Pientalotohtori: Oikein toimiva ilmanvaihto takaa terveellisen sisäilman

Raikas ja terveellinen sisäilma on jokaisen perusoikeus, jota ei usein vaalita riittävästi. Heikko sisäilma vaikuttaa terveyteen ja aiheuttaa esimerkiksi väsymystä, tukkoisuutta, kurkun kuivuutta tai päänsärkyä. Pitkään altistumiseen on liitetty astmaoireita tai niiden pahenemista.

Huonon sisäilman merkkejä ovat esimerkiksi tunkkaisuus, kosteiden tilojen kuivumattomuus, lämpötilaongelmat sekä veto ja melu, jotka ovat  kaikki kytköksissä ilmanvaihtolaitteisiin.

Ilmanvaihtojärjestelmien huoltaminen on tärkeää hyvän sisäilman ylläpitämiseksi. Esimerkiksi lika ilmanvaihtokanavissa heikentää ilman virtausta ja voi jopa tukkia ilmankulun.

Asuntojen olisi hyvä olla hieman alipaineisia ulkoilmaan nähden, sillä se pienentää sisäilmasta rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Liian suuri rakennuksen alipaineisuus voi kuitenkin aiheuttaa tai lisätä epäpuhtauksien siirtymistä ilmavuotojen mukana rakenteista sisäänpäin tai esimerkiksi ryömintätiloista ja rakennuksen alla olevista täyttömaista sisätiloihin.

Koneellisen ilmanvaihdon laitteet on tärkeää pitää aina päällä, jotta ilmanvaihto toimii suunnitellusti.

↑ Painovoimainen ilmanvaihtokanava päättyy tässä rakennuksessa yläpohjatilaan. Kanavan päättäminen yläpohjatilaan ei kuitenkaan ole yleensä suositeltavaa, koska kanavasta tulee ylimääräistä kosteusrasitusta yläpohjarakenteisiin.

Ennen 1960-lukua ilma vaihtui painovoimalla

Lähes kaikissa ennen vuotta 1960 rakennetuissa asunnoissa on painovoimainen ilmanvaihto. Sen toiminta perustuu pääasiassa rakennuksen sisä- ja ulkoilman lämpötilaerosta syntyvään hormivaikutukseen.

Yleensä ilma poistuu riittävästi rakennuksissa, joissa savupiipun yhteyteen on rakennettu ilmanvaihto erillisillä hormeilla. Tämä perustuu siihen, että talot ja niiden piiput ovat korkeita.

Korvausilmaa näihin rakennuksiin tulee usein liian vähän, koska yleensä niistä puuttuvat erilliset korvausilmaventtiilit. Ongelmia on aiheutunut myös asuntoja remontoitaessa, jos tilojen käyttötarkoituksen muuttamista tai laajentamista ei ole huomioitu ilmanvaihdossa tai hormien poistoilmaventtiilejä on tukittu tai peitetty.

Kaikenikäisissä rakennuksissa todetaan puutteita väliovien siirtoilmaraoissa, mutta erityisen yleisiä ne ovat vanhemmissa kodeissa. Koska ilmanvaihto on pääsääntöisesti järjestetty niin, että poistoventtiilit sijaitsevat märkätiloissa ja vastaavissa huoneissa sekä varastotiloissa ja tulo- tai korvausilma on johdettu asuinhuoneisiin, on tärkeää, että ilma pääsee liikkumaan huoneesta toiseen myös ovien ollessa suljettuna.

Erityisen tärkeitä siirtoilmaraot ovat märkätilojen ovissa, joissa myös yleisimmin havaitaan puutteita. Ilman siirtyminen voidaan varmistaa järjestämällä oven ja kynnyksen välille rako tai asentamalla oven alaosaan venttiili tai säleikkö.

Vanhoissa rakennuksissa ilmanvaihdon toimivuutta tarkastettaessa on syytä selvittää korvausilmaventtiilien määrä ja sijainti. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää märkätilojen ilmanvaihdon riittävyyteen, koska pesutiloissa on kosteampaa kuin muissa tiloissa.

