila riittää. Lisäetuna on, että pattereista lämpö vapautuu huoneilmaan suoraan eikä lämmön kulkua hidastavan laminaatin läpi, kuten lattialämmityksessä. Patterilämmityksellä lattiat pysyvät myös luonnollisen viileinä.

Olohuoneeseen sijoitettiin kolme patteria, keittiöön yksi ja vierashuoneeseen yksi. Makuuhuone jätettiin ilman patteria. Uunilämmitys on lämmittänyt talon hyvin eristettyä yläkertaa eristämättömän lattian kautta siinä määrin, että myös se jätettiin maalämmöllä ilman erillistä lämmitystä.

Lyhyet putkivedot: suoraan konehuoneesta ylös

Maalämpökone lämminvesivaraajineen sijoitettiin suoraan olohuoneen alapuolella olevaan kellarihuoneeseen. Samaan tilaan tulevat vaakaputket pihalla sijaitsevasta 170 metrin syvyisestä lämpökaivosta.

Vesikiertoa ei talossa ennestään ollut, mutta vesistä selvittiin todella lyhyin putkivedoin. Vaakaputkitus (3 m) kulkee kellarin konehuoneen seinällä ja nousee kahdella läpiviennillä 60 senttimetrin vahvuisen alapohjan lävitse suoraan pattereihin.

Pohdintaa aiheutti lämmityksessä tiivistyvästä kondenssivedestä huolehtiminen lattiakaivottomassa konehuoneessa. Ratkaisuna oli kondenssiveden keräysastian sijoittaminen ylös katonrajaan, jossa se on hieman pihan pintamaan tason yläpuolella. Vesi valuu astiasta ulos seinään tehdyn läpiviennin kautta (saattolämmitys talvella sulassapitäjänä).

↑ Coloro Oy:n hirsiseinäteippaus maastoutti patterit olohuoneeseen. Seinävaate on kiinnitetty magneetilla. Lämmin ilma kiertää taustaseinässä ylhäällä näkyvän aukon kautta takana sijaitsevaan makuuhuoneeseen antaen sinne riittävän lämmön.

Hirsiseinä tulostettiin pattereihin

Parikymmentä vuotta aikaisemmin tehdyssä remontissa oli jätetty näkyviin hirsiseinän valkoisiksi käsitellyt kauniit hirret. Ikävä kyllä, viidestä patterista neljä tulisi peittämään nämä hirret. Korkeat valkoiset teollisuuspatterit eivät juuri sisustusta kaunistaisi.

Tähänkin keksittiin ratkaisu. Vantaalainen graafisen alan kasvuyritys Coloro valokuvasi hirsiseinät ennen patterien asentamista. Kuvista tulostettiin oikean kokoiset lämmönkestävät tarrat, jotka kiinnitetiin pattereihin. Näin saatiin kuhunkin patteriin juuri sama hirsikuvio, jonka se peitti. Lopputulos on erehdyttävän onnistunut.

Seinävaatteet, taulut ja muut sisustuselementit kiinnittyvät patterien pintaan magneeteilla. Ero pelkkien valkoisten patteripintojen ja hirsikuvioitujen välillä on iso.

Sähkön kulutus lähes puolittui

Maalämmitys kytkettiin käyttöön 18. lokakuuta 2019. Vertailukohdan saamiseksi edeltävät 12 kuukautta lämmitettiin yksinomaan suorasähköllä, jota kului sähkömittarin mukaan 23 174 kWh. Seuraavien 12 kuukauden aikana maalämmityksen kulutus oli 12 020 kWh eli 52 prosenttia vertailuvuodesta. Maalämpövuosi oli tosin hieman suorasähkö-vertailuvuotta lämpimämpi.

Entinen lämminvesivaraaja sijaitsi yläkerrassa, mutta uusi on maalämpökoneen yhteydessä kellarissa pari kerrosta alempana. Varaajan paikan vaihto käänsi talon vesivirtojen kulun. Talon omistajan piti siihen liittyen rakentaa kylmään rossipohjaan viiden metrin mittainen lämpöeristetty putkikanava.

Kokonaisremontti vesien kulkusuunnan kääntämisineen ei tullut aivan halvaksi, mutta asumismukavuus lisääntyi huimasti. Polttopuiden kanssa pelaaminen ja uunilämmittäminen jäivät historiaan. Nunnauunia ja suorasähköpattereita ei ole sen koommin käytetty, mutta ne jäivät varalle.

Maalämmön ansiosta talossa vallitsee nyt ympäri vuoden tasainen 22 asteen lämpötila. Olo on kuin kerrostalossa.

↑ Kantaputki Oy:n Harri Halonen asensi korkeat patterit paikoilleen.

Omat sulut käyttövesille

Maalämmön uudisrakentamisen yhteydessä on vesivahinkojen varalta syytä katsoa, että käyttövesille, lämpimälle ja kylmälle, tulee omat erilliset pääsulkunsa. Jos asukas poistuu pidemmäksi aikaa kotoa, hän nukkuu yönsä levollisemmin tietäessään käyttövesipuolen olevan suljettuna.

Korkeisiin pattereihin perustuva maalämpöjärjestelmä soveltuu myös sodan jälkeen rakennettuihin rintamamiestaloihin, mikäli rakennuksessa vain on kellarihuone maalämpökoneistoa varten. Lattioita ei tarvitse avata tai pitkiä putkistoja rakentaa.

kantaputki.fi | coloro.fi

Teksti ja kuvat: Jukka O. Mattila