Osallistu ja voita LAPETEK LUKA 6 -komposiittiallas sekä LINA-A-hana
Asbesti on yleisnimi useille luonnosta saataville kuitumaisille silikaattimineraaleille. Rakennusalalla asbestia on käytetty muun muassa asbestikuitujen lämmöneristävyyden, kemiallisen kestävyyden, hyvän vetolujuuden ja mekaanisen kestävyyden takia. Asbestia käytettiin, koska se oli hyvin edullista ja oli vaikea löytää turvallisia tuotteita, joilla olisi korvattu kaikki asbestin hyvät tekniset ominaisuudet.
Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Asbestikuiduille altistuminen voi aiheuttaa keuhkopussin paksuuntumia eli pleuraplakeja, asbestoosia (asbestipölykeuhko), keuhkosyöpää, keuhkopussin tai vatsakalvon syöpää eli mesoteliomaa. Lisäksi se lisää riskiä kurkunpään sekä ruuansulatuskanavan syöpiin.
Kaikista keuhkosyöpätapauksista arvioidaan olevan asbestin aiheuttamia noin 5–10 %. Asbestin aiheuttamilla sairauksilla on pitkä, 10–50 vuoden viive altistumisen alkamisesta sairauden ilmenemiseen.
Asbestimineraaleja ovat krysotiili (valkoinen asbesti), aktinoliitti, antofylliitti, mosiitti (ruskea asbesti), krokidoliitti (sininen asbesti) ja tremoliitti.
MAINOSSuomessa asbestia on käytetty rakentamisessa 1920–1990-luvuilla. Krokidoliitin käyttö kiellettiin vuonna 1976. Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994.
Käytännössä jokainen rakennus mainitulta aikakaudelta sisältää asbestia jossain muodossa. Erityisen runsaasti asbestia löytyy vuosien 1963 ja 1979 välillä rakennetuista rakennuksista.
Tyypillisimpiä paikkoja, joissa asbestia voi pientalossa olla, ovat vanhat putkieristeet, kuitusementtilevyt julkisivuissa, vesikatteena tai ilmavaihtokanavina, pesuhuoneen laatat ja laastit sekä lattiapinnoitteena käytetyt vinyylilaatat ja niiden kiinnitysliima.
Hurjin tapaus kuntotarkastuksilta tulee mieleen kohteesta, jossa eläkkeelle jäänyt putkieristäjä oli käyttänyt vanhat ylijäämäasbestijauheet talonsa yläpohjan lisälämmöneristykseksi. Jauhetta oli ripoteltu purueristeiden päälle.
MAINOSTaloa myyneellä perikunnalla ei ollut asiasta mitään aavistusta. Epäilyttävän eristeen koostumus selvitettiin materiaalinäytteellä ja lopputulemana koko talon yläpohjan eristykset purettiin asbestipurkuna.
Valtioneuvoston asetus (798/2015) asbestityön turvallisuudesta astui voimaan 1.1.2016 asbestilainsäädännön (684/2015) muutoksen yhteydessä. Laissa säädetään asbestipurkutyöntekijän pätevyydestä, asbestipurkutyöluvasta ja niihin liittyvistä rekistereistä.
Asetuksella säädettiin asbestityöhön liittyviä menettelyjä ja asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden sekä henkilösuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia. Asetuksen tärkeimpiä tavoitteita on ollut ohjata asbestipurkutöiden turvallisuutta ja poistaa asbestikuiduille altistumisesta johtuvat terveyshaitat.
Ennen vuotta 1994 rakennetuissa rakennuksissa on tehtävä asbestikartoitus ennen rakenteisiin kohdistuvia purkutöitä.
MAINOSAsbestipitoisten rakenteiden purkaminen on luvanvaraista työtä ja pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta sallittu ainoastaan hyväksytyille ammattilaisille. Asbestipurkutyö edellyttää siis voimassa olevaa asbestipurkutyölupaa.
Työmenetelmiin on lisätty julkisivupinnoitteen poisto märkähiekkapuhalluksella, ja tämä menetelmä sisältyy jatkossa asbestipurkutyöluvan piiriin. Nykyisin myös asbestisementtituotteiden käsittely, kuten asbestipitoisten levyjen purku ulkotiloissa (esimerkiksi julkisivuverhoukset ja vesikatteet), edellyttää lupaa.
Asbestipurkutöiden suorittaminen edellyttää koulutusta sekä rekisteröitymistä asbestipurkutyöhön pätevien henkilöiden rekisteriin, jota ylläpitää lupaviranomainen.
Käytettävien koneiden, henkilösuojainten ja muun välineistön kuntoa on valvottava säännöllisesti ja huoltotilat oltava lain mukaiset. Asbestikartoituksen teko ja näytteenotto ei edellytä purkutyölupaa, sen sijaan asbestilaitteiden huoltotöissä on purkulupaedellytys.
MAINOSIlman lupaa saa tehdä töitä, jotka ovat lyhytkestoisia ja joissa altistuminen on selvästi vähäisempää, esimerkiksi palo-oven lukon vaihto tai asbestipitoisen lattiamateriaalin pinnoitus.
Purkutyöstä on myös tehtävä kirjallinen turvallisuussuunnitelma ja ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Purkutyön jälkeen purkualueen puhtaus on varmistettava aina ilmasta tehtävällä mittauksella.
Omalta työmaavalvojauraltani vuosituhannen vaihteesta muistuu mieleeni tapaus, jossa urakoitsija päätti teettää erään arvokiinteistön remontin purkutyöt lentopallojoukkueella talkoilla viikonlopun aikana ilmoittamatta siitä mitenkään kenellekään.
Purkutyö- ja osastointisuunnitelma oli tehty ja asia käyty läpi työmaan aloituskokouksessa. Purkutyön osastointi oli kuitenkin viikonlopun aikana pettänyt ja sekä asbestipöly että mikrobit olivat levinneet purkualueen ulkopuolelle ns. taidehalliin, jossa olevat taideteokset olivat maanantaiaamuna pölyn peitossa.
Asia eteni työsuojeluviranomaiselle saakka ja urakoitsija sai vakavan varoituksen. Siivouskulut ylittivät reilusti pikku-urakasta saatavan katteen. Tänä päivänä urakoitsijoiden tietoisuus asioista on jo parantunut huomattavasti muun muassa uuden asbestilain myötä.
Materiaali | Aikakausi |
Seinä- ja kattotasoitteet | 1960–1974 |
Lattiatasoitteet | 1937–1960 |
Lattia- ja seinälaatoitukset (laastit ja liimat) | 1960–1985 |
Vinyylilaatat ja vastaavat | 1957–1988 |
Muovimatot | 1970–1985 |
Liimat | 1970–1980-luku |
Maalit ja pinnoitteet | 1970–1988 |
Kuitusementtituotteet | 1910–1990 |
Putkieristeet | 1923–1990 |
Teksti ja kuvat: Matti Kaijomaa
Pientalo ja piha -lehden Pientalotohtori, rakennusinsinööri Matti Kaijomaa on kuntotarkastanut tuhansia taloja. Hän työskentelee Raksystems Insinööritoimisto Oy:ssä.