Moni piippu päältä kaunis – hormin pinnoitus. Katso video!

Suomalaiseen pientaloon on aina kuulunut jonkinlainen tulisija, jota on perinteisesti käytetty sekä ruoanlaittoon että lämmitykseen. Tulisija on yhteydessä hormiin tai kansanomaisemmin sanottuna savupiippuun. 

Vaikka tulisijat olisivatkin ahkerassa käytössä, on hormien kunto saattanut jäädä talon omistajilta täysin tarkistamatta. Hormiston kuntoa on vaikea arvioida itse, joten se kannattaa tutkituttaa ammattilaisella. Jos hormisto on rapautunut pahasti, hormisaneeraukseen kannattaa ryhtyä paloturvallisuuden vuoksi. Suomessa syttyy joka vuosi lämmityskauden aikana huonokuntoisista hormeista aiheutuvia tulipaloja.

Elinikää ei kannata testata

Perinteisen tiilestä muuratun hormin elinikä vaihtelee tulisijan käytön ja suojauksen mukaan. Valitettavan usein näkee taloja, joiden piipussa ei ole edes sadehattua. Tämä pieni ja varsin edullinen osa pidentää piipun elinikää huomattavasti suojaamalla erityisesti yläosan rakennetta veden, jään ja lumen aiheuttamalta rapautumiselta. 

Useat tulipaloon johtaneet syyt johtuvat piipun yläosien halkeamista, joista kuumuus pääsee leviämään yläpohjaan, eristeisiin sekä vesikattorakenteisiin sytyttäen palon. Halkeamien oireina voivat olla mm. savun haju vintillä tai värimuutokset ympäröivissä materiaaleissa. Vapaasti hengittävissä taloissa, joissa sisäilma vaihtuu painovoimaisesti ja osa piipun hormeista toimii ilmanvaihtokanavina, saattaa savun haju tunkeutua jopa alemmassa kerroksessa talon sisälle, jos hormien väliset tiilet ja niiden saumat alkavat olla pahasti rapautuneita. Järkevintä näiden oireiden havaitsemisen jälkeen on olla yhteydessä alan ammattilaiseen ja tilata hormin kuntotarkastus.

Yli 70-vuotiaan piipun kuntotarkastus

1940-luvulla rakennetun rintamamiestalon omistajat epäilivät hormiensa kuntoa ja päättivät tarkistuttaa hormiston paloturvallisuuden vuoksi. Omistajat valitsivat piipun tarkastukseen ja kunnostukseen katto- ja hormikunnostuksiin erikoistuneen valtakunnallisesti toimivan RestaKoti Oy:n. 

Tarkastus aloitettiin tekemällä piipulle savutesti, jossa takan tulipesään laitettiin voimakkaasti savua tuottava harmaasavupatruuna. Samaan aikaan tarkkailtiin piipun yläosassa, mistä hormista savu nousi. Savutesti paljasti, että hormien väliset seinämät vuotivat pahasti, kun savua nousi myös molemmista ilmanvaihtoon tarkoitetuista hormeista. 

Savupatruuna sijoitetaan takan sisään, jotta hormin mahdolliset vuodot paljastuvat.

Savukokeen jälkeen piipun hormeihin laskettiin kamera, jotta hormien kunto nähtiin tarkemmin. Tiilet olivat paikallaan ja ehjät, mutta niiden saumat olivat pahasti rapautuneet, mikä yli 70-vuotiaalle talolle on enemmän kuin tavallista. Oli tullut aika kunnostaa piippu.

Ensin rassataan, sitten pinnoitetaan

Talon hormisto kunnostettiin massaamalla eli laastipinnoittamalla hormiston seinämät. Pinnoitus voidaan tehdä tiilihormistoihin eikä menetelmä pienennä piipun halkaisijaa.

Piipun kuvaamisessa käytetään erikoisvalmisteista kameraa.

Ensimmäisenä toimenpiteenä piipun korjaamisessa on tulipesien ympäristön suojaaminen mahdolliselta pölyltä ja lialta. Kun uuninluukut ja kaikki räppänät oli teipattu tiiviisti umpeen, hormit harjattiin porakoneeseen kytkettävällä vaijerilla, jonka päässä on teräsharja. Tämä toimenpide irrottaa hormien seinämistä pinttymät sekä ylimääräiset ja irrallaan olevat ainesosat, jotka tippuvat alas tulipesään tai tuhkaluukkuun. Sieltä ne on helppo imuroida pois. 

