Rakentaja: siiviläputkikaivo – Nykyaikainen kaivo syntyy päivässä, katso video!

↑ Kaivinkone kaivaa 3–6 metriä syvän kuopan kaivoa varten. Maaperät lajitellaan omiin kasoihin, jotta pintamaata ei joudu pohjaveden sekaan. Taitava kaivaja palauttaa jopa isompaa kasvillisuutta takaisin omille paikoilleen. Kuopan pohjalle laitetaan 0–8 millimetrin raekoon seulottua luonnonhiekkaa muutaman metrin paksuudelta, ja se tiivistetään hieman.

Haja-asutusalueilla, kuntien vesiverkostojen ulottumattomissa vettä voi saada vain omasta kaivosta – ellei sitä halua kantaa muualta.

Rengaskaivo on omakotitaloon tai mökille edullinen vaihtoehto, joka soveltuu useimmalle tontille. Kallioisilla tonteilla, jossa suodattava maaperä ei ulotu tarpeeksi syvälle, on tehtävä porakaivo.

Betonirengaskaivon asentaminen on melko hidasta ja työlästä, mutta lopputuloksena on yleensä kaivo, jonka vesi on kirkasta eikä siinä ole kaasuja kallioperän uumenista. Veden puhdistamiseen ei yleensä tarvita erikoissuodattimia.

Porakaivo on ainoa vaihtoehto silloin, kun tontti on kallioinen, eikä kaivettavaa maaperää riitä rengaskaivon asentamiseksi. Porakaivo asennetaan yleensä tontilla kohtaan, jossa on vähintään kaksi–kolme metriä pehmeätä maata, jotta kaivosta taloon johtavat putket saadaan suojattua roudalta.

Porakaivon teettäminen on yleensä kalliimpaa kuin rengaskaivon teettäminen, ja jopa vuosituhansia kallioperän uumenissa ollut vesi saattaa tuoda mukanaan arseeni-, radon- tai uraanikaasuja. Niiden poistamiseen tarvitaan erityissuodattimia, jotka tekevät kaivosta entistä kalliimman.

↑ Kaivolta talolle johtava oja kaivetaan riittävän syväksi, että putket saadaan suojaan roudalta. Oja tulpataan savella niin, ettei ojaa pitkin valu humuspitoista maata kaivon ympärille. Pumppua varten tarvittava sähköjohto laitetaan samaan ojaan hieman ylemmäs kuin vesiputki. Sähköjohto merkitään varoitusnauhalla.

Siiviläputkikaivo – kolmas vaihtoehto

Kolmas ja varsin uusi vaihtoehto on kotimainen elintarvikemuovista valmistettu siiviläputkikaivo, jolla voi korvata betonirengaskaivon. Se on yhtenäinen, kuusi metriä pitkä putki, joka nostetaan yhtenä kappaleena kaivinkoneella kaivettuun kuoppaan.

Ennen kaivon asentamista kuopan pohjalle lasketaan tarvittaessa oikaisuhiekka, jonka päälle 350 kilon painoinen kaivo nostetaan. Betonirengaskaivo painaa neljästä kuuteen tonnia, joten siiviläputkikaivo on varsin kevytrakenteinen ratkaisu.

Siiviläputkikaivon asennuksessa kenenkään ei tarvitse laskeutua montun pohjalle, vaan asennusliinat irrotetaan kaivurilla. Se onkin parhaita puolia tämän kaivon asennuksessa.

Seuraavaksi putken alapään ympärille lisätään vesipesäksi hiekkaa kolmannes kaivon syvyydestä, ja loppuosa täytetään kaivumaalla. Kun taloon johtavat vesiputket ja sähköjohdot on asennettu paikalleen ja kaivoon yleensä sijoitettava uppopumppu saatettu toimintakuntoon, kaivo on maisemointia vaille valmis.

Vähitellen monttuun alkaa kertyä vettä. Kaivo huuhdellaan vielä kertaalleen, minkä jälkeen se on käyttö valmis.

Siiviläputkikaivon asentaminen vie päivän ja toimintakuntoon saattaminen kaivon täyttymisnopeuden mukaan keskimäärin yhden päivän lisää.

Siiviläputkikaivo on Vesikaivohuolto Vipe Oy:n tuote ja siihen voi tutustua tarkemmin osoitteessa: www.kaivo.fi . 

↑ Putket ja sähköt kytketään kiinni. Kaivon pohjassa olevaan erilliseen siiviläputkeen asennetaan uppopumppu. Kaivon pohjalle, siiviläputken ympärille lisätään suodatinhiekkaa kirkastamaan vettä ja kaivokalkkia nostamaan veden pH:ta.

Tarkista kaivost otettu juomavesi säännöllisesti

Kaivosta nostettava juomavesi on syytä tarkistaa ihmiselle vahingollisten aineiden varalta noin kolmen vuoden välein. Laboratoriokokeiden tulosten perusteella selviää, tarvitaanko veden puhdistamiseen lisäsuodattimia vai voiko sitä hörppiä sellaisenaan.

Katso kuinka helppoa ja nopeaa asetaminen on!

Lisää tietoa: ympäristö.fi ja vesi.fi.

Teksti ja kuvat: toimitus