Vesikaton katemateriaalit joka tarpeeseen – katto on kodin kruunu

↑ Pelkistetyn tyylikäs teräskate viimeistelee talon harmoniseksi kokonaisuudeksi. Helppohoitoisessa Ruukki Nordic -lukkosaumakatteessa on ympäristötietoinen GreenCoat-pinnoite. Nordicia on nyt saatavana ainevahvuuksissa 0,5 mm ja 0,6 mm. www.ruukki.fi

Vesikaton päätehtävä on suojata koko rakennusta muun muassa sateilta, auringonpaahteelta ja tuulelta. Oikein suunniteltu ja hyvin hoidettu katto onkin usein talon pitkän iän salaisuus. Tavoitteena on suunnitella katto, joka sopii asukkaiden tarpeisiin, talon arkkitehtuuriin ja muuhun ympäristöön. Kaavamääräykset voivat vaikuttaa katteen värin ja jopa materiaalin valintaan, mutta muuten katteen valinnassa painottuvat lähinnä omat mieltymykset.

Katemateriaalin valinta

Suomessa teräs on suosituin vesikattojen katemateriaali, ja sitä käytetään erityisesti korjausrakentamisessa. Suomalaisissa pientaloissa on paljon myös betoni- ja savitiilikattoja. Isommissa rakennuskohteissa suositaan bitumikermejä ja vapaa-ajanasunnoissa bitumisia katelaattoja.

Jos vanha kate vaihdetaan uudenlaiseen materiaalin, kannattaa tarkistaa katteen, aluskatteen ja yläpohjarakenteiden yhteensopivuus. Sen sijaan katon kaltevuudella ei ole merkitystä, jos asentajalla vain riittää ammattitaitoa.

– Kattomuodolla ei oikeasti ole väliä, kunhan katon tekee oikein. Loivempi katto asettaa erilaisia vaatimuksia materiaalille ja asentajan ammattitaidolle, Kattoliiton hallituksen jäsen Jari Suuronen sanoo.

Muotivirtaukset vaikuttavat myös katemarkkinoilla.

– Arkkitehtuurissa suositaan nyt kapeita ja matalia linjoja sekä loivia kattoja, ja tämä näkyy myös kattomateriaaleissa, toimitusjohtaja Sanna Nuikka Kattoliitosta kertoo.

Markkinoille ilmestyy aina jotain pientä uutta. Nuikka mainitsee esimerkkeinä viherkattorakenteet ja aurinkokeräimet. Myös nestemäiset vedeneristeet tekevät uudelleentuloa.

– Tätä tapahtuu 10–15 vuoden välein. Enemmän nestemäiset vedeneristeet näkyvät korjausrakentamisessa, mutta jonkin verran myös uudiskohteissa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Suomen olosuhteissa näiden pitkäaikaiskokemukset ovat vähäisiä.

Milloin on kattoremontin aika?

Kaikki katteet tarvitsevat huoltoa ja iän myötä myös korjauksia.

– Katon keskimääräinen käyttöikä on VTT:n tutkimusten ja Kattoliiton suositusten mukaan 40–60 vuotta, mutta ilman säännöllistä huoltoa käyttöikä voi jopa puolittua, Suuronen toteaa.

Vuotava vesikatto on yksi korjausrakentamisen suu­ rimmista ongelmista: se voi tuhota koko rakennuksen, jos kosteus leviää rakenteisiin. Yleensä katon vauriot eivät johdu katemateriaalista vaan rakennusajan työvirheistä. Jos talon sisällä havaitaan huonokuntoisen katon oireita, on remontti­ päätös venynyt liikaa. Suuronen painottaa, että ennakointi on tärkeää ja oman kodin katon kunto on syytä tuntea:

– Silloin tiedät, miten laaja remontti on milloinkin ajankoh­ tainen, eikä asiaa tarvitse arvuutella.

Katon kuntoa suositellaan tarkkailemaan vähintään kak­si kertaa vuodessa. Keväällä tarkistetaan mahdolliset talven aiheuttamat vauriot ja syksyisin varmistetaan katon kunto ennen talven ja lumen tuloa. Tarkkaile syys­- ja kevättar­kastuksissa erityisesti läpivientejä ja taitteita, harjaa roskat ja lehdet pois sekä puhdista räystäskourut. Tiilikattojen yksittäiset tiilet voi yleensä vaihtaa itse, joten tiiliä kannattaa varastoida rakennusvaiheessa riittävästi. Perinteisesti pelti­katot on maalattu 10 vuoden välein, mutta uudemmat pinnoitetut teräsohutlevyt kestävät arvioiden mukaan parikymmentä vuotta ennen uutta maalia.

– Laajempi tutkimus on hyvä tehdä noin 10 vuoden välein ja käyttää alan ammattilaista arvioinnissa. Maksuttomissa arvioissa ei kannata tyytyä vain yhden yrityksen arvioon vaan pyytää niitä useammilta, Suuronen sanoo.

Jos kattoremontti on aiheellinen, pelkän hinnan perusteella urakoitsijaa ei kannata valita. Suuronen varoittaa kattoalallakin toimivista epärehellisistä yrittäjistä. Kattoliitto suosittelee käyttämään omia jäsenyrityksiään, joilla on valintakriteerit ja jotka noudattavat alan sääntöjä ja määräyksiä.

Pelkistetty ja ilmeikäs bitumikate

Kotimainen Kerabit 3D on harmaa tiivissaumakate, jonka ulkonäön viimeistelee musta raita. Tiivissaumakate on bitumikattoratkaisuista selkein: asentaminen on helppoa eikä aluskatetta tarvita. Kate kestää aikaa ja säitä, sillä pinnoite säilyttää hyvin värinsä eikä se ruostu tai irtoa. Karkean pinnoitteen ansiosta lumi pysyy katolla eikä putoa ohikulkijoiden niskaan.

www.kerabit.fi

Betonikattotiili

Uusinta kattotiiliteknologiaa edustava edistyksellinen laattakattotiili Ormax EVO on kehitetty Suomen vaativiin ilmasto-olosuhteisiin. Tiilet valmistetaan Orimattilassa, yhdessä Euroopan moderneimmista kattotiilitehtaista. 5 värivaihtoehtoa.

www.ormax.fi

Tukeva tiilikuviopelti 

Kierrätettävä MattaNova- pinnoite antaa teräkselle kovan ja naarmunkestävän pinnan. Teräs-Tapio-tiilikuviopellin pyöreä muoto tekee katteesta erityisen kestävän.

www.laaturemontti.fi

Fakta – bitumia, tiiltä vai terästä?

Bitumi- eli huopakatteet eristävät ääntä, ovat taipuvaisia, tiiviitä ja kevyitä. Ne sopivat hyvin monimuotoisille katoille.

www.icopal.fi | www.kerabit.fi

Tiilikatteet tunnetaan kestävyydestä, lämmöneristyskyvystä ja hiljaisuudesta. Yksittäiset rikkoontuneet kattotiilet voi vaihtaa itse.

www.benders.se/fi | www.kattomiehet.fi | www.ormax.fi | www.wienerberger.fi

Teräskatteet ovat kevyitä ja helppohoitoisia. Aluskatteella voidaan parantaa äänieristystä. Säännölliset huoltomaalaukset pidentävät katteen käyttöikää.

www.laaturemontti.fi | www.metehe.fi | www.poimukate.fi | www.ruukki.fi | www.weckmansteel.fi

Teksti: Elina Turunen, kuvat: valmistajat