Ennen piipun rassausta tulee jokainen rako takassa tukkia huolellisesti.

Vaijerin päässä oleva teräsharja irrottaa tehokkaasti piipun epäpuhtaudet ja irtoavat ainekset.

Mikäli rassauksen yhteydessä irtoaa jokin hormien välissä oleva tiili, se noukitaan erikoistyökaluilla ylös hormista ja laitetaan takaisin paikalleen. Joskus harvoin joudutaan puhkaisemaan piipun kylkeen reikä korjauksia varten. Näin voi käydä mutkittelevissa ja monihaaraisissa piipuissa.

Kun kaikki talon hormit oli rassattu, aloitettiin varsinainen pinnoitus. Koska hormeja on talossa useampia, tuettiin pinnoitettavan hormin viereiset hormit pitkällä ilmatäytteisellä tukiponttoonilla pinnoituksen ajaksi. Tuennalla ehkäistään hormien välisten tiilien mahdollinen siirtyminen pois paikaltaan. 

Pinnoitettavaan hormiin laskettiin vaijerin avulla hieman rugbypalloa muistuttava kevlar-pussi, jonka alaosassa oli laskemista helpottava paino. Kun pussi oli hormin pohjalla, täytettiin sitä paineilmalla niin paljon, että se pääsi edelleen nousemaan helposti ylöspäin. Sen jälkeen hormiin alettiin kauhoa saneerausmassaa vähän kerrallaan. Kun pussia nostettiin piipun päälle kiinnitetyn vinssin avulla hitaasti ylöspäin, painui massa tasaisesti hormin seinämiin. Massaa lisättiin sitä mukaa kun pussia vinssattiin ylöspäin. Tällä menetelmällä hormi sai taas tasaiset ja ehjät seinämät, ja kaikki halkeamat ja raot saatiin tehokkaasti tukittua. Kaikki hormit käsiteltiin samalla tavalla.

Tukiponttooni täytetään ilmalla.

Piipun hormin yläosa on pahasti rapautunut saumoistaan.

Hormin vuorauksessa käytettävää palloa nostetaan ylös vinssin avulla.

Loppukuvaus, savupatruunatesti ja hattu päälle

Kun kaikki hormit oli käsitelty, tehtiin vielä uudelleen savutesti lopputuloksen tiiviyden varmistamiseksi. Sen jälkeen hormit kuvattiin vielä uudestaan, jolla tarkistettiin pinnoituksen tasaisuus ja ehjyys. Kun kaikki oli kunnossa, työ viimeisteltiin asentamalla alkuvaiheessa irrotettu piipunhattu takaisin paikalleen. Lopuksi paikat vielä siivottiin.

Hormin uuden pinnoituksen tulee kuivua vuorokauden rauhassa ennen ensimmäistä lämmityskertaa. Siksi onkin hyvä teettää tarkastus ja pinnoitus kuumimman lämmityskauden ulkopuolella.

Vaihtoehtoja pinnoitukselle

Huonokuntoisen piipun voi korjata myös putkittamalla. Putkitus voidaan tehdä joko jäykistä tai taipuisista haponkestävistä putkista. Korjaustavan valintaan vaikuttavat mm. hormiin liitettävä lämmityslaite, hormin halkaisija sekä sen kunto. 

Öljylämmitteisten talojen hormin kunnostukseen suositellaan yleensä putkitusta. Puulämmitteisten talojen hormit taas kannattaa pinnoittaa, sillä putkitus pienentää hormin pinta-alaa, heikentää vetoa ja lämmön varaavuutta. Pinnoitetun hormin veto ja varaavuus saattavat käsittelyn myötä jopa parantua. 

Mitä maksoi?

Pinnoituskustannuksiin vaikuttavat hormien lukumäärä, kunto sekä pituus. 

• 4 hormia, n. 6 m korkea piippu
• Materiaalit 1 984 €, työt 2 976 € (yht. 4 960 €)
• Kotitalousvähennysten (1 339,20 €) jälkeen yht. 3 620,80 €
• Työ kesti yhteensä 7 tuntia eikä se vaikuttanut talossa asumiseen.

Katso video! Pientalokanava: Piipun korjaus

Teksti & kuvat: toimitus