↑ Ilmanvaihtokoneen tärkein huolto on suodattimien vaihto ja lämmönvaihtimen puhdistaminen.

Koneellinen ilmanvaihto esittäytyi 1960–1980-luvuilla

Tämän aikakauden rakennuksissa on yleisesti käytössä sekä painovoimaista ilmanvaihtoa että koneellista poistoilmanvaihtoa.

1980-luvun lopulla käytettiin jo jonkin verran myös koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa. Sen ajan rakennukset ovat usein matalia, jolloin painovoimainen ilmanvaihto toimii heikosti ainakin lämpimänä vuodenaikana.

Monesti tällaiseen rakennukseen tulee liian vähän korvausilmaa. Ilma vuotaa lattioiden ja ulkoseinien liittymäkohdista, jos rakenteiden liittymien tiiviyteen ei ole rakentamisen aikana kiinnitetty erityistä huomiota.

1960- ja 1970-lukujen kodeissa painovoimaisenkin ilmanvaihdon kanavat ovat usein vaakasuuntaisia, jolloin ilmanvaihto ei toimi. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilmanvaihtokanavien tulee olla pääosiltaan pystysuoria tai lähes pystysuoria ilmavirtauksien aikaansaamiseksi.

Tällä aikakaudella käytettiin kuitusementtisiä ilmanvaihtokanavia, jotka voivat sisältää asbestia. Asia pitää huomioida, kun kanavia huolletaan, muutetaan tai puretaan.

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto yleistyi 1990-luvulla

Noin 30-vuotiaissa rakennuksissa on yleensä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jossa sekä poistuvaa että sisään tulevaa ilmaa siirretään koneellisesti kanavia pitkin. Osassa kodeista, erityisesti 1990-luvulla rakennetuissa, on käytetty koneellista poistoilmanvaihtoa.

Yleensä ilmanvaihtokoneessa on lämmön talteenotto, jossa poistettavasta ilmasta siirretään lämpöä sisään puhallettavaan ilmaan sekä lämmitetään sisään tulevaa ilmaa.

Koska rakennuksen ilmanvaihto perustuu ilmanvaihtokoneen toimintaan, suodattimien säännöllinen vaihto sekä koneen ja lämmönvaihtimen puhdistaminen ovat erittäin tärkeitä toimia. Lisäksi ilmanvaihtokoneen käyntiä on syytä tarkkailla, jotta mahdolliset puhaltimien rikkoutumiset havaitaan.

Yleisimmät ongelmat tällaisessa ilmanvaihdossa aiheutuvat laitteen rikkoutumisesta, huoltojen laiminlyönnistä, järjestelmän säädön tai tasapainotuksen puutteista tai harvinaisemmissa tapauksissa laitteiden tai kanavistojen asennusvirheistä.

Suosituksena on teettää ilmanvaihtokanavan nuohous ja venttiilien ilmavirtausten säätö noin kymmenen vuoden välein. Samalla olisi hyvä mitata myös rakennuksen paine-ero ulkoilmaan nähden.

Ilmanvaihtokanavien lämmöneristyksissä havaitaan yleisesti puutteita, joiden takia kostus saattaa tiivistyä kanavien sisään. Tällöin kosteutta voi päästä talon rakenteisiin tai aiheuttaa jälkiä pintarakenteisiin venttiilien ympärille. Koska sisään tulevaa ilmaa lämmitetään ja poispuhallettavasta ilmasta otetaan lämpöä talteen, myös eristykset vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuuteen.

↑ Painovoimainen ilmanvaihto kylpyhuoneessa. Jos kosteat tilat kuivuvat hitaasti, ilmanvaihdossa voi olla puutteita.

Tarkkana remonttien suunnittelussa

Yleisimpiä ilmanvaihdon muutoksia ovat sähkökäyttöisten puhaltimien asentaminen märkätiloihin remontoinnin yhteydessä. Sähkökäyttöiset puhaltimet ovat usein käytössä vain, kun tilan valot ovat päällä. Uudemmissa malleissa virtaa voidaan ohjata myös tilan ilmankosteuden mukaan.

