Yli 600 tulisijasta lähtevää tulipaloa vuosittain – muista nuohous

Lämmitys
Yli 600 tulisijasta lähtevää tulipaloa vuosittain – muista nuohous
Suomessa tapahtuu yli 600 tulisijasta lähtevää tulipaloa vuosittain ja yksi kotitalouksien paloturvallisuuden tärkeimmistä tekijöistä onkin säännöllinen nuohous.
MAINOS
MAINOS LOPPUU
28.3.2023

Pelastuslain mukaan vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa tulisijat ja savuhormit on nuohottava vähintään vuoden välein, ja vapaa-ajan asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään kolmen vuoden välein. Kokosimme lämmityskauden aluksi vinkkejä tulisijan huoltoon ja takan sytyttämiseen.

Kylmenevät ilmat ja syksyn saapuminen tarkoittavat lisääntynyttä lämmitystarvetta. Tauon jälkeen tulisijojen lämmittäminen tulee aloittaa rauhallisesti, kuivalla puulla ja paloturvallisuus huomioiden, sillä pitkään kylmänä olleen piipun liian nopea lämmitys voi vaurioittaa hormin rakennetta ja aiheuttaa pahimmillaan hallitsemattoman nokipalon.

– Tilastojemme mukaan tulisijoista käynnistyy yli 600 tulipaloa vuosittain. Tyypillisimmät onnettomuuksien syyt ovat palava materiaali liian lähellä tulipesää, takan halkeamat ja lattiasuojauksen puute. Säännöllisemmällä nuohouksella moni vuosittaisista tulipaloista voitaisiin välttää, LähiTapiolan kehityspäällikkö ja paloinsinööri Antti Määttänen kertoo.

Nuohoojan työ on nuorallakävelyä

Nuohooja nuohoaa hormit ja poistaa kertyneen jätteen ja tuhkan. Samalla tarkistetaan tulisijojen ja hormien kunto ja toimivuus. Nuohoojan työhön kuuluu paljon vaaranpaikkoja, joista moni on kiinteistönomistajan vastuulla.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

– Kevät ja syksy ovat nuohoojien kiirekausia. Keväisin valmistellaan mökit kesäkäyttöä varten ja syksyisin kodit talven lämmitystä varten. Vaaranpaikat ovat kuitenkin molemmilla kausilla samat. Kiinteistönomistajien tulisi huolehtia, että kiinteistöstä löytyy kiinteät tikkaat katolle ja tarvittaessa kulkusilta savupiipulle. Nojatikkaat eivät riitä. Katolle johtavat tikkaat ovat ehdottomasti ammatin vaarallisin paikka ja vuosittain nuohouksen yhteydessä tapahtuu turhia tippumisonnettomuuksia, Cervin nuohooja Janne Ilvonen selittää.

Takanpolton pienhiukkaspäästöihin voi vaikuttaa

Puun pienpoltto on merkittävin pienhiukkasten lähde. Pienhiukkaset ovat hiukkasista haitallisimpia, sillä niihin voi sitoutua myrkyllisiä raskasmetalleja tai hiilivetyjä, jotka keuhkoissa aiheuttavat terveyshaittoja. Pienhiukkasten määrään voi vaikuttaa sytyttämällä takan oikein ja polttamalla vain kuivaa ja käsittelemätöntä puuta.

– Kun tulisijojen turvallisuus on varmistettu ja nuohous suoritettu, voidaan lämmitys aloittaa. Tulisija tulee aina sytyttää halkojen päältä käyttäen esimerkiksi koivun tuohta ja pilkkeitä. Puhdas ja kuiva puu aiheuttaa palaessaan paljon vähemmän pienhiukkaspäästöjä ja nokea hormeihin. Palaminen on savuttavaa ja epätäydellistä, jos tulipesä ladataan täyteen puita ja sytytetään pahvilla ja muilla roskilla puiden alta. Kierrättämällä paperit, pahvit ja muut roskat asianmukaisesti voidaan vähentää haitallisia ilmasto- ja terveysvaikutuksia sekä pidentää tulisijan käyttöikää, Antti Määttänen sanoo.

Vinkit lämmityskauden alkuun

  1. Huolehdi nuohouksesta.
  2. Anna ilman kiertää. Avaa pellit ajoissa ja avusta ilman kiertämistä.
  3. Esilämmitä tulisijaa ja savukanavia.
  4. Vältä vetoa heikentävää alipainetta huoneistossa. Sammuta ilmastointi tai laita sen takkakytkin päälle, sammuta liesituuletin ja keskuspölynimuri. Avaa tarvittaessa ikkuna.
  5. Tuo polttopuut ajoissa sisälle.
  6. Varmista palo- ja häkävaroitinten toiminta.

Lähde: ePressi.com, kuva: Pixabay

MAINOS
MAINOS LOPPUU