Putkiremontti edessä? Hälytysmerkkejä ovat tukokset, vuodot ja oudot äänet – lue vinkit!

Vanhojen viemärien ongelmia ovat usein tukokset, vuodot ja hajuhaitat. Jos putkiremonttia lykätään liian pitkään, suuremman vesivahingon riski kasvaa. Myös kulut kasvavat radikaalisti, jos vuodon kastelemia rakenteita joudutaan kuivaamaan. Siksi putkiremonttia kannattaa ryhtyä valmistelemaan ajoissa. Jos ongelmia on jo ilmennyt, remonttia ei tulisi siirtää. Vakuutusyhtiö ei korvaa mahdollisia vahinkoja, jos ne johtuvat korjausten laiminlyönnistä. Saniteettitekniikan valmistaja Geberit kokosi vinkkejä putkiremontin suunnitteluun.

1. Jätevesiviemäreissä materiaalivalinnoilla on suuri merkitys viemäreiden tekniseen käyttöikään. Valurautaputkien käyttöikä on yleensä lyhyempi kuin muoviputkilla, sillä niiden seinämät ovat ohuempia ja ne kestävät huonommin kemikaaleja. Viemäreissä syntyvät kaasut haurastuttavat valurautaputkia, jolloin vanhat putket saattavat syöpyä puhki. Muoviputket kestävät hyvin kemikaaleja ja säilyttävät paremmin virtausominaisuutensa, eli niihin ei synny tukoksia yhtä helposti.

2. Taloon alun perin asennettujen viemäriputkien materiaali ei määrää sitä, millaiset putket taloon täytyy putkiremontissa asentaa. Nykyisin suositellaan valurautaviemäreiden vaihtamista muovisiin viemäriputkiin.

3. Putkiremontilla tarkoitetaan perinteisesti käyttövesi- ja viemäriputkien uusimista tai kunnostusta. Usein samassa yhteydessä uusitaan laajemmin rakennuksen talotekniikkaa, kuten sähkö- ja tietoliikennekaapelointeja.  Kustannussäästöjä saadaan, kun rakenteita avatessa uusitaan kerralla kaikki niissä kulkeva talotekniikka. Lämmitysputkien uusimistarve tulee usein myöhemmin kuin vesi- ja viemäriputkilla.

4. Käyttövesiputkiston kuntoa kannattaa epäillä viimeistään, jos hanasta alkaa tulla rusehtavaa vettä tai veden maku ja haju muuttuvat. Veden laadun heikkeneminen voi kertoa myös putkivuodon kasvavasta riskistä.

5. Viemäriputkien kunnossa hälyttäviä merkkejä ovat lisääntyneet tukokset, vuodot ja putkistosta kuuluvat oudot äänet. Korjaustarpeet voidaan selvittää kiinteistön kuntoarviolla ja putkiston tarkemmalla kuntotutkimuksella.

6. Putkiremontteja tehdään yleensä 45–50 vuoden välein, mutta remontin tarve tulee arvioida aina rakennuskohtaisesti. Jos vuonna 1968–1973 välisenä aikana tai sitä aiemmin rakennettuun taloon ei ole vielä tehty putkiremonttia, saneerauksen aika on käsillä. Jos rakennustyöt on aikanaan tehty oikaisten ja laadusta tinkien, jo 30 vuotta vanha talo voi olla putkiremontin tarpeessa.

7. Putkiremontin yhteydessä uusitaan yleensä märkätilojen eli vessojen ja kylpyhuoneiden vesieristykset, laatoitukset ja kalusteet. Myös keittiön vesipistettä ja muita vesipisteitä remontoidaan. Jos keittiötä tai kodinhoitohuonetta halutaan uusia putkiremontin yhteydessä, nämä remontit ovat osakkaan vastuulla.

8. Taloyhtiöissä yhtiökokouksen tehtävänä on päättää, mihin tasoon kylpyhuoneet halutaan putkiremontin yhteydessä saneerata. Esimerkiksi lisätäänkö kylpyhuoneisiin lattialämmitys tai halutaanko asentaa vuodonilmaisimet.

9. Putkiremonttia suunnittelevan omakotiasujan kannattaa jättää remontin suunnittelu ammattilaiselle. Osaava LVI-suunnittelija tietää ja tarvittaessa selvittää vaadittavat toimenpiteet kohteessa. Hän voi tarvittaessa toimia myös kohteen LVI-töiden valvojana.

10. Vuoropuhelu tilaajan ja LVI-suunnittelijan välillä on ensiarvoisen tärkeää ennen remonttiin ryhtymistä, jotta lopputulos vastaa toivomuksia. Näin suunnittelija varmasti ymmärtää tilaajan tahtotilan lopputuloksen suhteen.

11. Putkiremontin toteuttavaa yritystä valitessa kannattaa selvittää, onko yrityksellä referenssejä vastaavista kohteista, ovatko sen taustatiedot kunnossa ja onko yrityksellä varmasti kapasiteettia suorittaa työ sovitussa aikataulussa.

* Tilastotiedon lähde: Ympäristöministeriö

Lisätietoja:

Geberit Oy

www.geberit.fi

Maailmanlaajuisesti toimiva Geberit-konserni on saniteettiteollisuuden eurooppalainen markkinajohtaja. Geberitillä on vahva paikallinen edustus suurimmassa osassa Euroopan maista. Yritys valmistaa erittäin korkealaatuista saniteettitekniikkaa ja -keramiikkaa. Geberitillä on yli 30 tehdasta, joista 6 on Euroopan ulkopuolella. Konsernin pääkonttori on Rapperswil-Jonassa Sveitsissä, ja sillä on yli 12 000 työntekijää lähes 50 maassa. Geberitin palveluksessa Suomessa on noin 200 henkilöä. Suomen myynti, markkinointi ja hallinto toimii Vantaalla. Geberit Oy:n toimitusjohtaja on Kim Lövkvist, ja Tammisaaren posliinitehtaan johtajana toimii Matts Lundström.

Lähde ja kuva: Geberit Oy