Ajoittain päällä olevat puhaltimet auttavat tehostamaan ilmanvaihtoa ja tilan kuivumista käytön aikana tai sen jälkeen. Ne eivät kuitenkaan toimi varsinaisena jatkuvana poistoilmanvaihtona, eivätkä yleensä sovellu tilojen ainoaksi poistoilmanvaihdoksi. Sähkökäyttöisten puhaltimien asentamisessa tulee huomioida niiden vaikutus muuhun ilmanvaihtoon ja huolehtia riittävästä korvausilman saannista.

Tilojen käyttötarkoituksen muuttuessa ilmanvaihtokanavia on voitu asentaa vaakasuuntaisesti painovoimaisiin järjestelmiin, jotta tilaan saadaan ilmanvaihtoventtiili ilman suurempia muutoksia. Tällaiset ratkaisut eivät kuitenkaan ole toimivia.

Varmista korvausilman saanti ikkunaremontin yhteydessä

Koska vanhat ikkunat eivät ole olleet kovin tiiviitä, rakennukseen on tullut korvausilmaa niiden kautta. Kun ikkunoita uusitaan, niistä tulee aiempaa vähemmän ilmaa sisään ja siksi pitää varmistaa korvausilman riittävyys. Se voidaan järjestää esimerkiksi ulkoseinään tai tuuletusluukkuihin asennettavilla tai ikkunarakenteisiin sijoitetuilla venttiileillä.

Uusimpia rakennuksia lukuun ottamatta liesituulettimien poistokanavat ovat usein taipuisaa alumiiniputkea. Paloturvallisuussyistä ne suositellaan vaihtamaan viimeistään remontoinnin tai liesituulettimen vaihdon yhteydessä kierresaumakanavaan.

1970- ja 1980-lukujen taitteessa koteihin asennettiin ilmalämmityksiä. Yleensä lattiaan sijoitetuista venttiileistä sisään puhallettava ilma on lämmön lisäksi tuloilmaa. Mikäli remontissa ilmalämmitys poistetaan käytöstä, tuloilman saanti on järjestettävä uudella tavalla.

Jos rakennuksen joissain tiloissa on painovoimainen ilmanvaihto ja toisissa koneellinen poistoilmanvaihto, niiden yhteensovittaminen on hankalaa ja vaatii aina huolellista suunnittelua ennen muutostöitä. On tärkeää varmistua ilmanvaihdon toimivuudesta koko rakennuksessa muutostenkin jälkeen.

↑ Ilmanvaihtokanava yläpohjassa on jäänyt eristämättä, mikä lisää kosteuden kondensoitumista kanavistoon.

Sisäilmaongelmien tutkiminen ja dokumentointi

Sisäilmaa aletaan tutkia yleensä, kun asukkaat havaitsevat siinä ongelmia. Kyseessä voi olla esimerkiksi epätavallinen haju, asukkaiden oireilu tai rakenteiden pinnoilla näkyvät poikkeavat jäljet.

Syy-seuraussuhteiden löytäminen voi olla vaikeaa ja kestää kauan, koska useat eri sisäilmaongelmat ja niiden aiheuttajat voivat synnyttää samankaltaisia oireita.

Huono sisäilma itsessään aiheuttaa harvoin ongelmia. Usein tilanne on saanut alkunsa esimerkiksi kosteusvauriosta, joka aiheuttaa huonon sisäilman tunteen ja siihen liitettävää oireilua.

Jokainen kohde on erilainen, eikä tutkimuksissa ole yhtä tapaa edetä. Usein luullaan, että sisäilmamittaus on yhtä kuin sisäilman mikrobitutkimus.

Sisäilmatutkimuksissa on usein mukana eri osa-alueiden asiantuntijoita, sillä erilaisten tutkimusten ja mittausten kokonaisuus voi olla erittäin laaja ja ne voivat tarvita yhden tai usean tutkimusmenetelmän käyttöä. Se sisältää näytteenottoja ja mittauksia, joita tehdään ilmasta ja rakenteista. Samalla tehdään esimerkiksi mikrobitutkimuksia ja kemiallisia tutkimuksia. Rakenteita saatetaan avata ja tehdä kosteusmittauksia.

Sisäilmatutkimukset etenevät usein vaiheittain poissulkemisen menetelmällä. Ensin on tiedettävä ongelman aiheuttaja. Seuraavaksi tulee selvittää ongelman aiheuttajan sijainti. Viimeiseksi siirrytään tutkimaan ongelman laajuutta, jotta päästään korjaustavan ja -suunnitelman laadintaan.

Korjauksia tehtäessä on hyvä varmistua, että työtä valvotaan ja tehdyt korjaukset dokumentoidaan. On myös varmistuttava riittävästä suojauksesta tai osastoinnista, jotta epäpuhtauksia ei pääse ajautumaan niin sanottuihin puhtaisiin tiloihin.

Korjaustöiden yhteydessä on myös äärimmäisen tärkeää huolehtia kattavasta ja huolellisesta loppusiivouksesta. Korjauksen onnistuminen voidaan varmistaa uusintamittauksilla.

Näin pidät huolta kodin ilmanvaihtojärjestelmästä

1. Tarkasta koneellisen tulo- poistoilmavaihdon ilmanvaihtokoneen suodattimien puhtaus, sillä likainen suodatin huonontaa sisäilman laatua. Huomioi kaikki kotisi ilmanvaihtojärjestelmän suodattimet, sillä niitä voi olla koneen kautta tulevaa ulkoilmaa ja poisjohdettavaa huoneilmaa varten. Likaiset suodattimet lisäävät ilmavirran vastusta, eikä ilma vaihdu kunnolla. Oikein toimiva tuloilman suodatus vähentää myös katu- ja siitepölyn määrää sisäilmassa.
2. Varmista korvausilman vapaa pääsy painovoimaisissa ja koneellisella poistolla toimivissa rakennuksissa kodin ulkoseinässä sijaitsevasta, useimmiten metalliritilällä peitetystä, ilmanvaihtoaukosta. Löydät ritilän alta todennäköisesti hyönteisverkon, joka pitää puhdistaa. Mikäli verkko pääsee tukkiutumaan, järjestelmä ei toimi suunnitellusti.
3. Pese lämmönsiirrin vuosittain. Kytke koneellinen ilmanvaihtokone pois päältä ja irrota levy sekä pese se vedellä laimennetulla astianpesuaineella. Muista huuhdella runsaalla vedellä. Aseta levy takaisin vasta, kun se on kuivunut riittävästi, ja aseta se kesäasentoon. Pese ilmanvaihtokoneen sisäpuoliset pinnat. Käynnistä ilmanvaihtokone.
4. Puhdista ilmanvaihtoventtiilit, eli tulo- ja poistoilmaventtiilit. Voit puhdistaa pyöreiden, lautasen mallisten venttiilien ympäristön esimerkiksi imuroimalla tai pyyhkimällä nihkeällä liinalla. Venttiilit irtoavat pyörittämällä, ja ne kannattaa pestä miedolla saippuavedellä. Huolehdi siitä, että et muuta venttiilien asentoa tai asetuksia, joten pyöritä vain ulkokehää.
5. Varmista, että ilmavaihtokoneen kondenssivedet eivät ohjaudu rakenteisiin ja esimerkiksi teknisen tilan lattialle vaan ohjautuvat hallitusti tilassa olevaan lattiakaivoon.
6. Tilaa ammattilaiselta ilmanvaihtojärjestelmän puhdistustyö säännöllisin väliajoin, esimerkiksi viiden vuoden välein. Samalla suositellaan laitteiston säätöä. Ilmanvaihtojärjestelmää ei saa lähteä omin päin säätämään, vaan aina kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen.

Teksti: Kim Malmivaara, kuvat: Raksystems, iStockphoto